Wikipedia

Pariisi

Ranskan pääkaupunki

Pariisi (ransk. Paris, Fr-Paris.oga [paʁi] (ohje)) on Ranskan ja Île-de-Francen alueen pääkaupunki. Se muodostaa myös omaa nimeään kantavan departementin, johon ei Pariisin lisäksi kuulu muita kuntia. Varsinaisessa Pariisissa (Commune de Paris) asuu noin 2,2 miljoonaa ihmistä[2] ja koko Île-de-Francen alueella noin 11,9 miljoonaa (2013).[4] Varsinaisen Pariisin vuonna 2010 mitattu väestötiheys on 21 288 asukasta neliökilometrillä. Pariisi on Euroopan unionin väkiluvultaan suurin metropolialue.[5] Maailman metropolialueista se on 30 suurimman joukossa.

Pariisi
(Paris)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Pariisi

Koordinaatit: 48°51′24″N, 002°21′04″E

Valtio Ranska
Alue Île-de-France
Departementti Pariisi (75)
Alueet 20 arrondissementtia
Hallinto
 – Pormestari Anne Hidalgo (PS)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 105 km²
Korkeus 28–130 m
Väkiluku (2013) 2 273 305
 – Väestötiheys 21 196 as./km²
 – Metropolialue 11 852 851
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 75001–75020 ja 75116
Lempinimi: Valon kaupunki
Motto: Fluctuat nec mergitur (Huojuu, vaan ei huku)
Lähteet:[1] • Pinta-ala[2] • Väkiluku[3]







Pariisi on yksi maailman suosituimmista turistikaupungeista. Suur-Pariisiin saapuu yli 45 miljoonaa turistia vuodessa, joista 27 miljoonaa on kansainvälisiä kävijöitä.[6] Kaupunkia pidetään yhtenä maailman tärkeimmistä kulttuurin, politiikan, gastronomian ja muodin keskuksista.[7]

Luonnonolot ja ympäristön tila muokkaa

Pariisi sijaitsee pohjoisessa Ranskassa Seine-joen varrella niin sanotussa Pariisin altaassa, 65 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkein maastonkohta kaupungin rajojen sisäpuolella on 130 metriä korkea Montmartren kukkula kaupungin pohjoisosassa. Kaupungin keskustassa sijaitsee kaksi saarta, Île de la Cité ja Île Saint-Louis.[8]

Seine virtaa kaupungin läpi idästä länteen. Sen vuoksi joen pohjoispuolta sanotaan tavallisesti Oikeaksi rannaksi (ransk. Rive Droite) ja eteläpuolta Vasemmaksi rannaksi (Rive Gauche). Oikealla rannalla on vanhastaan ollut kaupungin liike-elämän keskus. Vasen ranta sen sijaan on tullut tunnetuksi ennen kaikkea kulttuurin keskuksena, jonka keskeisin osa on perinteinen yliopistokaupunginosa Quartier latin.lähde?

Pariisin esikaupunkeja ovat muun muassa Boulogne-Billancourt, Argenteuil, Versailles, Montreuil, Saint-Denis, Nanterre ja Vitry-sur-Seine. Varsinaisen Pariisin kaupungin pinta-ala on 105,4 neliökilometriä, joka on alle puolet Helsingin maapinta-alasta. Jos ei lasketa mukaan kaupungin laitaman suuria Bois de Boulognen ja Bois de Vincennesin puistoja, kaupungin pinta-ala on vain 86,9 neliökilometriä. Pariisin pieni pinta-ala johtuu siitä, että sen rajoja ei ole puistoalueita lukuun ottamatta laajennettu vuoden 1860 jälkeen. Kaupungin asukkaat käyttävät ympäröiviä suuria metsiä virkistysalueina. Asukastiheys on noin 20 000 asukasta neliökilometriä kohden.lähde?

Vuotuinen keskilämpötila on 10,6 °C ja sademäärä 650 millimetriä. Lämpimimmät kuukaudet ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin keskimääräinen päivän ylin lämpötila on 24,4 ja 24,6 °C, ja kylmin tammikuu, keskimääräinen alin 2,5 °C. Sateisinta on toukokuussa 65 millimetriä), kuivinta helmikuussa (44 millimetriä).[9]

