Oiran (花魁) oli japanilainen korkean luokan kurtisaani. Sana oiran koostuu kahdesta kanjista: 花 merkitsee kukkaa ja 魁 "muiden edellä". Oiran-traditio jatkuu osin nykypäivään saakka, sillä Kiotossa elää vielä naisia, jotka haluavat pitää perinnettä yllä, tosin ilman seksuaalista osaa työnkuvasta.lähde?

Hokusain teos: oiran ja kamuro

Oiran-kulttuuri alkoi Edo-kaudella (1600–1868). Tuolloin laadittiin lakeja, jotka eristivät bordellit erillisille alueilleen pois kaupunkien keskustoista. Suurimmissa kaupungeissa nämä alueet olivat Kioton Shimabara, Osakan Shimmachi ja Edon (nykyisin Tokio) Yoshiwara. Kurtisaanien kesken syntyperällä ei ollut väliä: hierarkia perustui täysin yksilöiden taitoihin, ulkonäköön ja saavutuksiin. Tayūt (太夫 tai 大夫, tayū, "suuri aviomies") olivat oiraneista korkea-arvoisimpia ja heidän katsottiin olevan sopivia jopa daimyōiden viihdyttäjiksi.lähde?

Oiran viihdytti asiakkaitaan tanssin, musiikin, runouden, kalligrafian ja älykkään keskustelun keinoin samaan tapaan kuin geisha, mutta oiran saattoi myös kutsua geishan viihdyttämään itseään ja vieraitaan.lähde?

Kamuro muokkaa

Yoshiwarassa eli myös kamuroita, jotka olivat oiraneiden apulaistyttöinä työskenteleviä lapsia[1]. Heidät myivät bordelliin 5–9 vuoden iässä joko köyhät tai tyttärelleen muuten oiranin uraa toivovat vanhemmat, ja he aloittivat kamuron työn tavallisesti määräaikaisella työsopimuksella. Noin 12–17-vuotiaina he saattoivat ryhtyä itse oiraneiksi[2], jos heidät palkannut bordelli oli yhä halukas jatkamaan työsuhdetta. Kamuron tehtäviin kuului oman oiraninsa eli isonsiskonsa avustaminen, asioilla juokseminen ja ainakin tietyssä määrin asiakkaiden kanssa kommunikointi. He oppivat askareidensa yhteydessä sosiaalista vuorovaikutusta ja oiranin työstä. Lisäksi he saivat opetusta kalligrafiassa ja musiikissa. Heidän ylläpitonsa maksoi heidän oiraninsa.[3]

Kamurot olivat oiraneille erityisiä statussymboleita. 1700-luvulla tehdyn lakimuutoksen jälkeen korkea-arvoisimmilla kurtisaaneilla saattoi olla kaksikin kamuroa, kun taas matala-arvoisemmilla kurtisaaneilla vain yksi. Kamuropari nimettiin ja vaatetettiin tavallisesti samannäköisesti tai -tyylisesti.[3]

Lähteet muokkaa

  1. kamuro www.britishmuseum.org. British Museum. Viitattu 18.4.2023. (englanniksi)
  2. The Life of a Courtesan: A Snapshot of a Small Pleasure Quarter in 1860 www.issendai.com. 20.1.2015. Viitattu 19.4.2023. (englanniksi)
  3. a b Japanese Courtesans: Kamuro www.issendai.com. Viitattu 18.4.2023. (englanniksi)