Wikipedia

Otto Paajanen

suomalainen jääkiekkoilija

Otto Paajanen (s. 13. syyskuuta 1992 Loppi) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa SM-liigajoukkue KooKoossa. Hän toimii joukkueen kapteenina. Paajanen on pelipaikaltaan keskushyökkääjä, mutta hän osaa pelata myös laidassa. Hän on pelityyliltään kahden suunnan sentteri. Häntä on verrattu nuorempana pelityyliltään Niko Kapaseen hänen puolustus- ja alivoimapelaamisensa osalta.[2][3]

Otto Paajanen
Henkilötiedot
Syntynyt13. syyskuuta 1992 (ikä 31)
Loppi, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Patti[1]
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 180 cm
Paino 87 kg
Seura
Seura KooKoo
Sarja SM-liiga
Pelinumero 13
Pelaajaura
Pääsarjaura 2011–
Aik. seurat HPK (SML)
HIFK (SML)
Leksands IF (SHL)

Ura muokkaa

Seuraura muokkaa

Paajasen kasvattajaseura on Lopen Lätkä. Hän pelasi juniorina myös yhden kauden sekä Riihimäen Kiekko-Nikkareissa että Hyvinkään Ahmoissa, kunnes siirtyi C-juniori-ikäisenä lukion perässä Hämeenlinnan Pallokerhoon.[2] Paajanen voitti B-nuorten SM-hopeaa vuosina 2009 ja 2010. Kaudella 2010–2011 hän oli tehoilla 19+28=47 HPK:n A-nuorten kolmanneksi paras pistemies koko A-nuorten SM-liigan pistepörssin kärkikaksikon eli Teemu Rautiaisen ja Ville Järveläisen jälkeen. Paajanen sijoittui itse sarjan pistepörssissä seitsemänneksi Ässien Samuli Virkkusen ja Ilveksen Roope Nikkilän kanssa.[4] Hänet valittiin kauden päätteeksi tähdistökentälliseen. Paajanen teki samalla kaudella myös debyyttinsä miesten peleissä pelaamalla viisi Mestis-ottelua alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa.[5]

Helmikuussa 2011 Paajanen solmi kaksivuotisen SM-liigasopimuksen HPK:n kanssa.[6] Hän teki liigadebyyttinsä kauden 2011–2012 avausottelussa 15. syyskuuta 2011 Turun Palloseuraa vastaan. Paajanen merkittiin HPK:n nelossentteriksi laidoilleen Jaakko Turtiainen ja Antti Roppo.[7] Hän sai ottelussa jääaikaa 9.30 minuuttia.[8] Liigauransa avausmaalin Paajanen teki 12. lokakuuta 2011 Porin Ässiä vastaan.[9] Yhteensä hänen tulokaskautensa toi 34 runkosarjaottelussa tehot 4+1=5. Marraskuussa 2011 Paajanen siirtyi joulutaukoon asti kestäneellä lainasopimuksella Mestis-joukkue KooKoohon, jossa hän pelasi viisi ottelua.[10] Paajanen vahvisti kauden aikana myös HPK:n A-nuoria, joiden paras pistemies ja syöttäjä hän oli kevään 2012 pudotuspeleissä tehoilla 2+6=8.[11] Paajanen voitti kauden päätteeksi A-nuorten SM-pronssia.[5]

Kaudella 2012–2013 Paajanen vakiinnutti paikkansa HPK:n liigajoukkueessa[3] ja pelasi joukkueen ainoana pelaajana kauden kaikki 60 runkosarjaottelua.[12] Hän vahvisti myös HPK:n A-nuoria kauden viimeiseksi jääneessä neljännessä finaaliottelussa Espoo Bluesia vastaan yhdessä Teemu Rautiaisen kanssa. Paajanen viimeisteli joukkueelle 4–1-loppulukemat vastustajan tyhjään maaliin ja voitti Suomen-mestaruuden.[13][14] Joulukuussa 2012 hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen HPK:n kanssa.[15] Kaudella 2013–2014 Paajanen nousi joukkueen varakapteeniksi ja teki runkosarjassa 15 tehopistettä. Kaudella 2014–2015 hän paransi taas yhden kauden piste-ennätystään tehoilla 5+11=16.[5] Joulukuussa 2014 Paajanen teki taas kaksivuotisen jatkosopimuksen HPK:n kanssa.[16]

