Pekko Aikamiespoika
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Pekko Aikamiespoika on Timo Koivusalon luoma ja esittämä komediahahmo 1990-luvulta. Pekko esiintyi ensimmäisen kerran televisiossa kertomassa vitsejä Yle TV2-kanavan viihdeohjelmassa Kansanhuvit. Pekko on myös tehnyt cameoroolin elokuvassa Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies (1998)[1], joka jäi hahmon viimeiseksi esiintymiseksi valkokankaalla.
| Pekko Aikamiespoika | |
|---|---|
| Luoja(t) | Timo Koivusalo |
| Näyttelijä(t) | Timo Koivusalo |
| Ensi- esiintyminen |
Kansanhuvit |
| Viimeinen esiintyminen |
Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies |
| Henkilötiedot | |
| Sukupuoli | Mies |
| Asuinpaikka | Tyräahon kylä |
| Suhteet | |
| Tutut | Pipsa, Äitee |
Televisiosarja muokkaa
Pekko sai oman kahdeksanosaisen televisiosarjan Pekko Aikamiespoika alkuvuodesta 1993. Sarjan ohjasi Visa Mäkinen. Kaikki viisi Pekko-elokuvaa on nähty myös televisiosarjaversioina Yle TV2-kanavalla.
Elokuvat muokkaa
Visa Mäkinen olisi halunnut tehdä hahmosta elokuvan, mutta ei päässyt Koivusalon kanssa yhteisymmärrykseen hahmon oikeuksista, jotka koskivat aiemmin tehtyä Pekko-televisiosarjaa. Koivusalo teki elokuvan lopulta ilman Mäkistä. Ensimmäinen elokuva Pekko Aikamiespojan poikamiesaika valmistui vuonna 1993. Viimeisin Pekko-elokuva Pekko ja unissakävelijä on vuodelta 1997.
Ensimmäisen Pekko-elokuvan, Pekko Aikamiespojan poikamiesaika, ohjasi Sina Kujansuu. Elokuva esitettiin seuraavana vuonna kahdeksanosaisena, laajennettuna televisiosarjana, jossa itse elokuvaan kuulumattomat kohtaukset oli kuvattu jälkikäteen. Seuraavan neljän vuoden aikana Timo Koivusalo ohjasi ja käsikirjoitti neljä muuta Pekko-elokuvaa: Pekko ja poika (1994), Pekko ja massahurmaaja (1995), Pekko ja muukalainen (1996) sekä Pekko ja unissakävelijä (1997). Nämä neljä elokuvaa on esitetty neliosaisina televisiosarjoina ensi-iltaa seuraavana vuonna Yle TV2 -kanavalla.
Elokuvien keskeinen tapahtumapaikka on Keski-Suomessa sijaitseva kuvitteellinen Tyräahon kylä.
Oheistuotteet muokkaa
Koivusalo on myös tehnyt aiheeseen liittyviä oheistuotteita, kuten "Pekko"- ja "Pekko 2" -nimiset vitsikasetit, musiikkialbumin "Pekko Aikamiespoika" (1992) sekä romaanin "Pekko ja Outolintu" (1997).
Lähteet muokkaa
- ↑ Johtaja Uuno Turhapuro pisnismies (1998) Elonet. Viitattu 9.7.2017.
Elokuvat
Pekko Aikamiespojan poikamiesaika (1993) – Pekko ja poika (1994) – Pekko ja massahurmaaja (1995) – Pekko ja muukalainen (1996) – Pekko ja unissakävelijä (1997)
Muuta aiheeseen liittyvää
Pekko Aikamiespoika -albumi – Pekko Aikamiespoika -televisiosarja – Sarjan ja elokuvien hahmot