Nouméa

Uuden-Kaledonian pääkaupunki

Nouméa on lounaisella Tyynellämerellä sijaitsevan Ranskalle kuuluvan Uuden-Kaledonian pääkaupunki.[4] Nouméan kunta kattaa noin 46 neliökilometrin alueen, ja vuoden 2019 väestönlaskennassa sen asukasluku oli noin 94 300. Koko kaupunkialueella asukkaita on noin 182 000. Se on asukasluvultaan Uuden-Kaledonian suurin kaupunki.

Nouméa
vaakuna
vaakuna
Nouméan kunnan sijainti
Nouméan kunnan sijainti
Valtio Ranska
Merentakainen maa Uusi-Kaledonia
Provinssi Province Sud
Hallinto
 – Pormestari Sonia Lagarde[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 45,7[2] km²
Korkeus 26[3] m
Väkiluku (2019) 94 285[2]
 – Väestötiheys 2 063 as./km²









Maantiede muokkaa

Nouméa sijaitsee lounaisella Tyynellämerellä juuri Kauriin kääntöpiirin pohjoispuolella[5] Uuden-Kaledonian pääsaaren Grande Terren lounaisosissa. Kaupunki on rakennettu noin 10 kilometrin pituiselle niemimaalle[6], jossa on paljon merenlahtia ja ympärillä pieniä saaria.[7] Leveimmillään niemimaa on 11,5 kilometriä leveä ja kapeimmillaan noin 1,5 kilometriä. Yhteensä sillä on rantaviivaa noin 120 kilometriä. Suuri osa niemimaasta on noin 50–60 metriä merenpinnan yläpuolella ja sen itäosissa rannikot ovat kallioisia.[6] Kaupungin ympärillä on matalia kukkuloita,[8] joista osaa peittää mangrove.[7] Nouméassa on neljä suojeltua kuivametsää, jotka kattavat yhteensä noin 30 hehtaarin kokoisen alueen.[9]

Ilmasto muokkaa

Vuosien 1980–2016 tilastojen ja tilastollisten mallien mukaan Nouméassa on trooppinen ilmasto, lämpötilat ovat ympäri vuoden suhteellisen tasaisia ja pääasiassa välillä 18 °C–30 °C. Matalin kaupungissa mitattu lämpötila on noin 13 °C.[4] Joulu-maaliskuussa on kuumaa ja kesä-syyskuussa viileämpää mutta lämmintä. Sademäärät vaihtelevat paljon vuodenajan mukaan, helmi-maaliskuussa keskimääräinen kuukausittainen sadanta on yli 100 millimetriä ja elo-lokakuussa alle 50 millimetriä kuukaudessa.[10] Syklonikausi kestää marraskuusta huhtikuuhun.[5]

Historia muokkaa

Vuonna 1854 ranskalainen laivastoupseeri Louis Tardy de Montravel ihastui Nouméan luonnonsatamaan ja otti alueen haltuunsa. Tällöin kaupunki perustettiin nimellä Port-de-France.[4] Alueelle saapui pieniä määriä uudisasukkaita,[11] ja vuonna 1856 kaupungissa oli 921 asukasta, joista 113 oli armeijan henkilökuntaa. Vuonna 1858 kaupunkiin rakennettiin ensimmäinen kirkko. Nouméa sai nykyisen nimensä vuonna 1866, kun haluttiin välttää sekaannuksia Martiniquella sijaitsevan Fort-de-Francen kanssa.[12] Kaupunki toimi Ranskan rangaistussiirtolana 1864—1897 ja Yhdysvaltojen armeijan eteläisen Tyynenmeren tukikohtana toisessa maailmansodassa.[13] Saarelle tuli tällöin noin 50 000 yhdysvaltalaista sotilasta.[11]

Politiikka muokkaa

Nouméassa toimii kunnanvaltuusto, jonka 53 jäsentä valitaan vaaleilla kuuden vuoden välein. Valtuustoa johtaa pormestari, jonka on lain mukaan kutsuttava valtuusto koolle vähintään kerran vuosineljänneksessä. Valtuusto päättää kunnan budjetin, hallitsee kunnan alueomistuksia ja hallinnoi kaupungin julkisia palveluja.[1]

