Oriveden rautatieasema

Oriveden rautatieasema (lyh. Ov) on Orivedellä sijaitseva rautateiden risteysasema, jossa rataosa Orivesi–Jyväskylä erkanee Tampere–Haapamäki-radasta. Tampereen suuntaan liikennöidään raiteelta 1, Jyväskylään ja Haapamäelle puolestaan raiteelta 2.[1]

Orivesi
Perustiedot
Lyhenne Ov
Rataosa Tampere–Haapamäki,
Orivesi–Jyväskylä
Sijainti 61°39′00″N, 024°22′04″E
Osoite Asematie 17, 35100 Orivesi as
Kunta Orivesi
Vyöhyke E
Etäisyydet Jyväskylä 112,7 km
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Kaukoliikenne Helsinki-Jyväskylä-Pieksämäki
Taajamajunat Tampere–Keuruu, Tampere-Haapamäki-Seinäjoki (yksi vuoropari)
Tavaraliikenne raakapuunkuormaus
Pysäköinti ilmainen
Muut tiedot junakohtauspaikka
Asemarakennus
Materiaali puu
Lipunmyynti 1 automaatti ulkotiloissa
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta
3 tavaraliiketeen kohtausraidetta,
1 kuormausraide

Historia muokkaa

Oriveden kautta kulkevan rautatien työmaa avattiin kesäkuussa 1879. Samaan aikaan kuitenkin kiisteltiin vielä Oriveden alueen ratalinjasta. Kuntakokouksessa esitettiin 28. heinäkuuta 1879, että rata rakennettaisiin Hiedan, Pappilan ja kirkonkylän kautta. Ratalinjan etuina nähtiin, että Pappilassa eli nykyisellä asemanseudulla muodostuisi yhteys Längelmävedellä liikennöiville laivoille ja kirkonkylässä eli nykyisessä Oriveden keskustassa rata risteäisi pääteiden kanssa. Onnistaipaleella asuva Juho Hörtsänä sekä Yliskylässä asuvat Kalle Säynäjoki ja Juha Kauppi vaativat rataa linjattavaksi Siitamasta suoraan Hirsilään Oriveden kirkonkylän länsipuolitse ja kieltäytyivät luovuttavasta työmaalle 40:tä pölkkyä manttaalia kohden, kuten rakennustöiden taloudellisesta tukemisesta oli yhteisesti sovittu asukkaiden kesken. Heidän mielestään suunnitellun ratalinjan alle jäisi runsaasti hyvää viljelysmaata, mutta toisaalta heidän oma linjausehdotuksensa olisi kulkenut heidän metsäalueidensa läpi, jolloin pölkkyjen siirto olisi ollut huomattavasti vaivattomampaa. Enemmistön kanta lopulta voitti ja rata päätettiin rakentaa kuntakokouksen alkuperäisen esityksen mukaisesti. Rautatie oli suunniteltu avattavaksi liikenteelle vuonna 1883, mutta se valmistui etuajassa ja väliaikainen liikenne voitiin aloittaa Orivedellä 22. marraskuuta 1882. Varsinainen vihkiäisjuhla pidettiin kuitenkin vasta 23. syyskuuta 1883.[2]

Ratalinjan lisäksi myös asemien sijainti aiheutti keskustelua. Rautatiehallitus esitti, että Oriveden rautatieasema rakennetaan Pappilaan, mutta kuntakokous vaati 14. lokakuuta 1879 aseman rakentamista kirkonkylään. Rautatiehallitus ei kuitenkaan taipunut vaatimukseen, vaan rakennutti aseman alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti Pappilaan vuosina 18811883. Se rakennettiin IV luokan aseman tyyppipiirustusten mukaisesti, mutta sitä laajennettiin vuonna 1910 ja pieniä muutostöitä tehtiin myöhemminkin, mutta ulkoasu on säilynyt silti eheänä. Aseman ympäristössä on pieni puisto ja 1800-luvun lopulla syntynyttä asutusta. 1920-luvulla asemalle tuotiin lisää rakennuksia Terijoelta. Samalla vuosikymmenellä aseman nimi nousi puheenaiheeksi. Oriveden rautatieasema haluttiin nimetä Pappilan rautatieasemaksi, jolloin kirkonkylässä sijaitseva Oripohjan rautatieasema voitaisin nimetä Oriveden rautatieasemaksi, mutta nimenmuutokset eivät milloinkaan toteutuneet.[2][3]

Jo 1880-luvun alussa haluttiin saada asemalta rata myös satamaan, mutta sitä ei heti rakennettu. Vuonna 1888 Längelmäeltä kotoisin oleva maakauppias ja talonpoikaissäädyn edustaja Antti Mattila jätti valtiopäiville anomuksen ratayhteyden rakentamisesta. Rakennustöihin ryhdyttiin varsin nopeasti ja rata valmistui 15. syyskuuta 1890. Siitä tuli vajaan puolen kilometrin pituinen, ja sen päähän rakennettiin 210 metriä pitkä ja 13,5 metriä leveä satamalaituri.[2]

Orivedestä tuli risteysasema 1. joulukuuta 1946, jolloin käynnistyi henkilö- ja kokovaunukuormaliikenne Torkkeliin. Myöhemmin rata avattiin liikenteelle Jämsään asti ja lopulta 28. toukokuuta 1978 Jyväskylään. 1930-luvulla suunniteltiin haararataa myös Kuhmoisiin Päijänteen rannalle, mutta hanke sai varsin laimean vastaanoton, joten sitä ei ruvettu missään vaiheessa viemään ponnekkaasti eteenpäin.[2]

Lähteet muokkaa

  1. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Orivesi.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c d Hannu Sinisalo, Orivesi – maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi, s. 257–264, 1990
  3. Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993, http://www.nba.fi/rky1993/kohde643.htm

Aiheesta muualla muokkaa