 
Pariisin ilmastokaavio.
Pariisin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 7,6 8,8 12,8 16,6 20,2 23,4 25,7 25,6 21,5 16,5 11,1 8,0 ka. 16,5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 3,2 3,3 5,6 7,9 11,1 14,2 16,2 16,0 13,0 9,9 6,2 3,8 ka. 9,2
Vrk:n keskilämpötila (°C) 5,4 6,0 9,2 12,2 15,6 18,8 20,9 20,8 17,2 13,2 8,7 5,9 ka. 12,8
Sademäärä (mm) 47,6 41,8 45,2 45,8 69,0 51,3 59,4 58,0 44,7 55,2 54,3 62,0 Σ 634,3
Sadepäivät (d) 4,5 4,4 4,4 5,0 7,8 5,0 7,8 6,9 5,4 5,5 4,9 5,3 Σ 66,9
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
7,6
3,2
8,8
3,3
12,8
5,6
16,6
7,9
20,2
11,1
23,4
14,2
25,7
16,2
25,6
16,0
21,5
13,0
16,5
9,9
11,1
6,2
8,0
3,8
S
a
d
a
n
t
a 		47,6
41,8
45,2
45,8
69,0
51,3
59,4
58,0
44,7
55,2
54,3
62,0


Eläimistö muokkaa

Pariisista puhuttaessa ei usein mainita eläimiä, koska niitä ei tiiviin asutuksen myötä ole merkittävästi. Koiriakaan ei sallita joka puolella Pariisia.[10] Pariisin viranomaisten vuonna 2008 tekemän arvion mukaan kaupungin rottapopulaatio kattaa yli kahdeksan miljoonaa yksilöä.[11]

Yksittäisiä susihavaintoja raportoidaan Pariisin esikaupungeissa säännöllisin väliajoin.[12] Metropolialueelle levinneet sudet vaeltavat kuitenkin lähinnä yksin. Susien tarkkailuun keskittyvän ryhmän, Alliance avec les loupsin, puheenjohtaja Manoël Atman ja Observatoire du loup kertoivat vuonna 2017, että sudet harhailevat vapaasti Yvelinesin ja Essonnen departementtien välillä.[13][14] Ensimmäisen kerran susia havaittiin noin 320 kilometrin päässä Pariisista vuonna 2016.[12] ”Voimme varmuudella sanoa, että siellä on kiertänyt kolme sutta viime vuoden toukokuusta lähtien. Kolmas vaeltaa yksin”, totesi Atman vuoden 2017 tammikuussa.[13] Susien toimintaa läheltä seuraava Troy Bennett kertoi BBC:lle jo lokakuussa 2015, että sudet siirtyvät rauhoituksen myötä Ranskan pohjoisosiin, muun muassa Pariisiin.[12]

Historia muokkaa

 
Keskiaikainen Château du Louvre, Palais du Louvren edeltäjä. Limbourgin veljekset, Très Riches Heures du Duc de Berry; Lokakuu, (1412–1416).
 
Pariisin keskustaan vuosina 1850–1870 rakennetut uudet kadut.
 
Näkymä Pariisin Latinalaiskortteleiden alla sijainneen roomalaisen kylpylän raunioilta.
 
Pariisin 12 vanhinta kaupunginosaa. Ympäröivä harmaa alue havainnollistaa kaupungin koon vuoden 1860 laajentumisen jälkeen.

Pariisi on syntynyt Île de la Citén saarella sijainneen kelttiläisen kalastajakylän paikalle. Kaupungin nimi tulee pariiseista, kelttiläisestä heimosta, joka hallitsi aluetta[15]. Osana Gallian valloitusta roomalaisten valloittivat alueen heiltä vuonna 52 ennen ajanlaskun alkua. Aluksi roomalaiset kutsuivat kaupunkia nimellä Lutetia Parisiorum tai pelkästään Lutetia, joka tarkoittaa ’soista paikkaa’, ja sen asukkaita nimellä parisii. Viidessäkymmenessä vuodessa kaupunki laajeni joen kummallekin puolelle.

Pariisin ensimmäisenä piispana pidetty Pyhä Dionysius toi kristinuskon kaupunkiin 200-luvulla. Vuonna 212 sen nimeksi tuli Paris. Roomalaisten valta oli päättynyt vuoteen 508 mennessä, kun frankkien kuningas Klodvig asettui kaupunkiin ja teki siitä Merovingi-dynastian pääkaupungin. 400-luvulla Pariisia uhkasivat Attilan johtamat hunnit, myöhemmin viikingit, joiden hyökkäykset 800-luvulla pakottivat pariisilaiset rakentamaan linnoituksen Île de la Citélle. Merovingihallintoa seurasivat karolingikuninkaat, joiden heikkous vahvisti Pariisin kreivien asemaa, ja vuodesta 987 alkaen kapetingit, jotka suojasivat kaupungin muureilla 1190–1210 ja aloittivat sen nousukauden. 1000-luvun alkupuolella kaupunki kasvoi voimakkaasti. Se levisi joen oikealle rannalle, Notre Damen tuomiokirkko rakennettiin ja Pariisin yliopisto perustettiin. Filip II Augustin hallituskaudella alettiin rakentaa laajaa muuria levinneen asutuksen ympärille; myös Bastilji saatiin valmiiksi vuonna 1381. Satavuotisen sodan aikana (1337–1453) Pariisi oli englantilaisten miehittämä. Vuonna 1429 ranskalaiset piirittivät kaupunkia Jeanne d'Arcin johdolla, mutta englantilaisten häätäminen onnistui vasta vuonna 1436.lähde?