Paajanen teki kaudella 2015–2016 läpimurtonsa SM-liigassa. Hän oli paljon loukkaantumisista kärsineestä HPK:n joukkueesta ainoa, joka pelasi kauden kaikki 60 runkosarjaottelua. Paajanen voitti joukkueen sisäisen piste- ja maalipörssin tehoilla 20+15=35.[17] Hän jakoi SM-liigan maalipörssin neljännen sijan kolmen muun pelaajan kanssa.[18] Paajanen toimi loppukaudella myös HPK:n kapteenina Riku Hahlin ja Antti Miettisen loukkaantumisten myötä. Myös kaudella 2016–2017 hän oli joukkueen ainoa kauden kaikki 60 runkosarjaottelua pelannut pelaaja.[5][19] Marraskuussa 2016 Paajanen teki HPK:n kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[20]

Paajanen nimettiin kaudeksi 2017–2018 HPK:n kapteeniksi.[21] Hän jakoi tehoilla 17+16=33 joukkueen sisäisen maalipörssin toisen sijan Teemu Turusen kanssa edellään vain kesken kauden Kärppiin siirtynyt Kristian Vesalainen sekä sijoittui sisäisessä pistepörssissä neljänneksi ollen kauden loppuun asti jatkaneista toiseksi tehokkain pelaaja Joonas Lehtivuoren jälkeen. Paajanen oli myös HPK:n ainoa kauden kaikki 60 runkosarjaottelua pelannut pelaaja.[22] Hän edusti joukkuetta kauden aikana myös Spengler Cupissa. Kaudella 2018–2019 Paajanen teki puolivälieräsarjassa Turun Palloseuraa vastaan kaksi voittomaalia, joista toinen ratkaisi HPK:lle välieräpaikan 29. maaliskuuta 2019 vieraissa pelatussa ottelusarjan viidennessä ottelussa ensimmäisessä jatkoerässä ajassa 69.28. Simo Rouvali valitsi hänet ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi.[23] Paajanen johdatti joukkueensa kapteenina HPK:n kauden päätteeksi Suomen-mestaruuteen. Hänet palkittiin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana Jari Kurri -palkinnolla.[5]

Kaudeksi 2019–2020 Paajanen siirtyi 1+1-vuotisella sopimuksella Helsingin IFK:hon.[24] Hän teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 16+21=37,[5] joilla Paajanen jakoi joukkueen sisäisen pistepörssin neljännen sijan Jesse Saarisen kanssa.[25] Kauden jälkeen, huhtikuussa 2020 hän käytti sopimuksessaan olleen option ulkomaille siirtymisestä.[26] Noin viikkoa myöhemmin Paajasen vahvistettiin siirtyvän kaudeksi 2020–2021 kaksivuotisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Leksands IF:ään.[27] Hän teki runkosarjassa kuitenkin 22 tehopistettä, joista vain seitsemän kauden jälkimmäisellä puoliskolla. Runkosarjan päätteeksi ruotsalainen Aftonbladet-iltapäivälehti nimesi Paajasen joukkueensa suurimmaksi flopiksi listattuaan kustakin SHL-joukkueesta suurimman alisuorittajan.[28] Neljässä playoff-ottelussa hän jäi ilman tehopisteitä ja keräsi teholukeman –5.[5] Kauden jälkeen, huhtikuussa 2021 Paajasen sopimus Leksandin kanssa purettiin yhteisymmäryksessä. Seura GM Thomas Johanssonin mukaan syynä sopimuksen purkuun oli, että Leksand ei voi taata asemaa tai jääaikaa, jota Paajanen tarvitsee kehittyäkseen ja pystyäkseen tuomaan panoksensa joukkueelle.[29]

Paajanen palasi kaudeksi 2021–2022 kaksivuotisella sopimuksella HIFK:hon.[30] Hänet nimettiin joukkueen varakapteeniksi.[31] Paajanen oli HIFK:n kolmanneksi paras pistemies Alex Broadhurstin kanssa tehoilla 12+22=34. Hän oli myös Johan Motinin ohella joukkueen ainoa kauden kaikki 59 runkosarjaottelua pelannut pelaaja.[32] Myös kaudella 2022–2023 Paajanen oli Eetu Koivistoisen ohella HIFK:n kauden ainoa kaikki kauden 60 runkosarjaottelua pelannut pelaaja.[33] Kuudennessa puolivälieräottelussa 27. maaliskuuta 2023 Rauman Lukkoa hän teki joukkueen 3–2-voittomaalin ensimmäisessä jatkoerässä ajassa 67.33. Paajasen osuma hyväksyttiin videotarkistuksen päätteeksi ja se ratkaisi HIFK:lle välieräpaikan otteluvoitoin 4–2. Turo Järvinen valitsi hänet ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi.[34] Paajanen edusti HIFK:ta kauden aikana myös Spengler Cupissa.[5]

Kaudeksi 2023–2024 Paajanen siirtyi kaksivuotisella sopimuksella KooKoohon. Joukkuetta valmensi hänelle HPK:sta tuttu Olli Salo.[35]

Maajoukkueura muokkaa

Mitalit
Maa:   Suomi
Miesten jääkiekko
Alle 18-v. MM-kilpailut
  Pronssia Valko-Venäjä 2010 jääkiekko

