Petäjävesi
Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 3 593 ihmistä (31.12.2023),[2] ja sen pinta-ala on 495,41 km² josta 38,99 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,87 asukasta/km².
| Petäjävesi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Jyväskylän seutukunta |
| Kuntanumero | 592 |
| Hallinnollinen keskus | Petäjäveden kirkonkylä |
| Perustettu | 1868 |
| Kokonaispinta-ala |
495,41 km² 224:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 456,42 km² |
| – sisävesi | 38,99 km² |
| Väkiluku |
3 593 203:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 7,87 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 18,9 % |
| – 15–64-v. | 56,3 % |
| – yli 64-v. | 24,8 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,5 % |
| Kunnallisvero |
9,90 % 25:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Mikko Latvala |
| Hallituksen puheenjohtaja | Hanna Hautamäki[6] |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| – puheenjohtaja | Hannu Ässämäki[7] |
| 2021–2025[8] • Kesk. • PS • SDP • Vihr. • Kok. • KD |
7 5 3 2 2 2 |
| www.petajavesi.fi | |
Petäjävesi on tunnettu puukirkosta, Takomarkkinoistaan ja seppäkulttuuristaan. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja. Osa Suomen MM-rallin erikoiskokeista ajetaan Petäjäveden alueella.
Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo.[9]
Maantiede muokkaa
Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen.
Petäjävedellä on kaikkiaan 99 järveä. Niistä suurimmat ovat Petäjävedeksikin kutsuttu Jämsänvesi, Ala-Kintaus ja Ylä-Kintaus.[10]
Petäjävedellä on kaksi Natura-kohdetta: Syrjäharju, jossa on harjuselänteen lisäksi vanhojen metsien suojeluohjelman alue, ja Sallistensuon laajahko, varsin luonnontilainen keidassuo.[11]
Kyliä muokkaa
Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro, Piesalankylä
Asuinalueita muokkaa
Litma, Olkkola, Kapakallio, Salmela, Halkokangas, Miilulampi, Hätälänmäki, Honkola, Pappilanpelto, Oiniemi.
Taajamat muokkaa
Vuoden 2019 lopussa Petäjävedellä oli 3 841 asukasta, joista 2 315 asui taajamissa, 1 437 haja-asutusalueilla. 89:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Petäjäveden taajama-aste on 60,3 %.[12] Petäjäveden taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[13]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Petäjäveden kirkonkylä | 1 813 |
| 2 | Kintaus | 281 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Historia muokkaa
Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Jaakko Leppäsen rakentamaa kirkkoa pidetään kansanrakentajien vaikuttavimpana saavutuksena.[14] Petäjäveden uusi kirkko on valmistunut vuonna 1879.
Petäjävesi muodostettiin Jämsän kappeliseurakunnaksi vuonna 1779 ja se itsenäistyi 1867. Petäjäveden seurakunta kuuluu Jyväskylän rovastikuntaan ja Lapuan hiippakuntaan.[15]
Petäjävedelle sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta.
Ilmatieteen laitos rakensi säätutkan Petäjävedelle vuonna 2015.[16]
Hallinto muokkaa
Petäjäveden kunnanjohtajana on ollut vuodesta 2021 lähtien Mikko Latvala.[17] Hänen edeltäjänsä oli vuodesta 2016 toiminut Eero Vainio.[18] Vuosina 2000–2016 kunnanjohtajana toimi Teppo Sirniö.[19]
Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista seitsemän on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Hannu Ässämäki.[7]
Talous muokkaa
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Petäjäveden Metalli, Petäjäveden osuuspankki ja Ässä-Konsultit.[20]
Väestönkehitys muokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Petäjävedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Petäjävedellä toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta[23]. Lisäksi Petäjävedellä on baptistiseurakunta.
Liikenne muokkaa
Petäjäveden kautta kulkevat Jyväskylän ja Porin välinen valtatie 23 sekä Jyväskylän ja Vaasan välinen valtatie 18, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa, sekä Jyväskylän ja Haapamäen välinen rautatie.
Palvelut muokkaa
Petäjävedellä toimivat Petäjäkallion ja Kintauden päiväkodit[24] sekä Kirkonkylän koulu, Kintauden koulu ja Petäjäveden yläkoulu[25]. Toisen asteen opetusta tarjoavat muun muassa Petäjäveden lukio ja kansalaisopisto, joka on yhteinen Petäjäveden ja Multian kuntien sekä Keuruun kaupungin kanssa[26][27].