Keskiajalla Pariisi oli kukoistava sivistyskeskus ja kaupankäynnin solmukohta. Uskonsotien aika oli verinen ja tuolloin (1562–1598) kaupunki oli katolilaisten tukikohta. Aurinkokuningas Ludvig XIV:n aikana puhkesi Fronde-kapina, jossa aateliset ja porvaristo nousivat vastustamaan kuninkaanvaltaa. Tämän vuoksi kuninkaanpalatsi siirrettiin läheiseen Versailles’n kaupunkiin.[16]

Ludvig XIV:n aikana Pariisia ympäröineet kaupunginmuurit purettiin, ja niiden paikalle rakennettiin Pariisin ensimmäiset bulevardit.[17] Ne kiertävät Pariisin vanhimpien kaupunginosien pohjoispuolitse Place de la Concordelta Bastiljin aukioille. Jo kauan sitä ennen muurin ulkopuolelle oli muodostunut joukko esikaupunkeja, joista käytettiin nimitystä faubourg. Vuonna 1701 nämä faubourgit liitettiin virallisestikin Pariisiin.[18]

Myöhemmin Pariisin ympäri on kuitenkin vielä kaksi kertaa rakennettu uudet muurit, kummallakin kerralla useita kilometrejä entisiä ulommaksi, mutta nekin molemmat on purettu.lähde? 1780-luvulla kaupunki ympäröitiin lähinnä tullivalvontaa varten uusilla muureilla,[19] joiden sisään jäivät myös vanhat faubourgit. Nykyisin näiden muurien paikalla on ulompi bulevardikehä[20], ja myös Pariisin suuri Riemukaari rakennettiin näiden muurien varrelle.[20] Viimeiset Pariisia ympäröivät puolustusmuurit rakennettiin 1840-luvulla vielä joitakin kilometrejä edellisiä ulommaksi.[21] Alkujaan ne sijaitsivat selvästi kaupungin rajojen ulkopuolella, mutta vuoden 1860 alueliitoksessa ne tulivat kaupungin rajaksi.[20] Näiden muurien paikkeilla kaupunkia kiertää nykyään Périphérique-moottoritie[21] ja hieman sen sisäpuolella uloimmat bulevardit.

Ranskan vallankumous alkoi Pariisissa Bastiljin valtauksella 14. heinäkuuta 1789. Muutenkin 1800-luvulla Pariisin poliittinen merkitys korostui muun muassa Napoleon Bonaparten vallankaappauksissa ja lukuisissa vallankumouksissa. Väkiluku kasvoi voimakkaasti ja huolimatta Napoleon III:n toteuttamista laajoista uudistuksista esimerkiksi katuverkoston kehittämisessä tyytymättömyys kasvoi. Ranskan–Preussin sodan (1870–1871) aikaan perustettiin Pariisin kommuuni, joka antautui vasta nälänhädän ja taistelujen täyttämän talven jälkeen.lähde?

Napoleon III:n hallituskaudella Pariisin keskeisimmät osat rakennettiin Georges Eugène Haussmannin johdolla suurelta osin uudestaan.[22] Kaupungin läpi rakennettiin koko joukko uusia leveitä katuja ja niiden varsille entistä suurempia rakennuksia. Vuonna 1860 Pariisiin myös liitettiin joukko naapurikuntia, joiden alueelle kaavoitettiin uusia asunto- ja teollisuusalueita.lähde?

Eiffel-torni rakennettiin Pariisin maailmannäyttelyä varten 1889. Sitä seuranneet lukuisat maailmannäyttelyt 1855, 1867, 1878, 1889, 1900 ja 1937 osoittivat Pariisin kasvaneen yhdeksi maailman tärkeimmistä kaupungeista. Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset tykit ja zeppeliinit vaurioittivat kaupunkia. Marnen ihmeen, Marnejoella saavutetun torjuntavoiton ansiosta saksalaisten eteneminen pysähtyi aivan Pariisin lähellä. 1900-luvun kenties merkittävin käännekohta, vuoden 1919 rauhankonferenssi, toi poliittiset johtohahmot ympäri maailman kuudeksi kuukaudeksi Pariisin kaduille solmimaan traagisesti epäonnistuneet I maailmansodan rauhanehdot. Toisessa maailmansodassa Ranskan hallitus julisti Pariisin avoimeksi kaupungiksi, poistui sieltä ja jätti sen saksalaisten miehitettäväksi. Vuonna 1944, kun Yhdysvaltain joukot olivat lähestymässä, alettiin kaupungissa kapinoida saksalaisia vastaan. 26. elokuuta Charles de Gaulle otti sen haltuunsa.lähde?