Paajanen pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2012 sekä alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2010, jolloin hän voitti pronssia. Yhteensä Paajanen on pelannut 22 nuorten ja 13 poikien maaottelua.[5]

Suomen A-maajoukkueessa Paajanen on pelannut kahdeksan ottelua ilman tehopisteitä.[36] Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä Euro Hockey Challengessa 7. huhtikuuta 2016 Porissa Slovakiaa vastaan.[37] Paajanen merkittiin Suomen nelosketjun vasempaan laitaan Joel Mustosen ja Max Wärnin viereen.[38]

Saavutuksia muokkaa

Muuta muokkaa

Paajasen isoveli Mikko ja pikkuveli Jussi ovat pelanneet myös jääkiekkoa.[5]

Tilastot muokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
2009–2010 HPK A-SM 40 8 10 18 6 4 0 1 1 0 U18 6 1 0 1 2
2010–2011 HPK A-SM 39 19 28 47 16 3 2 2 4 2  
Suomi U20 Mestis 5 0 0 0 2 – – – – –
2011–2012 HPK A-SM 7 7 2 9 10 8 2 6 8 6 JMM 7 0 1 1 0
HPK SM-liiga 34 4 1 5 8 – – – – –
KooKoo Mestis 5 1 2 3 2 – – – – –
2012–2013 HPK A-SM – – – – – 1 1 0 1 2
HPK SM-liiga 60 3 6 9 14 5 0 2 2 2
2013–2014 HPK (A) SM-liiga 59 7 8 15 14 6 0 1 1 2
2014–2015 HPK (A) SM-liiga 52 5 11 16 20 – – – – –
2015–2016 HPK (A) SM-liiga 60 20 15 35 14 – – – – –
2016–2017 HPK (A) SM-liiga 60 8 18 26 12 7 0 2 2 0
2017–2018 HPK (C) SM-liiga 60 17 16 33 26 – – – – –
2018–2019 HPK (C) SM-liiga 60 13 21 34 44 18 4 4 8 12  
2019–2020 HIFK SM-liiga 49 16 21 37 26 – – – – –
2020–2021 Leksands IF SHL 50 8 14 22 18 4 0 0 0 0
2021–2022 HIFK (A) SM-liiga 59 12 22 34 30 7 1 2 3 4
2022–2023 HIFK (A) SM-liiga 60 6 15 21 40 11 2 2 4 10
2023–2024 KooKoo (C) SM-liiga 50 9 11 20 20 – – – – –
12 kautta yhteensä SM-liiga 663 120 165 285 266 54 7 13 20 30
1 kausi yhteensä SHL 50 8 14 22 18 4 0 0 0 0

