Paistinpannu
Paistinpannu on ruoan paistamiseen, ruskistamiseen ja kuullottamiseen tarkoitettu laakea ruoanlaittoväline. Paistinpannu soveltuu myös haudutukseen, kun sen sen peittää kannella.
.jpg)
Paistinpannun yläreunan halkaisija on tavallisesti noin 20–30 cm. Valmistusaineena voi olla muun muassa valurauta, teflonilla pinnoitettu teräs tai alumiini tai kupari.
Rakenne muokkaa
Materiaali ja ominaisuudet muokkaa
Perinteinen paistinpannu on valettu valuraudasta, johon poltetaan rasvan avulla ruoan kiinni tarttumista ehkäisevä ohut tumma hiilikerros. Oikein käytetty valurautapannu on ikuinen ja sen paisto-ominaisuudet paranevat käytön myötä, koska paistorasva huoltaa ja parantaa sen hiilipinnoitetta.[1][2]
Valurautapannuja huomattavasti kevyemmät teflonpinnoitetut alumiiniset tai teräksiset paistinpannut ovat syrjäyttäneet valurautapannun suosituimpana paistovälineenä. Teflonpannulla paistettaessa ei tarvitse käyttää välttämättä lainkaan rasvaa. Siihen ei voi myöskään polttaa hiilipintaa, vaan teflonpinnoite kuluu ajan mittaan pois. Muita materiaalivaihtoehtoja ovat esimerkiksi keraamisella massalla pinnoitettu tai emaloitu teräs sekä hiiliteräs.[3]
Hyvä paistinpannu on energiataloudellinen ja helposti puhdistettava. Lisäksi paistinpannun reuna ja kädensija vaikuttavat pannun laatuun. Reunan tulee olla sopivan korkuinen, yleensä 3–5 senttimetriä, ja sopivan viisto, jotta tuotteita pystyy kääntelemään helposti pannussa. Varren pitäisi mahdollistaa kunnollinen ote koko kädellä. Varren kiinnityskulma pannuun nähden on noin 20–25 astetta, jolloin rystyset eivät osu helposti lieden pintaan. Varren on hyvä olla kuumentumaton, kuten myös kannen kädensijan.[4]
Muoto ja paistinpannutyypit muokkaa
Paistinpannut ovat usein pyöreitä, mutta kulmikkaita pannuja käytetään esimerkiksi kalan paistamiseen. Pannujen muoto riippuu hieman myös käyttötarkoituksesta. Muurinpohjapannut ovat isokokoisia ja reunattomia pannuja. Niitä käytetään avotulella, ja ne on valmistettu yleensä valuraudasta. Ohukais- ja kreppipannut ovat matalareunaisia. Niitä on myös kahdenlaisia: toisissa pannuissa voi paistaa yhden suuren ohukaisen ja toisissa monta pienempää. Blinipannut ovat puolestaan pieniä, halkaisijaltaan vain 8–12 senttimetriä. Valurautaisia parilapannuja puolestaan käytetään lihan tai kalan nopeaan kypsentämiseen. Niiden sisäpinta on uurteinen, jotta ruoka-aineet eivät tarttuisi pohjaan kiinni.[5]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Kiikka, Kaija & Huovinen, Merja: Vispilästä vokkiin. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24453-8.
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotilieden toimitus: Valurautapannun hoito – nämä ohjeet takaavat pannullesi ikuisen elämän Kotiliesi.fi. 2.9.2012. Viitattu 3.11.2023.
- ↑ ”How to season a wok with James May | Ft. School of Wok”. fi-FI
- ↑ Paistinpannun valinta: Induktioliedelle sopivat paistinpannut Ruoka.fi. Otavamedia Oy. Arkistoitu 19.5.2014. Viitattu 15.10.2013.
- ↑ Kiikka & Huovinen, s. 43.
- ↑ Kiikka & Huovinen, s. 44.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta paistinpannu Wikimedia Commonsissa
- Picking The Right Pan For Every Recipe | Epicurious Video erityyppisten paistinpannujen ominaisuuksista ja käyttötarkoituksista. 23 min.