Petäjäveden kirjasto kuuluu Keski-kirjastot-kirjastokimppaan[28].
Perusterveydenhuollon palveluja tarjotaan muun muassa Petäjäveden terveysasemalla.[29][30] Kiireellisissä tilanteissa Sairaala Novan yhteispäivystys Jyväskylässä tai muut kiirevastaanotot lähikunnissa tarjoavat terveyspalveluja.[31] Keski-Suomen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista on vuoden 2023 alusta lähtien vastannut Keski-Suomen hyvinvointialue.[32]
Kulttuuri muokkaa
Nähtävyyksiä muokkaa
- Petäjäveden vanha kirkko Unescon maailmanperintökohde
- Karhunahas retkeilyreitti
- Karikkoselkä meteoriittijärvi
- Tampin kierros retkeilyreitti
- Keski-Suomen tieliikennemuseo
- Petäjäveden radio- ja puhelinmuseo
Ruokakulttuuri muokkaa
Petäjäveden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla taikinakuoressa paistettu liha, peruhauvikkaat ja paistettu viili.[33]
Tapahtumat muokkaa
Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestettiin Petäjävedellä vuonna 2000.[34]
Tunnettuja petäjävetisiä muokkaa
- Mika Aaltola, politiikan tutkija, Ulkopoliittisen instituutin johtaja
- Mikko Hannula, urheilutoimittaja
- Eemil Helander, kestävyysjuoksija ja hiihtäjä
- Kaarle Karikko, kirjailija
- Kaija Kiiski, näyttelijä
- Jarmo Kytölehto, entinen ralliautoilija
- Jukka Maalampi, fyysikko
- Mikko Porvali, kirjailija
- Juhana Vähänen, kirjailija
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kunnanhallitus Petäjäveden kunta. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ a b Kunnanvaltuusto Petäjäveden kunta. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Petäjävesi Oikeusministeriö. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Petäjänveden radio- ja puhelinmuseo
- ↑ Petäjävesi Järvi-Wiki. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Natura 2000-alueet Keski-Suomessa (myös linkitetyt alasivut) Ympäristö. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 2019 Tilastokeskus. Arkistoitu 29.4.2021. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1591-1808”, Kristinuskon historia 2000, s. 55. 3. osa. Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
- ↑ Kymmenes säätutka Petäjävedelle – Ilmatieteen laitoksen sääennusteet tehostuvat Yle. 2015. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Ylönen, Jorma: Petäjävesi valitsi Mikko Latvalan yksimielisesti Kuntalehti. 25.1.2021. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Rantanen, Annika: Petäjävesi siirtyi Vainion aikaan – 29-vuotias kunnanjohtaja on palveluammatissa Yle Uutiset. 1.8.2016. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Pitkänen, Heidi: Kunnanjohtajan erottamisesta nettialoite – Sirniö aikoo keskustella poliisin kanssa Keskisuomalainen. 6.12.2015. Viitattu 17.10.2021.
- ↑ Alueen Petäjävesi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt www.petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
- ↑ Perusopetus petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
- ↑ Lukio-opetus petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
- ↑ Kansalaisopisto www.keuruu.fi. Viitattu 6.12.2020.
- ↑ Kirjasto www.petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
- ↑ Petäjäveden terveysasema Keski-Suomen hyvinvointialue, hyvaks.fi. Viitattu 23.6.2023.
- ↑ Terveysasemat Keski-Suomen hyvinvointialue, hyvaks.fi. Viitattu 23.6.2023.
- ↑ Terveysasemien kiirevastaanotot ja Sairaala Novan yhteispäivystys Keski-Suomen hyvinvointialue, hyvaks.fi. Viitattu 23.6.2023.
- ↑ Sosiaali ja terveys Petäjävesi. Viitattu 2.3.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 92. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
Kirjallisuutta muokkaa
- Lerkkanen, Lea: Perhe kuin puolet pitäjää : Petäjäveden Metsäkulma, Piesalankylä, Kukkaro, Karikko, Urria – alueen kyläkirja. Petäjävesi: Metsäkulma-seura, 2013. 485 sivua. ISBN 978-952-93-2861-1.
- Nislin, Mikko & Koskinen, Markku: Kulkijan valssia ja rokkia bluesmobiilissa: Petäjäveden musiikkielämän vaiheita 1920-luvulta 2000-luvulle. Petäjävesi: Osuuskunta Smartisti, 2013. ISBN 978-952-93-2149-0.
