Pensasmustikka
Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum) on Pohjois-Amerikasta peräisin oleva mustikan lähisukulainen. Se kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikassa, mutta nykyisin myös viljeltynä muissakin maanosissa.[3] Vaccinium-suvun kasvit kuuluvat kanervakasveihin.
| Pensasmustikka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Ericales |
| Heimo: | Kanervakasvit Ericaceae |
| Alaheimo: | Vaccinioideae |
| Tribus: | Vaccinieae[1] |
| Suku: | Puolukat Vaccinium |
| Laji: | corymbosum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Pensasmustikka kasvaa jopa kaksi metriä korkeaksi.[4]
Pensasmustikka viljelyskasvina muokkaa
Pensasmustikka on sukunsa lajeista yleisimmin viljelty. Sen viljelys ja jalostus aloitettiin Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa.[3] Nykyisin sitä viljellään myös Euroopassa, eniten Lüneburgin alueella Saksassa, sekä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.[3] Suomessa sen viljelystä kokeili ensimmäisenä Olavi Meurman 1940-luvulla Piikkiössä. 1960-luvulla sitä ryhdyttiin jalostamaan. Risteyttämällä se juolukan kanssa siitä on saatu kehitetyksi paremmin talvea ja kasvitauteja kestäviä lajikkeita.[3]
Pensasmustikka viihtyy happamassa maaperässä ja puolivarjossa tai auringossa. Se on pidettävä tuulelta suojassa, mutta se kestää pakkasta melko hyvin -25 asteeseen asti. [4] Kasvualustaa voi parantaa esimerkiksi rodomullalla tai kahvinpuruilla jotka tuovat maaperään pensasmustikan tarvitsemaa happamuutta (pH 4,5 – 5,5). Pensasmustikkaa on hyvä lannoittaa alppiruusuille tai perunalle tarkoitetuilla lannoitteilla.
Pensasmustikka alkaa tuottaa satoa noin parivuotiaana, mutta parhaimmillaan sadontuotanto on kuudesta vuodesta eteenpäin. Satoa voidaan saada jopa 10 l per pensas. Pensasmustikan marjat eivät ole niin mehukkaita ja aromisia kuin tavallisen mustikan. Sitä vastoin marjat ovat kookkaampia, mutta hedelmäliha on väritöntä ja siemenet puuttuvat. Mustikkapensaat pidetään sopivan harvana leikkaamalla.[5]. Pölyyntymistä parantaa kahden lajikkeen, esimerkiksi Alvarin ja Ainon, rinnakkain kasvattaminen.[6]
-
kukkia -
marjoja ja lehtiä -
kasvutapa
.jpg)
Lähteet muokkaa
- ↑ Stevens, P. F.: Ericaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 23.8.2022. (englanniksi)
- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ a b c d Arne Rousi: ”Muita viljelymarjoja: Mustikan sukulaisia”, Auringonkukasta viiniköynnökseen: Ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 286–287. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.
- ↑ a b PFAF
- ↑ Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab,1981
- ↑ Pensasmustikka (Arkistoitu – Internet Archive) Biolan