Vuoden 1968 opiskelijakuohunnan maineikkaimmat mielenosoitukset ja mellakat koettiin Pariisissa. 2005 syrjäytyneet siirtolaisnuoret polttivat autoja ja rakennuksia Pariisin esikaupungeissa, joista levottomuuksien aalto levisi muuallekin Ranskaan.lähde?

Viime aikoina Pariisi ei juurikaan ole menettänyt merkitystään maailman epävirallisena kulttuuripääkaupunkina. Muistomerkkejä ja rakennuksia on puhdistettu ja korjattu runsaasti, mikä on vaikuttanut kaupunkikuvaan myönteisesti. Pariisi on maailman vierailluin kaupunki, jossa käy sekä turisteja että konferenssivieraita.[23]

Vaakuna muokkaa

Pariisin vaakuna juontaa juurensa vuoteen 1358, jolloin kuningas Kaarle V asetti sen. Tähän viittaavat vaakunakilven yläosan kultaiset vaakunaliljat sinisellä pohjalla, jotka ovat perinteisesti symboloineet Ranskan kuningasta. Vaakunakilven alaosan hopeinen alus hopeisilla aalloilla punaisella pohjalla viittaa Marchands de l'eau -ammattikuntalaitokseen, joka hallitsi keskiajalla kaupunkia. Vaakunan alapuolella nauhassa lukee kaupungin latinankielinen motto ”Fluctuat nec mergitur” ('huojuu, vaan ei huku'), joka osaltaan viittaa myös laivaan. Vaakunaan on liitetty seuraavat ansiomerkit: ”Légion d'honneur”, ”croix de Guerre 1914–1918” ja ”croix de la Libération”. Vaakunan yllä on viisisakarainen kultainen muurikruunu ja vaakunakilven vasemmalla puolella on tammen oksa ja oikealla laakeripuun oksa.lähde?

Väestö muokkaa

 
Notre Damen katedraalin patsashahmo luo katseensa Pariisiin.

Vuoden 1999 väestönlaskennassa Pariisin väkiluku oli 2 125 246 henkeä, pois lukien esikaupungit. Suur-Pariisin asukasluku oli 11 174 743. Pariisin väkiluku on ollut suurimmillaan vuonna 1921, jolloin se ylitti 2,9 miljoonaa. Sen jälkeen väestö on kuitenkin siirtynyt pois keskustasta asumaan lähiöissä ja esikaupungeissa, ja keskusta-alueen vapaat tontit on rakennettu toimistoiksi eikä asuintaloiksi. Nykyinen hallinto pyrkii muuttamaan tätä suuntausta ja vuonna 2004 väkiluku oli kasvanut ensi kertaa sitten vuoden 1954.lähde?

Pariisin väestötiheys on myös maailman suurin (24 948 asukasta neliökilometrillä, 2006), joka on verrattavissa ainoastaan tiettyihin aasialaisiin suurkaupunkeihin. Esimerkiksi Pariisin 11. arrondissementissa väestötiheys nousee yli 40 000 asukkaaseen neliökilometrillä ja itäisissä kaupunginosissa jopa yli 100 000 asukkaaseen neliökilometrille. Vertailun vuoksi New Yorkin Manhattanin kaupunginosan väestötiheys on noin 25 000 asukasta neliökilometrillä.lähde?

Pariisi on aina ollut maahanmuuttajille houkutteleva kaupunki. Vuoden 1999 väestönlaskennassa 19,4 prosenttia asukkaista oli syntynyt Ranskan ulkopuolella ja 4,2 prosenttia väestöstä oli muuttanut maahan vuoden 1990 jälkeen. Suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä on portugalilaiset. Nykyisin portugalilaisten tulo on kuitenkin miltei kokonaan lakannut, ja vuoden 1990 jälkeen saapuneiden joukossa suurimmat ryhmät ovat kiinalaiset ja arabit.lähde?

Asukasmäärän kehitys muokkaa

Pariisin asukasmäärä
1150: &&&&&&&&&&050000.&&&&0050 000 1365: &&&&&&&&&0275000.&&&&00275 000 1422: &&&&&&&&&0100000.&&&&00100 000
1500: &&&&&&&&&0150000.&&&&00150 000 1600: &&&&&&&&&0300000.&&&&00300 000 1637: &&&&&&&&&0415000.&&&&00415 000
1680: &&&&&&&&&0515000.&&&&00515 000 1789: &&&&&&&&&0650000.&&&&00650 000 1801: &&&&&&&&&0546856.&&&&00546 856
1817: &&&&&&&&&0713966.&&&&00713 966 1831: &&&&&&&&&0785862.&&&&00785 862 1851: &&&&&&&&01053262.&&&&001 053 262
1861: &&&&&&&&01696141.&&&&001 696 141 1881: &&&&&&&&02269023.&&&&002 269 023 1901: &&&&&&&&02714068.&&&&002 714 068
1911: &&&&&&&&02888110.&&&&002 888 110 1921: &&&&&&&&02906472.&&&&002 906 472 1931: &&&&&&&&02891020.&&&&002 891 020
1946: &&&&&&&&02725374.&&&&002 725 374 1968: &&&&&&&&02590771.&&&&002 590 771 1975: &&&&&&&&02299830.&&&&002 299 830
1982: &&&&&&&&02176243.&&&&002 176 243 1990: &&&&&&&&02152423.&&&&002 152 423 2006: &&&&&&&&02181371.&&&&002 181 371[24]

