Pakolaisvakoilu on valtion harjoittamaa luvatonta tiedustelutoimintaa sen muissa maissa asuvia kansalaisia kohtaan. Vakoilun tarkoituksena on kartoittaa pakolaisten ja poliittisten toisinajattelijoiden liikkeitä, jotta heidät voidaan uhkailun ja propagandan avulla pakottaa luopumaan kotimaansa hallitusta vastustavista toimista. Pakolaisia voidaan myös painostaa toimimaan tiedonantajina epädemokraattisille hallituksille. [1]

Pakolaisvakoilua harjoittavat pääasiassa ei-demokraattiset valtiot. Tyypillistä näille valtioille on, että kansalaisia kontrolloidaan ja heidän vapauksiaan ja oikeuksiaan rajoitetaan myös maan rajojen sisäpuolella. Vastalauseet saatetaan tukahduttaa väkivalloin. Maan rajojen ulkopuolella taas pyritään turvallisuus- ja tiedustelupalveluiden avulla valvomaan maanpaossa asuvia kriitikoita ja vastustajia. [2]

Ruotsissa muokkaa

Ruotsissa pakolaisvakoilua on harjoitettu mm. kiinalaisia Kiinan hallitusta vastustavia toisinajattelijoita ja uiguureja vastaan. [3] Diplomaattina työskennellyt uiguurimies karkotettiin Ruotsista, kun kävi ilmi, että hän vakoili noin sataa Ruotsissa asuvaa uiguuria. [4]

Ruotsissa pakolaisvakoilu on rangaistavaa.[5]

Suomessa muokkaa

Lain mukaan vain Suomen ja suomalaisten vakoileminen on rangaistava teko, joten vieras valtio saa Suomessa vakoilla omiaan ja kolmansien osapuolten kansalaisia.[6]

Suojelupoliisin mukaan pakolaisvakoilusta on tullut Suomessa pysyvä ilmiö ja vieraiden valtioiden pakolaisvakoiluhankkeita tulee Supon tietoon säännöllisesti muutamia joka vuosi[7].

Suomen oikeusministeriössä on pohdittu pakolaisvakoilun säätämistä rikokseksi, koska tapauksia on ilmennyt.[8] Suojelupoliisi kannattaa pakolaisvakoilun kriminalisointia yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi[7]. Supo on esittänyt pakolaisvakoilun kriminalisoimista vuodesta 2012 asti[6]. Nykyisellään Supo ei kykene suojelemaan Suomeen paenneita ulkomaiselta vakoilulta[6].

MOT-ohjelman mukaan Kiina seuraa ja painostaa Suomessa uiguureja, Hongkong-aktiiveja ja Falun Gongin harjoittajia.[7] Kiina seuraa myös tiibetiläisaktivisteja.[9]

Suomeen paenneet, Kremlin hallintoa vastustavat venäläiset ovat täällä kotimaansa vakoilun ja aktiivisen seurannan kohteita[9]. Sotaa paenneet ukrainalaiset ovat pelänneet joutuvansa Venäjän urkinnan tai kostotoimien kohteeksi. [9]

Turkki on ollut Pohjoismaissa hyvin aktiivinen seuraamaan oppositionsa ja kurdijärjestöjen jäseniä.[9]

Lähteet muokkaa

  1. Säkerhetspolisen. Flyktingspionage. http://www.sakerhetspolisen.se/spionage/flyktingspionage.4.7671d7bb110e3dcb1fd80002743.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Säkerhetspolisen. Motiv till flyktingspionage. http://www.sakerhetspolisen.se/spionage/flyktingspionage/motivtillflyktingspionage.4.715ba1a911a4e51b302800039.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Dagens Nyheter. Man gripen för flyktingspionage. http://www.dn.se/nyheter/sverige/man-gripen-for-flyktingspionage
  4. Dagens Nyheter. Sverige utvisade kinesisk diplomat. http://www.dn.se/nyheter/sverige/sverige-utvisade-kinesisk-diplomat
  5. Mikko Paakkanen HS: Ruotsi pidätti miehen epäiltynä tiibetiläisten pakolaisten vakoilusta Helsingin Sanomat. 27.2.2017. Viitattu 27.12.2022.
  6. a b c Supo: Emme pysty suojelemaan Suomen ukrainalaisia vakoilulta – lainsäädännössä on aukko demokraatti.fi. 27.12.2022. Viitattu 27.12.2022.
  7. a b c Uhkaavassa puhelinsoitossa Harria vaadittiin lopettamaan Kiinan arvostelu tai hänen tyttärilleen käy huonosti – näin Kiina vainoaa toisinajattelijoitaan Suomessa yle.fi. Viitattu 22.5.2020.
  8. Ruotsi nappasi miehen pakolaisvakoilusta. Helsingin Sanomat 28.2.2017 s. A 20
  9. a b c d Supo: Emme pysty suojelemaan Suomen ukrainalaisia vakoilulta – lainsäädännössä on aukko demokraatti.fi. 27.12.2022. Viitattu 27.12.2022.

Aiheesta muualla muokkaa