Pallava

eteläintialainen kuningaskunta noin 300-luvulta 800-luvun lopulle

Pallava (teluguksi పల్లవ, tamiliksi பல்லவர) oli kuningaskunta Etelä-Intiassa. Pallava oli Sātavāhanan vasallivaltio, kunnes saavutti itsenäisyyden Sātavāhanan menetettyä otteensa Krishnajoen suistoalueella, jota kutsuttiin tuolloin nimellä Pallava Bogga. Hiljalleen pallavalaiset liikkuivat etelään ja perustivat pääkaupunkinsa Kanchipuramin 300-luvulla. Kuningaskunta vauraustui ja kasvoi Mahendravarman I:n (571–630) ja Narasimhavarman I:n (630–668) aikana. Pallava hallitsi teluguita ja pohjoisia tamilialueita 800-luvulle saakka, eli noin kuusi vuosisataa.

Pallava
noin 275–897


Pallavan alueet kuningas Narasimhavarman I:n aikana

Valtiomuoto monarkia
Pääkaupunki Kanchipuram
Edeltäjä Sātavāhana
Seuraaja Chola

Pallavan kuningaskunta oli valta-ajallaan jatkuvasti kahakoissa sekä pohjoisen naapurinsa Chalukyan että eteläisten tamilivaltioiden Cholan ja Pandyan kanssa.

Pallavalaiset muistetaan etenkin heidän dravida-arkkitehtuurin suosimisesta, minkä jäljet näkyvät nykyään Mahabalipuramissa. Pallavan voimakkaat hallitsijat jättivät jälkeensä hienoja veistoksia ja temppeleitä, jotka ovat pystyssä edelleen tänään.

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Pallava