Peitinkalvo eli faskia on ohut fibroottisesta sidekudoksesta muodostunut levy elinten välissä ja niiden ympärillä[1]. Peitinkalvo ympäröi myös lihaksia, lihassäikeitä ja -kimppujalähde? sekä hermosoluja, verisuonia ja sisäelimiä[1] Peitinkalvo osallistuu voimansiirtoon, liikkeiden aistimiseen ja koordinaatioon. Lihakset ja niitä ympäröivät peitinkalvot muodostavat myofaskiaalisia ketjuja. Alaselästä lähtee suuri, timantin muotoinen thorakolumbaalinen faskia.[2] On arveltu, että jopa 30 prosenttia lihasvoimasta välittyisi pelkästään faskiarakenteiden välityksellä.[3].

Peitinkalvoja kulkee kolmessa eri kerroksessa, joiden pitää kyetä liukumaan suhteessa toisiinsa[1]. Peitinkalvo koostuu erillisissä kerroksissa olevista kollageeni- ja elastiinisäikeistä, jotka ovat järjestäytyneet siten, että jokaisen kerroksen säikeet ovat eri suuntaiset. Kollageenisäikeet vastaavat peitinkalvon venymisestä ja elastiinisäikeet palauttavat sen takaisin lepotilaan.[2]

Pinnallinen faskia sisältää ihonalaisia verisuonia, lymfatiehyeissä kulkevia imusuonia, hermorunkojen haaroja ja runsaasti hermoja[1]. Pinnallisen faskian tehtävänä on muun muassa suojata ihonalaisia rakenteita verisuonia, auttaa lämmönsäätelyssä ja varastoida rasvaa ja vettä[4].

Myös noin millimetrin paksuisissa[1] syvissä faskioissa on paljon hermopäätteitä[5]. Syvien faskioiden kerrosten välissä ja etenkin alimman faskiakalvon alla on myös runsaasti hyaluronihappoa, jonka tehtävänä on toimia faskiakalvon ja lihaksen välisenä liukasteena. Faskiamanipulaatio kohdistuu syviin faskioihin, joka kiinnittyy jänteisiin, nivelsiteisiin ja luukalvoon. Pinnallisen ja syvän faskian välissä on rasvakudosta.[2]

Syvän faskian uskotaan muodostavan kolmiulotteisen verkoston, joka toimii voimien ja informaation välittäjänä nivelten ja eri lihasryhmien välillä. Syvä faskia on kiinni luissa, luukalvoissa, lihaksissa, jäteissä ja ligamenteissa. Syvä faskia muodostaa suojaavia tuppia lihaksille, hermoille, verisuonille ja muille elimille. Syvän faskian tehtävänä on myös edistää verenkiertoa ja lymfanesteen virtausta. Erityisen tiheästi hermotettu retinaculum on nivelen sijoiltaan menoa estävä vyön kaltainen paksuuntuma lähellä niveltä. Suuri osa faskiassa kulkevista hermoista hermottaa muita rakenteita kuin itse faskiaa.[3]

Niin sanottuun tenniskyynärpäähän liittyy usein ongelmia yläraajan ja hartiarenkaan faskioissa. Pitkittyneet faskioiden toimintahäiriöt voivat aiheuttaa kömpelyyttä ja vaikeutta aktivoida haluttua lihasta. Toimintahäiriö ilmenee usein faskian liukumishäiriönä eli densifikaationa, joka saa alkunsa tyypillisesti voimakkaasta yksipuoleisesta toistoliikkeestä. Keho kompensoi toimintahäiriötä vääriin segmentteihin kohdistuvalla kuormituksella, mikä voi muuttaa kivun paikkaa.[2]

Peitinkalvo muuttuu lämmetessään elastisemmaksi, jopa vetiseksi. Ihmisen venytellessä lihaksia ensin venyvät lihasten sidekudokset, johon myös peitinkalvo luetaan. Sidekudosten aukeaminen venytyksessä kestää noin 12-15 sekuntia. Lihakset pääsevät venymään vasta kun sidekudokset ovat venyneet. lihasten venyttelyn tulisi kestää siksi vähintään 20 sekuntia, mielellään kauemmin.lähde?

Faskiat uusiutuvat 2-3 kertaa lihaksia hitaammin, minkä vuoksi faskiaharjoitteiden tulokset näkyvät usein vasta 6-24 kuukauden kuluttua[6].

Peitinkalvon tulehdusta kutsutaan Faskiitiksi (fascitis)[7].

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Lonkan alueen faskian itsehoito. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/159039/Haasto_Mirka%20Herskoi_Julia.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  2. a b c d Ajatuksia faskiasta FysioIiro. 25.8.2017. Viitattu 13.7.2020.
  3. a b TORAKOLUMBAALINEN FASKIA. Kirjallisuuskatsaus rakenteesta, toiminnas-ta ja faskiakäsittelystäNiko KamunenElina Oinonen Sanna Rantasaari: Opinnäytetyö. Elokuu 2014 Fysioterapeuttikoulutus. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/82453/Kamunen_Niko_Oinonen_Elina_Rantasaari_Sanna.pdf?sequence=2&isAllowed=y
  4. TORAKOLUMBAALINEN FASKIA. Kirjallisuuskatsaus rakenteesta, toiminnasta ja faskiakäsittelystäNiko KamunenElina Oinonen Sanna Rantasaari OpinnäytetyöElokuu 2014 Fysioterapeuttikoulutus. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/82453/Kamunen_Niko_Oinonen_Elina_Rantasaari_Sanna.pdf?sequence=2&isAllowed=y
  5. Hannu Lehto: Pitkittynyttä selkäkipua - Onko kyse faskian toimintahäiriöstä? KPK. 24.1.2019. Viitattu 14.4.2020.
  6. Lonkka- ja selkäkipu liittyvät usein tosiinsa www.voimapersonaltraining.com. 26.1.2019. Viitattu 16.11.2021.
  7. Hakutulokset sanalla 'faskiitti' Tohtori.fi