Talous muokkaa

Kaivostoiminta on ollut tärkeä Nouméan taloudelle 1900-luvulta lähtien.[14] Etenkin nikkeliteollisuus työllistää huomattavan paljon Nouméassa. Alkutuotanto ei ole Nouméan taloudelle merkittävässä roolissa, ja Ducosin niemimaa on Nouméan teollisuuden ja kaupan keskus. Kaupungin kasvu on edistänyt rakennusalaa, ja yli puolet Uuden-Kaledonian yrityksistä sijaitsee kaupungissa.[15] Matkailun merkitys on kasvanut suuresti[14], ja vuonna 2012 kaupungissa oli 465 000 hotelliyöpymistä. Vuonna 2014 yli 350 000 risteilymatkustajaa astui maihin Nouméassa.[15]

Liikenne muokkaa

Nouméassa on linja-autolinjoja ympäri kaupunkia ja kaksi turisteille suunnattua linjaa. Kaupungista pääsee vesitaksilla läheisille pienille saarille.[16] Kaupungin lähellä on kaksi lentoasemaa, maansisäisille lennoille Nouméa-Magentan lentoasema ja kansainvälisille lennoille La Tontoutan kansainvälinen lentoasema.[4][17] Suurin osa Uuden-Kaledonian laivaliikenteestä, niin rahtilaivoista kuin matkustajalaivoistakin, suuntautuu Nouméan satamaan.[8]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet muokkaa

Nouméassa on moderneja rakennuksia, suuri kauppatori ja katedraali.[4] Kaupungissa on yhteensä noin 80 hehtaaria puistoja, noin 30 aukiota ja 25 leikkipuistoa.[18] Siellä sijaitsee myös vuonna 1999 perustettu Uuden-Kaledonian yliopisto, koralliakvaario, eläintarha[19] ja vesivoimala. Uuden-Kaledonian alkuperäisasukkaiden eli kanakien kulttuurin säilyttämiseen keskittynyt Tijbaou-kulttuurikeskus sijaitsee hieman kaupungista itään.[4] Nouméassa on Uuden-Kaledonian museo, ja hieman yli 20 kilometrin päässä olevalla pienellä saarella sijaitsee vuonna 1865 rakennettu Amedeen majakka.[19]

Väestö muokkaa

Nouméa on Uuden-Kaledonian suurin kaupunki.[2] Vuoden 2019 väestönlaskennassa kunnassa oli 94 285 asukasta, kun viisi vuotta aiemmin asukasluku oli lähes 100 000.[3] Koko kaupunkialueella asukkaita oli noin 182 000 vuoden 2019 väestönlaskennassa.[2] Vuonna 1956 Nouméassa oli vain noin 22 000 asukasta, mutta kaupungin väkiluku kasvoi nopeasti seuraavina vuosikymmeninä, kun sinne muutti paljon uusia asukkaita kaupungin teollisuuden kehittyessä. 1900-luvun loppuvuosikymmeninä väestönkasvu hidastui esimerkiksi asuntojen hintojen nousun vuoksi.[20] Noin kolmasosa Nouméan väestöstä on alle 19-vuotiaita, ja iäkkäiden määrä on kasvanut.[21] Vuoden 2014 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukkaista noin 61 prosenttia oli syntynyt Uudessa-Kaledoniassa, noin neljä prosenttia Ranskan Polynesiassa tai Wallis ja Futunalla, noin 27 prosenttia muualla Ranskassa ja noin kahdeksan prosenttia jossain muussa maassa. Noin 43 prosenttia kaupungin väestöstä määritteli itsensä etnisesti eurooppalaiseksi, noin 24 prosenttia kanakiksi, noin seitsemän prosenttia wallisjafutunalaiseksi, noin kahdeksan prosenttia useamman etnisen ryhmän sekoitukseksi ja noin 18 prosenttia joksikin muuksi tai jätti kertomatta.[22]

Kulttuuri muokkaa

Vaikka kanakien kulttuuri on säilynyt Nouméassa, eurooppalainen vaikutus näkyy voimakkaasti kaupungissa, minkä vuoksi se on saanut lempinimen "Tyynenmeren Pariisi".[11] Kaupungissa järjestetään huhtikuun puolivälissä jamssifestivaali, ja elokuun puolenvälin paikkeilla karnevaali, johon osallistuu noin 15 000 ihmistä.[23]

