Ordoño II (Asturia)
Ordoño II oli isänsä Alfonso III:n jälkeen 910–925 Galician ja veljensä García I:n jälkeen vuodesta 914 Asturiaan kuuluneiden Leónin ja Kastilian kuningas.[1]
Astorgan piispa Sampiron mukaan Ordoño teki kahden veljensä kanssa salaliiton isäänsä vastaan, ja he ajoivat hänet pois valtakunnastaan. Alfonso teki tällöin pyhiinvaellusmatkan Santiago de Compostelaan ja vielä ennen kuolemaansa poikiensa suostumuksella yhden sotaretken muslimeja vastaan.[2] Vallanjaossa veljeksistä vanhin Garcia sai Leónin ja Kastilian, joita oli luultavasti hallinnut jo isänsä elinaikana, Ordoño II (910–925) Galician ja Fruela II (910–925) Asturian ja Oviedon. García oli sijoittanut hovinsa helpommin puolustettavaan Leóniin, josta muodostui näin tulevan kuningaskunnan uusi pääkaupunki,[3] ja juuri Leónin katedraalissa Ordoño II kruunattiin vuonna 914 piispojen, kreivien, munkkien ja muiden espanjalaisten mahtimiesten läsnä ollessa visigoottien muinaisen rituaalin mukaisesti kuninkaaksi: kuningas vannoi noudattavansa lakia ja alamaiset vannoivat hänelle uskollisuutta.[4]
Korostaakseen visigoottien perintöä Ordoño käytti itsestään titteliä filius Adefonsi magni imperatoris ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuosina 916 ja 917. Näin keisariksi julistautuessaan hän vaati itselleen johtoasemaa koko Hispaniassa sekä epäsuorasti myös muslimien ajamista pois niemimaalta.[5] Hän myös taisteli menestyksellä Córdoban kalifia vastaan Navarran kuninkaan Sancho I:n kanssa. Yhdessä he tekivät yrityksiä La Riojan valtaamiseksi. Ordoño voitti muslimit 917 San Esteban de Gormazin luona ja tästä rohkaistuneena hyökkäsi myös Nájeraan, Tudelaan, Arnedoon ja Calahorraan.[6]
Ordoñon kuoltua 925 hänen veljensä Fruela II hallitsi hetken aikaa, kunnes Ordoñon pojat Alfonso IV ja Ramiro II syöksivät Navarran kuninkaan tuella setänsä vallasta.[7]
Lähteet muokkaa
- O´Callaghan, J.F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6. (englanniksi)