Suur-Pariisin asukasmäärä
1801: &&&&&&&&&0548000.&&&&00548 000 1835: &&&&&&&&01000000.&&&&001 000 000 1851: &&&&&&&&01300000.&&&&001 300 000
1860: &&&&&&&&02000000.&&&&002 000 000 1885: &&&&&&&&03000000.&&&&003 000 000 1905: &&&&&&&&04000000.&&&&004 000 000
1911: &&&&&&&&04500000.&&&&004 500 000 1921: &&&&&&&&04850000.&&&&004 850 000 1931: &&&&&&&&05600000.&&&&005 600 000
1936: &&&&&&&&06000000.&&&&006 000 000 1946: &&&&&&&&05850000.&&&&005 850 000 1954: &&&&&&&&06550000.&&&&006 550 000
1962: &&&&&&&&07735000.&&&&007 735 000 1968: &&&&&&&&08368500.&&&&008 368 500 1990: &&&&&&&&09318821.&&&&009 318 821
2000: &&&&&&&&09644507.&&&&009 644 507 2012: &&&&&&&011915000.&&&&0011 915 000[25]

Hallinto muokkaa

 
Pariisin kaupunginosat (arrondissements).

Pariisi jakaantuu kahteenkymmeneen hallinnolliseen alueeseen eli kaupunginosaan (arrondissements), jotka on numeroitu spiraalinmuotoisesti sisältä ulospäin, pienimmät numerot sijaitsevat siis kaupungin keskustassa. Kullakin on oma alipormestarinsa (Maire d’Arrondissement). Anne Hidalgo on ollut Pariisin määri vuodesta 2014.lähde?

Järjestyksessä alueet ovat Louvre, Bourse, Temple, l’Hôtel de Ville, Panthéon, Luxembourg, Palais Bourbon, l’Élysée, l’Opéra, l’Entrepôt, Popincourt, Reuilly, Gobelins, l’Observatoire, Vaugirard, Passy, Batignolles-Monceaux, Butte-Montmartre, Buttes-Chaumont ja Ménilmontant. Jokainen arrondissement on jaettu neljään osaan (Quartiers), jotka on numeroitu yhdestä kahdeksaankymmeneen. Numerot 1–4 kuuluvat ensimmäiseen piiriin, 5–8 toiseen ja niin edelleen.lähde?

Pariisin kaupunki on oma departementtinsa, osa Île-de-Francen aluetta. Vuoteen 1964 asti Pariisi kuului lähimpine esikaupunkeineen Seinen departementtiin, muu osa Pariisin lähialueesta Seine-et-Marnen ja Seine-et-Oisen departementteihin. Uudistuksessa nämä jaettiin pienempiin osiin, ja nykyään Pariisin seutu koostuu kahdeksasta departementista. Jako on pikemminkin kasvattanut kuin poistanut hallinnon ongelmia. Kolme departementtia (Hauts-de-Seine, Seine-Saint-Denis ja Val-de-Marne) muodostavat renkaan Pariisin departementin ympärille. Tätä kutsutaan usein nimellä ”pieni rengas”, kun etäisemmät esikaupungit muodostavat vastaavasti niin sanotun suuren renkaan.lähde?

Luettelo Pariisin pormestareista muokkaa

Pariisissa ei ollut pormestaria vuosina 1794–1848, 1848–1870, 1871–1977.lähde?

Talous muokkaa

Suur-Pariisi on Lontoon ohella Euroopan suurin talouskeskus. Pariisi on maailmankaupunki sekä merkittävä finanssikeskus ja sen bruttokansantuote on noin 572 miljardia euroa (48 400 euroa asukasta kohti vuonna 2010. Kaupungin talouden keskus (La Défense) on Euroopan suurin talouskeskus ja Pariisin pörssi (Euronext) on Euroopan toiseksi suurin pörssi. Ranskalaisten yhtiöiden pääkonttoreista 40 prosenttia sijaitsee Pariisissa. Työttömyysaste alueella on 8,3 prosenttia (2011).lähde?

Pariisin departementin merkittävimmät toimialat ovat yrityspalvelut, kauppa ja yksityispalvelut, jotka muodostavat kaksi kolmasosaa Pariisin taloudesta. Teollisuuden osuus on vain seitsemän prosenttia. Turismi on kaupungille merkittävä tulonlähde. Pariisi on jo useamman vuoden takaa maailman suosituin turistikaupunki. Se tuo 3,1 miljardia euroa vuodessa ja luo 50 000 työpaikkaa.lähde?

