Wikipedia

Oleskelulupa

 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Oleskelulupa on valtion viranomaisen tekemä päätös siitä, että henkilö, joka ei ole kyseisen valtion kansalainen, saa tulla kyseisen valtion alueelle ja oleskella siellä muuten kuin väliaikaisesti. Yhdysvalloissa oleskelulupaa kutsutaan Green Cardiksi.

Suomen ulkomaalaislain 3 §:n mukaan oleskeluluvalla tarkoitetaan ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävää lupaa toistuvasti saapua maahan ja oleskella maassa.[1]

Oleskelulupaan voi liittyä lupa myös työn tekemiseen (työlupa) tai elinkeinon harjoittamiseen.

Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Määräaikainen oleskelulupa myönnetään tilapäisluonteista (tilapäinen oleskelulupa) tai jatkuvaluonteista (jatkuva oleskelulupa) maassa oleskelua varten. Lupaviranomainen ratkaisee maassa oleskelun tarkoituksen ottaen huomioon ulkomaalaisen antamat tiedot maahantulonsa tarkoituksesta. Pysyvä oleskelulupa on voimassa toistaiseksi. Pysyvään oleskelulupaan rinnastetaan voimassaoloajaltaan myös pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa.[2]

Lyhytaikaseen vierailuun myönnetään viisumi.[1]

Pohjoismaiset käytännöt muokkaa

Ruotsissa pakolaisaseman saaneille myönnetään oleskelulupa ensin kolmeksi vuodeksi ja sen jälkeen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toissijaista suojelua saavilla ajat ovat lyhemmät, 13 kuukautta ja kaksi vuotta. Ruotsissa pysyvää oleskelulupaa voi erikseen hakea, kun henkilö on oleskellut määräaikaisella luvalla maassa kolme vuotta.[3]

Suomessa puolestaan sekä pakolaisille että toissijaista suojelua saaville ensimmäinen määräaikainen oleskelulupa myönnetään neljäksi vuodeksi. Pysyvä oleskelulupa myönnetään neljän vuoden luvallisen maassa oleskelun jälkeen, jos perusteet ovat yhä olemassa eikä myöntämiselle ole laillista estettä.[3]

Myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat Suomessa vuosina 2005–2023 muokkaa

Vuosi Myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat Yhteensä vuodesta 2005 alkaen
2005 13 907 13 907
2006 14 550 28 457
2007 18 534 46 991
2008 20 604 67 595
2009 16 352 83 947
2010 17 439 101 386
2011 19 487 120 873
2012 19 097 139 970
2013 19 437 159 407
2014 20 371 179 778
2015 20 709 200 487
2016 24 290 224 777
2017 25 145 249 922
2018 26 997 276 919
2019 25 412 302 331
2020 20 757 323 088
2021 27 553 350 641
2022 40 488 391 129
2023 46 008 437 137

[4][5][6][7][8][9][10][11][12][13]

Taulukon huippuvuosi on lihavoitu.

Huomaa, että vuosina 2015–2016 poliisi myönsi ensimmäiset oleskeluluvat, jos hakija oli Suomen kansalaisen perheenjäsen ja haki lupaa Suomessa. Nämä luvut eivät ole mukana Maahanmuuttoviraston tilastoissa.[6][13]

Oleskeluluvan hakeminen perheen yhdistämisen perusteella muokkaa

Perheenyhdistämisessä Suomessa luvallisesti oleskelevan henkilön perheenjäsenet voivat hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Suomessa asuva perheenjäsen on voinut muuttaa Suomeen esimerkiksi työhön, opiskelijaksi tai hän on voinut saada Suomesta turvapaikan. Suomessa asuvasta henkilöstä käytetään termiä perheenkokoaja.[14]

Vuosi Suomesta oleskelulupaa perheen yhdistämisen perusteella hakeneet vuosina 2015–2023 Hakemukset yhteensä vuodesta 2015 alkaen Myönnetyt oleskeluluvat perheen yhdistämisen perusteella vuosina 2015–2023 Myönnetyt oleskeluluvat perheen yhdistämisen perusteella yhteensä vuodesta 2015 alkaen
2015 9 998 9 998 8 039 8 039
2016 9 546 19 544 8 171 16 210
2017 10 972 30 516 9 089 25 299
2018 11 305 41 821 9 009 34 308
2019 13 011 54 832 10 251 44 559
2020 10 559 65 391 8 592 53 151
2021 11 281 76 672 9 821 62 972
2022 17 476 94 148 15 457 78 429
2023 20 542 114 690 19 045 97 474

[15][16][17][18][19][20][11][21]

Taulukon huippuvuodet on lihavoitu.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Ulkomaalaislaki (301/2004) 3 § (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Ulkomaalaislaki (301/2004) 33 § (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b Hallitusneuvottelut | Ps haluaa kiristää maahanmuuttopolitiikkaa Ruotsin ja Tanskan kaltaiseksi – näin ne poikkeavat Suomesta Helsingin Sanomat. 24.5.2023. Viitattu 20.6.2023.
  4. ↑ Oleskelulupatilastot - Euroopan muuttoliikeverkosto www.emn.fi. Arkistoitu 31.1.2021. Viitattu 25.1.2021.
  5. ↑ Migri 2014: oleskelulupia yli 20 000, kansalaisuuden sai 8 500 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 29.1.2021.
  6. ↑ a b Vuonna 2015 myönnettiin hieman yli 20 000 oleskelulupaa, uusia Suomen kansalaisia reilut 8 000 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 29.1.2021.
  7. ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 13.1.2024.
  8. ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 13.1.2024.
  9. ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 13.1.2024.
  10. ↑ Maahanmuuton tilastot 2020: Suomeen muutetaan useimmiten työn takia, korona vaikutti hakemusten määrään | Maahanmuuttovirasto www.sttinfo.fi. Viitattu 27.1.2021.
  11. ↑ a b Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 21.5.2022.
  12. ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 20.6.2023.
  13. ↑ a b Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 13.1.2024.
  14. ↑ Perheenyhdistäminen Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 15.4.2021. Viitattu 6.6.2021.
  15. ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
  16. ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
  17. ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
  18. ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
  19. ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
  20. ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 6.6.2021.
  21. ↑ Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 20.6.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oleskelulupa&oldid=22224835”