Ranskan valtion omistamat radio- ja televisiokanavat näkyvät Nouméassa, ja lisäksi kaupungissa on useita yksityisiä radiokanavia.[8]

Ystävyyskaupungit muokkaa

Nouméalla on neljä ystävyyskaupunkia:[24]

Lähteet muokkaa

  1. a b The Municipal Council noumea.nc. Ville de Nouméa. Arkistoitu 27.2.2021. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi) (ranskaksi)
  2. a b c d Brinkhoff, Thomas: New Caledonia: Islands, Provinces, Major Communes & Agglomeration citypopulation.de. Viitattu 29.8.2020. (englanniksi) (saksaksi)
  3. a b Brinkhoff, Thomas: Nouméa citypopulation.de. Viitattu 29.8.2020. (englanniksi) (saksaksi)
  4. a b c d e f Noumea britannica.com. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 27.8.2020. (englanniksi)
  5. a b A tropical climate noumea.nc. Ville de Nouméa. Arkistoitu 3.3.2021. Viitattu 30.8.2020. (englanniksi) (ranskaksi)
  6. a b A small « mountainous range » noumea.nc. Ville de Nouméa. Arkistoitu 12.9.2021. Viitattu 12.9.2021. (englanniksi) (ranskaksi)
  7. a b Geography and environment noumea.nc. Ville de Nouméa. Arkistoitu 27.2.2021. Viitattu 30.8.2020. (englanniksi) (ranskaksi)
  8. a b c Foster, Sophie; yms.: New Caledonia britannica.com. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 1.9.2020. (englanniksi)
  9. The dry forest noumea.nc. Ville de Nouméa. Arkistoitu 12.9.2021. Viitattu 12.9.2021. (englanniksi) (ranskaksi)
  10. Average Weather in Nouméa weatherspark.com. Cedar Lake Ventures, Inc. Viitattu 27.8.2020. (englanniksi)
  11. a b c New Caledonia — History and Culture iexplore.com. iExplore. Viitattu 28.8.2020. (englanniksi)
  12. From 1854 to today noumea.nc. Ville de Nouméa. Arkistoitu 3.3.2021. Viitattu 27.8.2020. (englanniksi) (ranskaksi)
  13. Noumea - the town (Arkistoitu – Internet Archive) Nouvelle Caledonie Tourisme
  14. a b Noumea’s economy noumea.nc. Ville de Nouméa. Viitattu 29.8.2020. (englanniksi) (ranskaksi)
  15. a b Sectors of activity noumea.nc. Ville de Nouméa. Arkistoitu 22.9.2021. Viitattu 13.9.2021. (englanniksi) (ranskaksi)
  16. New Caledonia — Transportation iexplore.com. iExplore. Viitattu 28.8.2020. (englanniksi)
  17. New Caledonia – Airports iexplore.com. iExplore. Viitattu 28.8.2020. (englanniksi)
  18. A variety of scenery noumea.nc. Ville de Nouméa. Arkistoitu 12.9.2021. Viitattu 12.9.2021. (englanniksi) (ranskaksi)
  19. a b New Caledonia — Attractions iexplore.com. iExplore. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
  20. Growth over fifty years noumea.nc. Ville de Nouméa. Viitattu 30.8.2020. (englanniksi) (ranskaksi)
  21. Demographics noumea.nc. Ville de Nouméa. Arkistoitu 27.2.2021. Viitattu 30.8.2020. (englanniksi) (ranskaksi)
  22. Recensement de la population de 2014 – Population, ménages et logements par communes de Nouvelle Calédonie (xls) (taulukot P03 ja P09) isee.nc. ISEE. Viitattu 31.8.2020. (ranskaksi)
  23. New Caledonia Holidays and Festivals iexplore.com. iExplore. Viitattu 28.8.2020. (englanniksi)
  24. Nouméa et ses jumelles noumea.nc. Ville de Nouméa. Viitattu 29.8.2020. (ranskaksi) (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa