Patrovo (ven. Па́трово), epäviralliselta nimeltään Foimoguba[1] (Фоймогуба, suomeksi myös Hoimolahti[2]), on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Suurlahden kunnassa. Se sijaitsee Putkozero-järven etelärannalla 26 kilometriä Suurlahdesta pohjoiseen.[3] Kylässä on 68 asukasta (vuonna 2015)[4].

Patrovo (Foimoguba)
Патрово (Фоймогуба)

Patrovo (Foimoguba)

Koordinaatit: 62°26′40″N, 35°8′22″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Karhumäen piiri
Kunta Suurlahti
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2012) 68











Sungun pogostaan kuuluneet Foimoguban (”na Hoimove gube”) kylät esiintyvät ensimmäisen kerran vuoden 1496 verokirjassa. Foimoguban kappelikirkko mainitaan vuonna 1647.[5] Novgorodilainen kauppias Semjon Gavrilov perusti vuonna 1670 Foimoguban Spirovkan kylään kuparisulaton, joka jouduttiin sulkemaan jo vuonna 1674 raaka-aineen ehtymisen takia. Myöhemmin sulatto siirtyi tanskalaiselle Heinrich Butenant von Rosenbuschille, joka rakensi Foimogubaan suo- ja järvimalmia käyttäneen rautatehtaan. Sen toiminta päättyi 1700-luvun alussa.[6][7]

1900-luvun alussa lähiseudun kylät muodostivat Tolvojan volostiin kuuluneen Foimoguban kyläkunnan. Vuonna 1905 siihen kuului 36 kylää, joissa oli 2 200 asukasta. Foimoguban pogosta oli tuolloin jaettu Patrovon ja Kjarzinon kyliksi.[8] Neuvostoaikana perustettiin Äänisentauksen piiriin kuulunut Foimoguban kyläneuvosto, jonka keskuspaikka oli Patrovossa. Vuonna 1933 kyläneuvoston 21 asutuksessa oli 1 000 asukasta, jotka yhtä karjalaista lukuun ottamatta olivat kaikki venäläisiä.[9] Myöhemmin kylät liitettiin Suurnivan kyläneuvostoon[10].

Nykyään seudulla on etupäässä kesäasutusta. Muutamia työpaikkoja tarjoavat Tolvojan maatalousyritys, kalanviljelylaitos, Karhumäen meijeri sekä julkiset palvelut.[11] Patrovossa toimii kirjasto taidegallerioineen ja kaksi kauppaa[12]. Kylässä on myös pieni kotiseutumuseo[11].

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Sohranenije karelskoi derevni Foimoguba ptz46.narod.ru. Viitattu 13.7.2015. (venäjäksi)
  2. EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 13.7.2015.
  3. Generalnyi plan, s. 15.
  4. Generalnyi plan, s. 41.
  5. Vitov, M. V.: Istoriko-geografitšeskije otšerki Zaonežja XVI–XVII vv., s. 269–271. Moskva: Izdatelstvo Moskovskogo universiteta, 1962.
  6. Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 311, 314. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  7. Istorija Karelii s drevneiših vremjon do naših dnei, s. 153, 211–212. Petrozavodsk: Periodika, 2001. ISBN 5-88170-049-X.
  8. Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 32–35. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  9. Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 63–64. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  10. Karelskaja ASSR: administrativnoje delenije, s. 21–22. Petrozavodsk: Gosudarstvennoje izdatelstvo Karelskoi ASSR, 1960.
  11. a b Foimoguba – nesostojavšajasja stolitsa ptzgovorit.ru. Viitattu 13.7.2015. (venäjäksi)
  12. Generalnyi plan, s. 44–45.