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Syrjälä, Marko: Avointa peliä: #7 Otto Paajanen hpk.fi. 2.2.2016. HPK Liiga Oy. Viitattu 14.3.2016.
  2. ↑ a b Otto Paajanen murtautumassa liigaan aamuposti.fi. 24.8.2011. Etelä-Suomen Media Oy. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 8.6.2012.
  3. ↑ a b Meriläinen, Lauri: "Lisäboostia NHL-vastustajista" Jatkoaika.com. 11.11.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.3.2013.
  4. ↑ Elite Prospects - U20 SM-liiga Stats 2010-2011 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.5.2019. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i j Otto Paajanen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  6. ↑ Tuulola jatkaa HPK:ssa Jatkoaika.com. 11.2.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.6.2011.
  7. ↑ Salo, Karri: ”Tunteet pinnassa sarja-avauksessa” hpk.fi. 14.9.2011. HPK Liiga Oy Oy. Viitattu 9.7.2020.
  8. ↑ Tilastot – Liiga liiga.fi. 15.9.2011. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 16.9.2011.
  9. ↑ Heino, Ville: Kerhon puolustuksessa avoimet ovet Jatkoaika.com. 13.10.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 9.7.2020.
  10. ↑ Liigalainoja Kouvolaan Jatkoaika.com. 21.11.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.6.2012.
  11. ↑ Elite Prospects - HPK U20 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.5.2019. (englanniksi)
  12. ↑ Elite Prospects - HPK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.5.2019. (englanniksi)
  13. ↑ Mennander, Pasi: Nuorten SM-liigan mestari 2013: HPK! leijonat.fi. 1.4.2013. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 9.7.2020.
  14. ↑ Seppä, Lassi: HPK:n nuorille mestaruus Jatkoaika.com. 1.4.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 9.7.2020.
  15. ↑ Kerho kiinnitti kasvattejaan Jatkoaika.com. 12.12.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.3.2013.
  16. ↑ HPK solmi nipun jatkosopimuksia hyökkääjiensä kanssa Jatkoaika.com. 19.12.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 20.12.2014.
  17. ↑ Elite Prospects - HPK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.5.2019. (englanniksi)
  18. ↑ Elite Prospects - Liiga Stats 2015-2016 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.5.2019. (englanniksi)
  19. ↑ Elite Prospects - HPK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.5.2019. (englanniksi)
  20. ↑ HPK jatkoi Paajasen ja Lehtivuoren sopimuksia Jatkoaika.com. 21.11.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 21.11.2016.
  21. ↑ HPK:n kapteeni Liigakaudella 2017–2018 on Otto Paajanen! hpk.fi. 14.8.2017. HPK Liiga Oy. Viitattu 21.8.2017.
  22. ↑ Elite Prospects - HPK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.5.2019. (englanniksi)
  23. ↑ TPS - HPK, 29.3.2019 liiga.fi. 29.3.2019. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 9.5.2019.
  24. ↑ HIFK julkisti tukun sopimuksia - Pudotuspelien arvokkain pelaaja vaihtaa punapaitaan Jatkoaika.com. 7.5.2019. Jatkoaika r.y. Viitattu 9.5.2019.
  25. ↑ Elite Prospects - HIFK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 26.3.2020. (englanniksi)
  26. ↑ Hurmerinta, Eero: Otto Paajanen suuntaa ulkomaille Jatkoaika.com. 2.4.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 2.4.2020.
  27. ↑ Lehtisaari, Matti: HIFK:n jättänyt Otto Paajanen Ruotsin SHL:ään yle.fi. 9.4.2020. Yleisradio Oy. Viitattu 16.5.2023.
  28. ↑ Hepojärvi, Harri: Suomalaiskiekkoilijaa tylytetään Ruotsissa – floppinimitys hämmentää iltalehti.fi. 12.4.2021. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 21.5.2021.
  29. ↑ Hämäläinen, Tuomas: Leijonakaksikko jättää SHL-seuran – suomalaishyökkääjän sopimus purettu MTVuutiset.fi. 21.4.2021. Telia Company AB. Viitattu 21.5.2021.
  30. ↑ Lahtinen, Matias: HIFK pestasi pelaajia neljän Suomen mestaruuden edestä − Otto Paajanen ja Otto Karvinen palaavat HIFK-paitaan Jatkoaika.com. 20.5.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 21.5.2021.
  31. ↑ Yli-Mäenpää, Joni: Teemu Tallberg valittiin HIFK:n kapteeniksi Jatkoaika.com. 31.8.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 31.8.2021.
  32. ↑ Elite Prospects - HIFK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 21.5.2022. (englanniksi)
  33. ↑ Elite Prospects - HIFK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 16.5.2023. (englanniksi)
  34. ↑ HIFK - Lukko, 27.3.2023 liiga.fi. 27.3.2023. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 16.5.2023.
  35. ↑ Otto Paajanen vahvistamaan oranssimustia! kookoo.fi. 11.5.2023. KooKoo Hockey Oy. Viitattu 16.5.2023.
  36. ↑ Tilanne 20.12.2020
  37. ↑ Finland vs Slovakia – EHC – Euro Hockey Challenge – boxscore pointstreak.com. 7.4.2016. Pointstreak Sports Technologies Inc. Viitattu 31.8.2017.
  38. ↑ Tässä Leijonien kentälliset - suora lähetys TV2:ssa yle.fi. 7.4.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 21.5.2021.
Edeltäjä:
Niko Kapanen 		Hämeenlinnan Pallokerhon kapteeni SM-liigassa
2017–2019 		Seuraaja:
Niklas Friman
Edeltäjä:
Heikki Liedes 		KooKoon kapteeni SM-liigassa
2023– 		Seuraaja:
–
Edeltäjä:
Julius Junttila 		Jari Kurri -palkinnon voittaja
2019 		Seuraaja:
Eetu Koivistoinen
KooKoo – SM-liiga

1 Niskanen | 2 Ahonen | 3 Väisänen | 4 Liikonen | 6 Lehtivuori (A) | 7 Jurmo | 8 Nurmi | 10 Aaltonen | 11 Emanuelsson | 12 Leskinen | 13 Paajanen (C) | 14 Suuronen (A) | 17 Gröndahl | 18 Ottosson | 19 Heinonen | 20 Valkeejärvi | 22 Molin | 23 Engberg | 24 Teräväinen | 27 Tardif | 29 Koblížek | 31 Malík | 32 Setänen | 37 Bouramman | 43 Kukkonen | 45 D’Astous | 46 Török | 49 Barton | 74 Korhonen | 75 Ilomäki | 91 Andersson | -- Vopravil
Valmentajat Salo – Grönvall – Helenius – Satosaari – Juppo

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Otto_Paajanen&oldid=22300341”