Liikenne muokkaa

 
Kuvassa Pariisin metron Cité-asema.

Pariisi on Ranskan moottori-, rauta- ja maantieverkoston keskus. Päärautatieasemat ovat Gare du Nord, Gare Montparnasse, Gare de l’Est, Gare de Lyon, Gare d’Austerlitz ja Gare Saint-Lazare. Pariisin yhdistää Lontooseen kanaalin tunnelin kautta liikennöivä Eurostar-juna. Pariisin jokisatama on Marseillen ja Le Havren jälkeen Ranskan kolmanneksi tärkein satama.lähde?

Pariisin tieliikenne on pahamaineisen hidasta ja ruuhkautunutta. Kaupunkia ympäröi kehätie Périphérique ja kaksi ulompaa moottoritiekehää A86 ja A104 Francilienne.lähde?

Kaupunginjohtaja Delanoën kaudella kaupunkiin rakennettiin satoja kilometrejä bussikaistoja ja yksityisautoilun määrää vähennettiin huomattavasti. Myös Seinejoen varrella kulkevia autoteitä on yhä enemmän otettu virkistyskäyttöön, muun muassa sunnuntaisin. Kesällä rantakadulla on ollut vuodesta 2003 alkaen keinotekoinen hiekkaranta. Pyöräilyn merkitys Pariisissa on lisääntynyt viime vuosina. Keskustan alueella on satoja kilometrejä pyöräteitä, jotka osittain on yhdistetty bussikaistojen kanssa. Pyöriä on tarjolla halvalla turisteille sekä kaupunkilaisille. Pariisin pormestari Bertrand Delanoën johdosta kaupunkiin on sijoitettu useita edullisia pyöränvuokrausautomaatteja.lähde?

Kaupungissa on tiheä metroverkko Métro (16 linjaa), joka avattiin maailmannäyttelyssä vuonna 1900, ja suuri määrä bussilinjoja. Metrolinjaa 14 kutsutaan nimellä méteor eli meteoriitti, se on täysin automatisoitu ja se kulkee ilman kuljettajaa. Asukkaita palvelevat myös nopeat RER-lähijunat.lähde? Raitiovaunut tulivat takaisin kaupunkikuvaan vuonna 1992, kun Pariisia ympäröivän kehän ensimmäinen vaihe valmistui. Julkista liikennettä hoitaa RATP[26].

Suur-Pariisissa on useita lentoasemia: Charles de Gaullen lentoasema (lähellä Roissy-en-Francea) ja Orlyn lentoasema (Pariisin eteläpuolella) ovat niistä vilkkaimmat. Kolmas ja paljon pienempi kenttä sijaitsee Beauvais’n kaupungissa, 70 kilometriä Pariisista pohjoiseen. Tätä vanhinta Le Bourgetin lentoasemaa käyttävät yksityiskoneet ja ilmailunäytökset. Siellä on myös ilmailumuseo. Lisäksi Beauvais-Tillén lentoaseman liikenne on viime vuosina vilkastunut halpalentoyhtiöiden myötä.lähde?

Kaupunkikuva muokkaa

 
Pariisi kuvattuna Eiffel-tornista (joki virtaa koillisesta lounaaseen, oikealta vasemmalle).
 
Panoraamanäkymä iltahämärän peittämään läntiseen Pariisiin, kuvattuna Tour Montparnassen huipulta.

Nähtävyydet muokkaa

 
Eiffel-torni on Pariisin kaupungin symboli.
 
Pyhän sydämen basilika (Sacré-Cœur) sijaitsee Pariisin korkeimmalla kukkulalla.
 
Palais Garnier, oopperatalon suuri portaikko.
 
Öinen Champs-Élysées ja Riemukaari.
 
Napoleon haudattiin toivomuksensa mukaisesti Seinen rannalle, Pariisin Invalidikirkkoon. Sarkofagi on valmistettu Äänisjärven punaisesta hiekkakivestä, jonka sisällä on viisi päällekkäistä puusta ja metallista valmistettua arkkua.
 
Gustave Caillebotte, Pariisin katu sateisena päivänä, 1877.

Valon kaupungiksi nimitetty Pariisi on jo kauan ollut maailman suosituin matkailukohde. Sen asema monien kansainvälisten järjestöjen pääpaikkana sekä taloudellisen, poliittisen ja matkailullisen elämän keskuksena on tehnyt siitä yhden maailman tärkeimmistä kaupungeista. Se on tunnettu kauniista arkkitehtuuristaan, puistokaduistaan ja museoidensa runsaudesta. Monet rakennukset ovat hyvin vanhoja. Kadut ovat, leveitä puistokatuja lukuun ottamatta, yleensä kapeita ja niitä reunustavat kaupat ja pikkuliikkeet.lähde?

