Ortoklaasi
Ortoklaasi (KAlSi3O8) on tärkeä hohkasilikaattimineraali, joka muodostaa magmakiviä. Ortoklaasi on yksi kalimaasälvän polymorfeista. Sitä esiintyy tavallisesti graniitissa ja siihen liittyvissä kivissä.
Ortoklaasin nimi tulee kreikan sanoista ”suora murtuma”, sillä sen kaksi lohkeavuutta ovat suorassa kulmassa toisiinsa nähden. Ortoklaasi kiteytyy monokliinisessä kidejärjestelmässä. Sen kovuus on 6 ja sen ominaispaino on 2,56–2,58.[1] Sen kiilto vaihtelee lasimaisesta helmiäiseen. Väriltään ortoklaasi voi olla valkoinen, harmaa, keltainen, vaaleanpunainen tai punainen, ja harvoin vihreä. Kiteiden kaksostuminen on melko tavallista. Ortoklaasi on tavallinen aineosa enimmissä osassa graniitteja ja muita felsisiä magmakiviä, ja se esiintyy usein valtavina kiteinä ja suurina määrinä pegmatiittimassoissa.
Tyypillinen ortoklaasi on puhtaan kaliumpäätejäsenen ja natriumpäätejäsenen (albiitti NaAlSi3O8) välillä oleva isomorfinen seossarja. Maassa tapahtuvan hitaan jäähtymisen aikana runsasnatriumiset albiittilamellit muodostuvat suotautumalla, ja jäljelle jäävä ortoklaasi on kaliumpitoisuudeltaan korkeampaa. Tästä syntyvää kahden maasälvän yhteenkasvettumaa kutsutaan pertiitiksi.
Ortoklaasin korkean lämpötilan muoto on sanidiini. Sanidiini on yleinen nopeasti jäähtyneissä vulkaniiteissa kuten obsidiaanissa ja felsisissä pyroklastisissa kivissä. Alhaisen lämpötilan polymorfi puolestaan on mikrokliini.
Yhdessä muiden kalimaasälpien kanssa ortoklaasi on yleinen raaka-aine joissakin laseissa ja keramiikassa, kuten posliinissa.
Lähteet muokkaa
- ↑ Mindat: Orthoclase (englanniksi) Viitattu 14.7.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
- Webmineral: Orthoclase Mineral Data (englanniksi)
- Handbook of Mineralogy: Orthoclase (pdf) (englanniksi)