Paavali IV (28. kesäkuuta 147618. elokuuta 1559), syntymänimeltään Giovanni Pietro Carafa oli paavina 23. toukokuuta 155518. elokuuta 1559.[1] Hän puolusti kiivaasti katolista kirkkoa ja toimi sekä kardinaalina että paavina vastauskonpuhdistuksen puolesta. Paavali IV oli taitava organisaattori ja loistava puhuja mutta myös pelottava fanaatikko.[2]

Paavali IV
Henkilötiedot
Koko nimi Giovanni Pietro Carafa
Syntynyt28. kesäkuuta 1476
Capriglia Irpina, Napolin kuningaskunta
Kuollut18. elokuuta 1559 (83 vuotta)
Rooma, Kirkkovaltio
Paavi
Paavius alkoi 23. toukokuuta 1555
Paavius päättyi 18. elokuuta 1559
Edeltäjä Marcellus II
Seuraaja Pius IV
Paavali IV:n vaakuna.

Kardinaali muokkaa

Carafa oli napolilaisen ylhäisen perheen poika, joka toimi paavin lähettiläänä Englannissa ja Espanjassa. Toimiessaan Theaten piispana, erään teateeniveljeskunnan johtajana ja "jumalallisen rakkauden oratorion" jäsenenä hän tuli tunnetuksi katolisen kirkon uudistumisen kannattajana[2]. Vuonna 1536 hänestä tuli kardinaali ja Napolin arkkipiispa, ja hän sai tehtäväkseen organisoida Italian inkvisition tehokkaammaksi.

Carafa valittiin jäseneksi kardinaalien komissioon, jonka paavi Paavali III oli perustanut vuonna 1542 valvomaan inkvisitiota. Komission nimi oli latinaksi Sanctum officium, mikä tarkoittaa pyhää virastoa. Se toimi inkvisition korkeimpana tuomioistuimena. Carafa nousi pyhän viraston varsinaiseksi johtajaksi.[2]

Paavi muokkaa

Paaviksi noustessaan hän oli jo varsin iäkäs, ja olisi voinut kieltäytyä terveyssyistä. Sanotaan, että hän hyväksyi nimityksen, koska Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Kaarle V oli sitä vastaan.

Vuonna 1559 julkaistiin kiellettyjen kirjojen luettelo, Index librorum prohibitorum, jolla Paavali IV halusi saada kerettiläiset kirjoitukset loppumaan. Kuka tahansa sai vapaasti jättää inkvisitiotuomioistuimelle kirjoja, joiden katsottiin pyrkivän järkyttämään oikeaa oppia.[2]

Paavali IV:llä oli huomattavan juutalaisvastaiset mielipiteet. Hän rakennutti Rooman gheton, määräsi juutalaiset palaamaan sinne lukkojen taakse yöksi ja käyttämään vaatteissaan erityisiä tunnusmerkkejä gheton ulkopuolella liikkuessaan.

Lähteet muokkaa

  • Jussi Hanska: Kristuksen sijaiset maan päällä?. Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vammala 2005. ISBN 951-746-719-2.

Viitteet muokkaa

  1. Hanska 2005: 322.
  2. a b c d Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 12. Tieteen ja taiteen vuosisata, s. 115-124. WSOY, 1982. ISBN 951-0-09740-3.

Aiheesta muualla muokkaa


  Edeltäjä:
Marcellus II
Paavi Seuraaja:
Pius IV
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.