Seinejoki kulkee kaupungin läpi muodostaen kaaren lounaasta kaakkoon ja jakaa kaupungin kahteen osaan: niin sanottuun oikeaan rantaan pohjoisessa ja vasempaan etelässä. Joen ylittää yli kolmekymmentä siltaa, joista vanhin on Pont-Neuf, joka yhdistää mantereen Île de la Citén saareen. Pariisi sisältää myös kaksi suurta viheraluetta: Bois de Boulogne, jonka pinta-ala on 846 hehtaaria, sijaitsee lännessä, Bois de Vincennes (995 hehtaaria) idässä. Muista puistoista kuuluisimmat ovat Tuileries'n puisto (Jardin des Tuileries) ja Luxembourgin puisto (Jardin du Luxembourg). Lisäksi on useita näitä pienempiä puistoja ja viheralueita.lähde?

Pariisin tärkeimmät nähtävyydet keskittyvät ydinkeskustaan. Kaupungin sydämessä Île de la Citén saarella sijaitsevat Notre Damen katedraali (Notre-Dame de Paris), Pariisin vanhin sairaala Hôtel-Dieu de Paris sekä Pariisin oikeuspalatsi (Palais de Justice), jonka yhteydessä ovat keskiaikainen kappeli Sainte-Chapelle ja historiallinen vankila Conciergerie. Muista Pariisin kirkoista tärkeimpiä ovat Saint-Germain-des-Prés, Montmartren Sacré-Cœur, Saint-Sulpice, Saint-Eustache ja La Madeleine.

Louvre taidekokoelmineen on itseoikeutetusti Pariisin palatseista tunnetuin. Se on toiminut taidemuseona vuodesta 1791. Muita palatseja ovat Palais-Royal, presidentin virka-asunto Palais de l'Élysée, parlamentti Palais-Bourbon, Palais du Luxembourg ja 1900 maailmannäyttelyyn rakennettu Petit Palais. Napoleonin hauta sijaitsee Invalidikirkossa Hôtel des Invalidesissa. Pääkatu Avenue des Champs-Élysées kulkee kahden aukion välillä: Place Charles de Gaullen ja Place de la Concorden, joista edellisellä kohoaa Riemukaari ja jälkimmäisellä Luxorin obeliski. Lukemattomista museoista on Louvren lisäksi mainittava taidemuseo Musée d'Orsay, nykytaiteen museo Centre Georges-Pompidou, Musée du Montparnasse, keskiaikaisen taiteen museo Musée de Cluny sekä Musée Picasso.

Pariisin maamerkki on Eiffel-torni. Se rakennettiin maailmannäyttelyä varten vuonna 1889 ja sen huipulta on mahdollista nähdä jopa 80 kilometrin päähän. Taiteilijoiden alueina on perinteisesti pidetty Montparnassen ja Montmartren ohella Latinalaiskorttelia (Quartier Latin), jossa sijaitsevat suurmiesten hautapaikkana tunnettu Panthéon sekä Pariisin yliopisto päärakennus Sorbonne. Oikeastaan yliopisto on jaettu kolmeksitoista itsenäiseksi yliopistoksi, ja opiskelijoita siellä on noin 300 000.lähde?

Pariisissa on myös maailman toiseksi suurin kirjasto Bibliothèque nationale de France.

Monumentteja ja rakennuksia muokkaa

Museoita muokkaa

Katuja, kaupunginosia ja muita paikkoja muokkaa

Pariisin liepeillä muokkaa

Koulutus muokkaa

Urheilu muokkaa

 
Keltapaitainen Carlos Sastre matkalla kohti Ranskan ympäriajon voittoa Pariisissa 2008.

Pariisissa pidetään vuosittain Ranskan avoin tennisturnaus joka kestää toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun. Pariisi on myös Ranskan ympäriajon eli Tour de France -pyöräilykilpailun maali. Olympialaiset järjestettiin kaupungissa vuosina 1900 ja 1924. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Pariisissa vuonna 2003 ja Euroopan-mestaruuskilpailut vuonna 1938. Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1998 järjestettiin Ranskassa ja finaali Pariisin Stade de France -stadionilla. Pariisin liepeillä sijaitsee Euroopan suurin ravirata Hippodrome de Vincennes.

Tunnettuja urheiluseuroja muokkaa

Tunnettuja pariisilaisia muokkaa

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista pariisilaisista

Kansainväliset suhteet muokkaa

 
Euroopan avaruusjärjestön päämaja Pariisissa.

Pariisilla on vain yksi ystävyyskaupunki, Rooma. Tästä huolimatta Pariisilla on useita partnerikaupunkeja ympäri maailmaa. Tämän lisäksi kaupungissa sijaitsee useita kansainvälisten järjestöjen päämajoja, kuten ESA, Unesco ja OECD. Myös Naton päämaja sijaitsi Pariisissa ennen kuin se siirrettiin Brysseliin.lähde?

