Nymphenburgin linna
Nymphenburgin linna (saks. Schloss Nymphenburg) on barokin tyylisuuntaa edustava palatsi Baijerin pääkaupungissa Münchenissä, Saksassa. Linna oli aikoinaan Baijerin hallitsijoiden kesäresidenssi.
.jpg)
Historia muokkaa
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Palatsin rakennuttivat Baijerin vaaliruhtinas Ferdinand Maria ja tämän puoliso Savoijin Henriette Adelheid poikansa Maksimilian II Emanuelin syntymisen kunniaksi. Linnan suunnitteluvastuun he antoivat italialaiselle arkkitehdille Agostino Barellille vuonna 1664. Keskuspaviljonki valmistui vuonna 1675.
Vuonna 1701 vaaliruhtinas Maksimilian II Emanuel käynnisti linnan järjestelmälliset laajennustyöt. Kaksi uutta paviljonkia rakennettiin Barellin luoman linnan etelä- ja pohjoispuolelle. Suunnittelusta vastasivat sveitsiläiset arkkitehdit Enrico Zucalli ja Giovanni Antonio Viscardi. Myöhemmin linnan eteläosaa laajennettiin lisää ja siitä muodostettiin hovitallit. Pohjoiseen rakennettiin tasapainon vuoksi orangeria eli sitruspuiden talvehtimiseen tarkoitettu rakennus. Maksimilian II Emanuelin pojan Kaarle Albertin (myöhempi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle VII) aikana linna-alueelle rakennettiin niin kutsuttu Schlossrondell.
Heinäkuussa 1741 solmitun Nymphenburgin rauhan myötä Kaarle VII liittoutui Ranskan ja Espanjan kanssa Itävaltaa vastaan. Linna toimi kauan Baijerin hallitsijoiden kesäresidenssinä. Kuningas Maksimilian I Joosef kuoli siellä vuonna 1825, ja kuningas Ludvig II syntyi siellä vuonna 1845.
Nykyisin Nymphenburg on avoinna yleisölle, mutta se on myös edelleen koti Wittelsbachin kuninkaallisen suvun päämiehelle.
Nymphenburgin posliini muokkaa
1700-luvun hoveissa posliini oli hyvin suosittu materiaali, ja sen valmistustaidossa kilpailtiin. Vuonna 1747 kreivi Sigmund vom Haimhausen, josta myöhemmin tuli Baijerin tiedeakatemian esimies, perusti ensimmäisen baijerilaisen posliinitehtaan Neudeck in der Auhun. Tehdas siirrettiin vuonna 1761 Nymphenburgin linnaan nykyiselle paikalleen. Tehtaan johtoon tuli vuonna 1788 Mathias Flurl, joka käänsi pitkään tappiota tehneen tuotannon painopisteen rokokookoriste-esineistä uusklassismiin ja vuonna 1804 tuhotutti vanhat muotit.[1]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Schlossanlage Nymphenburg (Arkistoitu – Internet Archive)
