Otaniemen vesitorni

Otaniemen vesitorni on Alvar Aallon suunnittelema vesitorni Espoon Otaniemessä, aivan Kehä I:n vierellä. Torni on valmistunut vuonna 1971 ja on tilavuudeltaan 6 000 kuutiometriä.^[1] Se on luonnonväristä betonia, kaksitoistajalkainen ja säiliöosa on muodoltaan kaksitoistakulmainen. Säiliöosan verhouksen muodostavat teräsbetoniset elementtilankut, jotka ovat irrotettavissa. Säiliöosa on esijännitetty.^[2] Tornin korkeus on 52 metriä.^[3] Sen alla on monimuotoinen toimistorakennus^[4] ja lisäksi rakennuksessa oli huippulämpökeskus.^[2]

Lähteet muokkaa

Asola, Ismo: Vesitorni – yhdyskunnan maamerkki. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2003. ISBN 951-758-434-2.

Viitteet muokkaa

↑ Asola, 2003, s. 165
↑ ^a ^b Asola, 2003, s. 79
↑ Pauli Saloranta (toim.): Espoon kaupunkipolut – Tapiola, kohta 28 6.10.2005. Espoon kaupunki. Viitattu 26.2.2011.
↑ HSY:n vesitornit Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Arkistoitu 15.5.2020. Viitattu 25.2.2011.

Aiheesta muualla muokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Otaniemen vesitorni Wikimedia Commonsissa

Alvar Aallon tuotanto

Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista
1919–1929	Alajärven suojeluskuntatalo \| Villa Väinölä \| Jyväskylän työväentalo \| Seinäjoen suojeluskuntatalo \| Lounais-Suomen Maalaistentalo \| Läntinen Pitkäkatu 20 \| Jyväskylän suojeluskuntatalo \| Muuramen kirkko
1930–1945	Paimion parantola \| Turun Sanomien toimitalo \| Villa Tammekann \| Oulun sulfiittiselluloosatehdas \| Viipurin kaupunginkirjasto \| Alvar Aallon kotitalo \| Savoy-maljakko \| Sunilan asuinalue \| Sunilan sellutehdas \| Tehtaanmäen asuinalue \| Terassitalo \| Villa Mairea \| Stora Enson Anjalankosken tehtaat
1946–1959	Strömbergin tehtaan asuinalue \| Rautatalo \| Insinööritalo \| Otahalli \| Säynätsalon kunnantalo \| Oulun lannoitetehdas \| Aerola \| Muuratsalon koetalo \| Pamilon vesivoimalaitos \| Summan paperitehdas \| Alvar Aallon ateljee \| Jyväskylän uimahalli \| Jyväskylän yliopiston päärakennus \| Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo \| Hansaviertel \| Aalto-paviljonki \| Korkalovaaran asuinalue \| Kolmen Ristin kirkko \| Aalto-keskus \| Kulttuuritalo \| Maison Louis Carré
1960–1969	Lieksankosken voimalaitos \| Lakeuden Risti \| Keski-Suomen museo \| Lappia-talo \| Aaltohuset \| Alvar-Aalto-Kulturhaus \| Aalto-Hochhaus \| Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus \| Enso-Gutzeitin pääkonttori \| Seinäjoen kaupungintalo \| Viitatorni \| Ilokivi \| Pylkönmäen kirkko \| Teknillisen korkeakoulun päärakennus \| Seinäjoen kaupunginkirjasto \| Seinäjoen seurakuntakeskus \| Rovaniemen kaupunginkirjasto \| Pyhän Stefanoksen kirkko \| Valtion virastotalo (Seinäjoki) \| Kirjatalo \| Villa Kokkonen
1970–1991	Alajärven hallintokeskus \| Villa Skeppet \| Pohjolan talo \| Otaniemen vesitorni \| Finlandia-talo \| Kunsten \| Alvar Aalto -museo \| Sähkötalo \| Ristinkirkko \| Riolan kirkko \| Jyväskylän kaupunginteatteri \| Seinäjoen kaupunginteatteri \| Essenin oopperatalo \| Alajärven kaupunginkirjasto

[1] Asola, 2003, s. 165

[Asola,_2003,_s.79-2] Asola, 2003, s. 79

[3] Pauli Saloranta (toim.): Espoon kaupunkipolut – Tapiola, kohta 28 6.10.2005. Espoon kaupunki. Viitattu 26.2.2011.

[4] HSY:n vesitornit Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Arkistoitu 15.5.2020. Viitattu 25.2.2011.

[1]

[2]

[3]

[4]