O. J. Brummer

suomalainen toimittaja

Onni Johannes Brummer (24. kesäkuuta 1878 Hiitola11. lokakuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen oppikoulun opettaja ja päätoimittaja.

Brummerin vanhemmat olivat rovasti Fredrik Alexander Brummer ja Wilhelmina Jaatinen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1897 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1900, lisensiaatiksi 1908 sekä tohtoriksi 1915. Brummer toimi Jyväskylän seminaarin historian ja suomenkielen kollegana 1902–1906 sekä lehtorina 1906–1910. Hän oli Joensuun lyseon historian ja suomenkielen vanhempi lehtori 1910–1912 ja Viipurin suomalaisen lyseon historian ja suomenkielen vanhempi lehtori 1912–1929.

Brummer toimi myös Viipurin yhteiskoulun suomenkielen opettajana 1915–1920 ja sanomalehti Karjalan päätoimittajana 1920–1944 eli kuolemaansa saakka. Hän työskenteli vielä 1940-luvulla lyhyen aikaa myös opettajana, ensin Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa 1940–1941 ja sitten Vaasan suomalaisessa lyseossa historian ja yhteiskuntaopin vanhempana lehtorina 1941–1944.

Brummer oli Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen 1908–1910, Viipurin kaupunginvaltuuston jäsen 1915–1934 sekä valtuuston varapuheenjohtaja 1924–1926 ja Viipurin kaupunginhallituksen jäsen 1930–1933. Hän oli kokoomuspuolueen Viipurin läänin läntisen vaalipiirin piiritoimikunnan ja Viipurin läänin molempien vaalipiirien toimeenpanevan valiokunnan puheenjohtaja. Brummer kuului Viipurin työväenopiston ja Viipurin museon johtokuntiin ja hän oli vuodesta 1915 Viipurin suomalaisen kirjallisuuden seuran esimies.

Brummer oli naimisissa kaksi kertaa, vuosina 1904–1907 Helma Abramina Nyströmin (k. 1907) kanssa ja vuodesta 1910 Elsa Matilda Mäkisen kanssa. Lääkäri, professori Pekka Brummer oli Brummerin poika toisesta avioliitosta.

Teokset muokkaa

  • Isojaon vaikutuksesta Kyminkartanon läänin maalaisoloihin viime vuosisadan alussa, teoksessa Sortavalan reaalilyseo. Kertomus lukuvuodelta 1901-1902. Sortavala 1902
  • Koinsanat Länsi-Suomessa. Suomalaisen kansanrunousseminaarin julkaisuja 1. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki 1908
  • Über die Bannungsorte der finnischen Zauberlieder, väitöskirja. Mémoires de la Société finno-ougrienne 28. Finsk-ugriska sällskapet, Helsingfors 1909
  • Piirteitä sodan tuottamista rasituksista Kymin kartanon läänissä vuosina 1808-1809, teoksessa Joensuun klassillinen lyseo. Kertomus lukuvuodelta 1910-1911. Joensuu 1911
  • Poimintoja vanhemmasta suomalaisesta kirjallisuudesta : koulujen tarpeeksi ; toimittajat Viljo Tarkiainen, O. J. Brummer. Gummerus 1913, 2. painos Otava 1925, 5. painos Otava 1947
  • Renessanssi- ja valistusajan sekä Herbartilaisen historianopetuksen tarkoituksesta, teoksessa Viipurin suomalainen realilyseo. Kertomus lukuvuodesta 1913-1914. Viipuri 1914
  • Aleksis Kivi. Suomen nuorison liiton esitelmiä n:o 12. Kansanvalistusseura, Helsinki 1915
  • Kansanrunouden opetuksesta lyseoissamme, teoksessa Viipurin suomalainen lyseo. Kertomus lukuvuodesta 1914-1915. Viipuri 1915
  • Jyväskylän kaupungin historia vv. 1837-1912. Jyväskylä 1916
  • Elämää Pohjoismaissa 15. sataluvulla : sivistyshistoriallisia kuvauksia Troels Lundin y. m. mukaan. Luonto ja sivistys 2. Gummerus 1918
  • Historian kertauskirja 1 : Vanha ja keskiaika . Otava 1931, 10. painos 1964
  • Historian kertauskirja 2 : Uusi aika ja Suomen historia. Otava 1932, 12. painos 1971
  • Sanomalehtimiehenä diktatuurimaissa. Otava 1934
  • Teollisuuden- ja liikkenharjoittajain seura Pamaus 1891-1941. Teollisuuden- ja liikkenharjoittajain seura Pamaus, Helsinki 1944

Suomennoksia muokkaa

  • Kustaa Adolfin muisto Suomessa. G. W. Edlund, Helsinki 1894
  • Artur Landsberger : Rahamaailman nousukkaita. Gummerus 1917

Lähteet muokkaa