Olli Mäkelä
Valto Eero Olavi (Olli) Mäkelä (31. elokuuta 1929 Kuusankoski – 27. toukokuuta 2022 Helsinki[1]) oli suomalainen lääkäri ja professori emeritus.[2]
Mäkelän vanhemmat olivat maanviljelijä Valto Mäkelä ja Lyyli Jaakkola ja puoliso vuodesta 1954 professori Pirjo Mäkelä. Mäkelä tuli ylioppilaaksi Kuusankosken yhteiskoulusta 1949 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1955. Tohtoriksi hän väitteli 1957 ja laboratoriotutkimuksen erikoispätevyyden hän sai 1961. Hän työskenteli uransa alkuvaiheessa Helsingin yliopistossa, yliopiston lääketieteellisen genetiikan dosentti hänestä tuli 1962.[2] Valtion Seerumilaitoksen johtaja professorin arvolla Mäkelä oli 1965–1968, Helsingin yliopiston immunologian henkilökohtainen ylimääräinen professori 1968–1970, bakteeriopin ja serologian professori 1972–1995 sekä Suomen Akatemian tutkijaprofessori 1970–1977. Hän on tutkinut veriryhmäserologiaa ja immunologiaa.[3] Mäkelä sai vuonna 1972 Matti Äyräpään palkinnon[3] ja piti luennon aiheesta ”Immuunivasteen säätely”.[4]
Olli Mäkelän poika on professori Tomi Mäkelä.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 19.6.2022, s. B 26.
- ↑ a b c Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 459. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ a b Facta 2001, osa 11, p. 635. WSOY 1984.
- ↑ Duodecim-lehti (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
- Mäkelä, Olli hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)