Paavo Nurmen stadion
Paavo Nurmen stadion on Turun urheilupuistossa sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka on avattu jo vuonna 1893. Stadionin kapasiteetti on 13 000 katsojaa.
| Paavo Nurmen stadion | |
|---|---|
 |
|
| Rakennuksen tiedot | |
| Sijainti | Paavo Nurmen puistotie 9, 20800 Turku |
| Koordinaatit | |
| Avattu | 1893 |
| Remontoitu |
1933 1989 |
| Omistaja | Turun kaupunki |
| Kenttä | Luonnonnurmi |
| Aiemmat nimet | Urheilupuiston kenttä |
| Katsojakapasiteetti | |
|
|
| Kentän mitat | |
|
|
 |
|
Yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut Kalevan kisat on järjestetty stadionilla useita kertoja. Lisäksi stadionilla järjestetään vuosittain Paavo Nurmi Games -yleisurheilukilpailut.
Historia muokkaa
Vielä 1800-luvun loppupuolella nykyinen urheilupuiston alue oli täysin hoitamatonta, suurelta osin paljasta kalliota. Talvella 1893 kaupunginvaltuusto teki päätöksen, jonka myötä alue luovutettiin 25 vuoden ajaksi vuokralle Turun Urheilunystäväin yhdistykselle. Ehtona oli, että yhdistys kunnostaa Samppalinnanvuoren alueen puistoksi ja rakentaa sinne kahvilan. Urheilunystäväin johdossa oli lehtori August Blomberg. Hän toimi urheilukentän isännöitsijänä alusta alkaen aina 1940-luvulle asti ja sen johdosta häntä pidetään urheilupuiston isänä. Vaikka puiston perustamiseen kulunut työmäärä oli valtava, työ tehtiin melko nopeasti ja jo keväällä 1893 järjestettiin ensimmäiset hiihto- ja mäkihyppykilpailut. Syksyllä saatiin käyttökuntoon urheilukentät yleisurheilua ja tennistä varten.lähde?
1920-luvun puolivälistä alkaen puistossa tehtiin useita parannuksia. Puistoon valmistui rivi pukukoppeja ja uusi kivihiilimurskasta tehty juoksurata vihittiin käyttöön heinäkuussa 1926. Tapausta juhlistettiin 1500 metrin juoksukilpailulla, jossa ottivat yhteen Paavo Nurmi ja Ruotsin juoksijasuuruus Edvin Wide. Kilpailuja seurasi ennätysmäärä yleisöä, noin kymmenentuhatta henkeä. Rata ei kuitenkaan ollut kestävä, sillä jo kesällä 1927, vain vuosi avaamisensa jälkeen, rata oli jo huonokuntoinen. Vuosisadan vaihteessa rakennettu ravintolapaviljonki purettiin vuonna 1932 ja tilalle rakennettiin arkkitehti Albert Richardtsonin suunnittelema katsomo[1]. Katsomon rakentamisesta käytiin suuri kädenvääntö, ennen kuin kaupunki myönsi sen rakentamiseen rahaa. Vanhaa katsomoa käytettiin pitkälle 1980-luvun lopulle asti.
Urheilupuiston kenttää kunnostettiin 1970-luvulla rakentamalla nykyiset maavallikatsomot. Myös katsomo vaati uudistusta ja sen suunnittelusta järjestettiin kilpailu maaliskuussa 1981. Ehdotuksia saapui peräti 44 ja voittajaksi selviytyi arkkitehtikolmikko Matti Nurmela, Kai Raimoranta ja Jyrki Tasa (myöhemmin Arkkitehtitoimisto Nurmela, Raimoranta, Tasa). 4000-paikkainen katsomo valmistui vuonna 1989. Urheilukenttä muutettiin myöhemmin stadioniksi ja se sai 13. kesäkuuta 1997 nimen Paavo Nurmen stadion, kun Nurmen syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.[2]
Ominaisuudet muokkaa
Stadionilta löytyy täysmittainen 8-ratainen juoksurata sekä suorituspaikat kenttälajeille. Radan sisään jäävä nurmikenttä on kooltaan 62 m × 102 m. Pukuhuone on yleisesti käytettävissä.lähde?
Pääkatsomossa on noin 4 000 istumapaikkaa ja kenttää ympäröivään maavallikatsomoon mahtuu noin 9 000 katsojaa. Stadionin yleisöennätys on Paavo Nurmen syntymän satavuotisjuhlakisoista vuodelta 1997, joita seuraamassa stadionilla oli 13 700 katsojaa.[3] Stadionilla on myös kioski.[4]
Stadion toimi vuonna 2012 evakkokenttänä jalkapallon Veikkausliigassa pelanneille TPS:lle ja Interille Veritas stadionin remontin vuoksi. Stadion toimi TPS:n kotikenttänä kaudella 2016.
Lähteet muokkaa
- ↑ Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 5, s. 172–174. Sammakko, 2018. ISBN 978-952-483-363-9.
- ↑ Lahtinen, Rauno / Laaksonen, Hannu: Kävely puistojen Turussa. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-6-2.
- ↑ Liput loppuivat Paavo Nurmen Stadionilla Turun Sanomat.
- ↑ Turku: Paavo Nurmen stadion Turku.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paavo Nurmen stadion Wikimedia Commonsissa
