Wikipedia

Pieni verenkierto

Pieni verenkierto eli keuhkoverenkierto (lat. circulatio minor, circulatio pulmonalis) on se osa verenkierrosta, joka alkaa sydämen oikeasta kammiosta pumpaten hiilidioksidipitoisen veren keuhkovaltimorungon kautta keuhkovaltimoihin ja sieltä edelleen keuhkoihin, jossa veri luovuttaa hiilidioksidin ja ottaa kuljetettavakseen happea.[1] [2] Keuhkoista hapekas veri kulkee keuhkolaskimoita pitkin takaisin sydämeen sydämen vasempaan eteiseen.[1]

Pienessä verenkierrossa hiilidioksidipitoinen veri kulkee sydämestä keuhkoihin, minkä jälkeen se vaihtaa hiilidioksidinsa happeen ja palaa takaisin sydämeen.

Historia muokkaa

Aiemmin katsottiin, että englantilainen, mutta Italian Padovassa oppinsa saanut William Harvey 1578–1657 on verenkierron keksijä.

Al-Nafis muokkaa

1900-luvun alussa löydettiin Kairossa mamelukkien valtakunnassa työskennelleen sairaalalääkärin ja oppineen Ibn al-Nafisin arabiankielinen kirja vuodelta 1242. Sen jälkeen al-Nafisia alettiin pitää sekä verenkierron että pienen verenkierron keksijänä. Keskintö olisi tehty 300 vuotta ennen Harveyta.[3][4][5][6] Al-Nafisin teksti ei ollut levinnyt Eurooppaan ja oli vajonnut unohduksiin myös islamilaisessa maailmassa.[7]

Al-Nafisin saavutusta on kuitenkin liioiteltu. Galenoksen (130–201) ajoista alkaen uskottiin, että veri syntyy maksassa ihmisen syömästä ravinnosta. Se siirtyy verisuonia myöten koko ruumiiseen, jossa se ravitsee elimistöä. Onttolaskimo vie vain pienen osan tätä syödyn ravinnon tummaksi värjäämää verta sydämen oikeaan kammioon, missä virtaus jakautuu kahtia. Osa verestä kulkee keuhkoihin antamaan niille ravintoa. Toinen vähäinen osa siirtyy sydämen väliseinän näkymättömien huokosten kautta vasempaan kammioon. Siellä veri kohtaa keuhkoista tulleen hengen ja sekoittuu sen kanssa heleänpunaiseksi "elämän hengeksi", joka aortan kautta siirtyy antamaan liikevoimaa koko ruumiille. Keuhkojen suunnasta ei siis tule verta, vaan henkeä, joka vasemmassa sydänkammiossa yhdistyy sinne tihkuneeseen vereen. Mitään muuta verenkiertoa ei ole, sillä maksa tuottaa koko ajan uutta verta, joka nopeasti katoaa elimistön nautittavaksi. [8] Al-Nafisin näkemys oli jokseenkin sama kuin Galenoksen. Hän perusti esityksensä myös uskonnollis-filosofiseen päättelyyn eikä ruumiinavauksiin.[9][10]

Serveto ja Colombo muokkaa

Emilie Savage-Smith katsoo, että keuhkoverenkierron löysivät uudelleen 300 vuotta al-Nafisin jälkeen Miguel Serveto (k. 1553) ja Realdo Colombo (k. 1559).[3] Serveton ja Colombon teoriat olivat kuitenkin samanlaisia kuin al-Nafisin. Serveto teki dissektioita, kun taas Colombo havaitsi, että keuhkoista ei tullut sydämeen "henkeä" vaan tavallista verta.[11]

Harvey muokkaa

Todellisuudessa Al-Nafis, Serveto ja Colombo eivät olleet verenkierron keksijöitä, sillä kaikki katsoivat Galenoksen tapaan, että veri ei tehnyt kierrosta ruumiissa, vaan katosi elimistöön samalla, kun maksa tuottaa uutta. Näin ollen vasta Padovassa koulutettu William Harvey (1578–1657) keksi verenkierron.[8]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Brenjes, Sonja: Review: 1001 Inventions:The Enduring Legacy of Muslim Civilization. Edited by Salim T. S. al-Hassan. Aestimatio, 2013, 10. vsk, s. 119–153. Artikkelin verkkoversio.
  • Brömer, Rainer: Only what goes around comes around: a case study on revisionist priority disputes - circulation of the blood. Teoksessa: Sonja Brentjes ym. (toim.) 1001 Distortions. How (Not) Narrate History of Science, Medicine, and Technology in Non-Western Cultures, s. 201–212. Ergon, 2016.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 35–49, 186. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  2. ↑ Pulmonary Circulation: It's All in the Lungs (html) fi.edu. Arkistoitu 1.4.2014. Viitattu 10.4.2009. (englanniksi)
  3. ↑ a b Savage-Smith, Emilie: Medicine in Medieval islam. Teoksessa: The Cambridge History of Science. Vol 2. Medieval Science, s. 156. Cambridge University Press, 2013.
  4. ↑ Paul Vallely: How Islamic inventors changed the world Independent. 11.3.2006.
  5. ↑ Brömer, 2016, s. 201
  6. ↑ Komulainen, Matti: Arabit jalostivat Kreikan tiedon uuteen käyttöön Turun Sanomat. 26.3.2012. Arkistoitu 23.10.2020.
  7. ↑ Brömer, 2016, s. 203
  8. ↑ a b Brömer, 2016, s. 201–212
  9. ↑ Brenjes, Sonja: 1001 Inventions:The Enduring Legacy of Muslim Civilization. Edited by Salim T. S. al-Hassan. Aestimatio, 2013, 10. vsk, s. 119–153. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ Brömer 2016, s. 204–205
  11. ↑ Colombo, Realdo: De Re Anatomica. Libri XV., s. 177. (Näiden kammioiden välissä on septum (väliseinä), jonka läpi jokainen olettaa väylän aukeavan verelle oikeasta kammiosta vasempaan niin, että elonhengen uuden hienojakoisen sukupolven tulee helpommaksi uusitua Mutta ne (elonhenget) vaeltavat pitkän reitin, koska veri kulkee keuhkovaltimossa keuhkoihin ja muuttuu siellä ohueksi. Sieltä se kulkee ilman kanssa keuhkolaskimoa myöten vasempaan kammioon). Nicolai Bevilacqua, 1559. Teoksen verkkoversio. (latinaksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pieni_verenkierto&oldid=22230520”