Ystävyyskaupungit muokkaa

  • 1956: Rooma (Seule Paris est digne de Rome; seule Rome est digne de Paris / Solo Parigi è degna di Roma; Solo Roma è degna di Parigi / 'Vain Pariisi on Rooman arvoinen; Vain Rooma on Pariisin arvoinen')

Partnerikaupungit muokkaa

Alla luettelo Pariisin partnerikaupungeista. Ensin vuosiluku, sen jälkeen kaupunki tai kaupungit.[27]

Huomautukset muokkaa

  1. ↑ Eiffelin suunnittelema pieni prototyyppi New Yorkin vapaudenpatsaasta, jonka Ranska lahjoitti Yhdysvalloille.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Key figures for Paris Accueil Paris. DICOM. Viitattu 3.7.2009. (englanniksi)
  2. ↑ a b France-Line Mary-Portas: Recensement de la population de 2006 Retour de la croissance démographique au centre de l’agglomération francilienne (PDF) INSEE. Viitattu 3.7.2009. (ranskaksi)
  3. ↑ Résultats du recensement de la population – 2009 (PDF) INSEE. Viitattu 27.4.2014. (ranskaksi)
  4. ↑ Institut national de la statistique et des études économiques
  5. ↑ Urban Europe — Statistics on cities, towns and suburbs (PDF) 2016. Eurostat. Viitattu 15.1.2017. (englanniksi)
  6. ↑ Tourism Île-de-France Regional Council. Arkistoitu 5.12.2008. Viitattu 28.10.2020. (ranskaksi)
  7. ↑ Anderson Tours, UK
  8. ↑ Paris Neighborhoods Trip Advisor
  9. ↑ Weather Information for Paris (kauden 1971–2000 keskiarvoja) Maailman ilmatieteen järjestö WMO.
  10. ↑ Animals in Paris Office du Tourisme et des Congrésin virallinen verkkosivusto. Viitattu 11.12.2017. (englanniksi)
  11. ↑ Top 10 Worst Rat Cities in the World § 8. Paris, France Animal Planetin virallinen verkkosivusto. Viitattu 5.12.2017. (englanniksi)
  12. ↑ a b c Jones, Stephen: French told not to fear wolves roaming Paris streets as 'they only eat four-legged animals' Mirror Online. 17.1.2017 kello 14.19 (päivitetty 18.1.2017 kello 15.17). Viitattu 5.12.2017. (englanniksi)
  13. ↑ a b Gee, Oliver: Wolves have set up home in the Paris region, experts say The Local. 16.1.2017. Viitattu 5.12.2017. (englanniksi)
  14. ↑ Gardet, Elisabeth: VIDEO. Deux associations l’affirment : cette fois, le loup est en région parisienne ! Le Parisien. 14.1.2017 (päivitetty 15.1.2017). Viitattu 5.12.2017. (ranskaksi)
  15. ↑ Pariisi | Muinaiselta hautausmaalta löydettiin Kharonin oboli Helsingin Sanomat. 21.4.2023. Viitattu 22.4.2023.
  16. ↑ Château de Versailles paris-tourisme.com. (ranskaksi)
  17. ↑ Jones, Colin: Paris, Biography of a City, s. 185–186. Penguin Books, 2006. ISBN 978-0-140-28292-4. (englanniksi)
  18. ↑ Les quartiers de Paris paris-atlas-historique.fr. Viitattu 12.5.2016.
  19. ↑ Jones, Colin: Paris, Biography of a City, s. 244. Penguin Books, 2006. ISBN 978-0-140-28292-4. (englanniksi)
  20. ↑ a b c Jones, Colin: Paris, Biography of a City, s. 356–359. Penguin Books, 2006. ISBN 978-0-140-28292-4. (englanniksi)
  21. ↑ a b Jones, Colin: Paris, Biography of a City, s. 336. Penguin Books, 2006. ISBN 978-0-140-28292-4. (englanniksi)
  22. ↑ Jones, Colin: Paris, Biography of a City, s. 354–360. Penguin Books, 2006. ISBN 978-0-140-28292-4. (englanniksi)
  23. ↑ Gloomy weather doesn't slow Paris tourism
  24. ↑ Paris City Population. Viitattu 7.3.2014.
  25. ↑ Largest cities in France Population Review. Viitattu 7.3.2014.
  26. ↑ RATP, Régie autonome des transports parisiens
  27. ↑ http://web.archive.org/web/20071011162140/http://paris.fr/portail/accueil/Portal.lut?page_id=6587&document_type_id=5&document_id=16468&portlet_id=14974

Aiheesta muualla muokkaa

Euroopan kulttuuripääkaupunki
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pariisi&oldid=22314324”