Wikipedia

Niqab

musliminaisen kasvohuntu

Niqab (arab. نِقاب‎, niqāb) eli kasvohuntu on musliminaisten käyttämä, kasvot lähes kokonaan peittävä vaate, jossa on pieni aukko silmille. Niqab on osa pään ja vartalon peittävää vaatetusta. Kasvohuntua käytetään erityisesti Persianlahden arabimaissa, mutta myös muissa maissa. Väriltään se on useimmiten musta. Niqabin käyttö perustuu islamilaiseen lakiin.

Turkkilaisia niqabiin pukeutuneita naisia.
Niqabiin pukeutunut nainen Englannissa.

Astetta vähemmän peittävä on hijab, joka piilottaa vain hiukset ja kaulan. Niqabia hieman peittävämpi on burka, jossa on silmäaukon asemasta verkko. Sitä käytetään etenkin Afganistanissa.

Euroopassa ja myös muslimimaissa islamilainen peittävä vaatetus on herättänyt arvostelua, ja sitä on pidetty naisten alistamisena.[1] Toisaalta eurooppalaiset ihmisoikeusjärjestöt ovat asettuneet puolustamaan sitä.[2]

Koraanin ohjeet muokkaa

Koraani ei anna tarkkaa ohjetta naisten pukeutumisesta.[3] Siihen kuitenkin viitataan Valon suurassa 24 ja Ryhmien suurassa 33. Jakeessa 24:31 naisia kehotetaan peittämään (eri käännösten mukaan) joko rintansa, povensa tai kaulansa hunnulla.

»Ja käske uskovien naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita sulojaan kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla.(...)»
(Koraani 24:31, suomennos Hämeen-Anttila, 1995)

Säkeiden tulkinta on kohdannut ongelmia. Jakeessa esiintyy ei-arabialainen sana chumur, jonka at-Tabari 900-luvulla kääntää huiviksi. Chistoph Luxenberg lukee merkit arameankieliseksi sanaksi gmar, joka tarkoittaa vyötä. Hänen mukaansa Koraani tässä kehottaa naisia sitomaan kangasvyön uumilleen eikä panemaan huivia päähänsä. [4] Seuraava kohta on kuitenkin selvempi:

»Profeetta, sano puolisoillesi, tyttärillesi ja uskovien vaimoille, että he panisivat vaatteen päänsä yli. Tämä on parasta, jotta heidät tunnettaisiin siveiksi eikä heitä häirittäisi. (...)»
(Koraani 33:59, suomennos Hämeen-Anttila, 1995)

Uskonnollinen perustelu muokkaa

 
Naisia Afganistanissa

Peittävän pukeutumisen uskonnolliset perustelut eivät ole suoraan peräisin Koraanista, vaan islamilaisesta šarialainsäädännöstä. Vuonna 1991 julkaistu šaria-käsikirja Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper toteaa useimpien uskonoppineiden joitakin hanafeja lukuun ottamatta katsovan, että nainen ei voi poistua kotoaan peittämättä kasvojaan olipa siten olemassa mahdollisuus kiusaukseen tai ei. Jos kiusauksen vaara on olemassa, kaikki ovat yksimielisiä pakosta peittää kasvot. [5] Kyse on siten kiusauksen välttämisestä, ja islamilainen fatwa sanookin, että jos nainen pelkää herättävänsä houkutusta tai tulevansa houkutelluksi, hänen velvollisuutensa on peittää hunnulla kätensä ja kasvonsa.[6]

Varhaisemman tulkinnan esitti 1000-luvulla elänyt Muhammad al-Ghazali, joka on islamin tärkeimpiä uskonoppineita ja mystikkoja. Ghazalin mukaan Eeva teki syntiä syödessään Paratiisissa hedelmän, jonka Jumala oli häneltä kieltänyt. Tämän johdosta Jumala rankaisi naista 18 eri tavalla, joista yksi rangaistus on pakko käyttää huivia.[7]

Muslimien asenteet muokkaa

PEW-tutkimuskeskuksen laajan kansainvälisen kyselyn mukaan huomattava osa muslimeista, mutta eivät kaikki, kannatti naisen oikeutta valita itse käyttääkö huivia vai ei. Laajinta itsemääräämisen kannatus oli Itä-Euroopan maissa (88 %). Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä Aasiassa itsemääräämisoikeutta kannatti hieman yli puolet (53-56 %). Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vain 40 % kannatti naisen valintaoikeutta.[8]

Monille muslimeille peittävä pukeutuminen on tapa tuoda julki oma uskonnollinen vakaumuksensa[9] tai vapauttava keino peittää muilta ihmisiltä kasvonsa.[10] Toiset käyttävät niqabia pakosta.[11] Eräiden muslimien, kuten Suomen tataarien mielestä riittää, että pukeutuu yhteiskunnan yleisten normien mukaisesti.[12]

Burkan ja niqabin kieltäminen muokkaa

 
Maat, joissa burka ja niqab ovat kiellettyjä. Kuva vuodelta 2018.

Burka on kielletty muutamissa maissa eri puolilla maailmaa. Vuoteen 2018 mennessä osittainen kielto oli voimassa Hollannissa, Italiassa, Espanjassa, Sveitsissä, Saksassa, Bulgariassa ja Kanadan ranskankielisessä provinssissa Quebecissä. Myös kourallinen Afrikan maita on kieltänyt kasvot peittävät hunnut ehkäistäkseen terrori-iskuja.[13]

  • Burka kiellettiin Belgiassa 2010. Laki kielsi kaiken tunnistamista vaikeuttavan pukeutumisen, mikä tarkoitti kasvojen peittämistä. Tavallista islamilaista huntua ei kielletty.[14]
  • Burka oli kielletty muutamissa Espanjan kaupungeista jo 2010.[15]
  • Burka kiellettiin Ranskassa naisia alistavana ja maalliseen yhteiskuntaan sopimattomana 2011. Burkan käyttäjä saa 150 euron sakon, mutta käyttöön yllyttänyt jopa 30 000 euron sakon. YK:n ihmisoikeuskomitea katsoi, että Ranskan päätös rikkoi ihmisoikeuksia.[16]
  • Itävallassa tuli voimaan burkakielto 2017.[17]
  • Norja kielsi burkat oppilaitoksissa ja päivähoitopaikoissa 2018.[18]
  • Hollanti kielsi kasvoja peittävän asusteiden käytön vuodesta 2019 lähtien. Lain mukaan kaikki kasvot peittävät vaatteet ovat kiellettyjä julkisissa rakennuksissa, mutta ei esimerkiksi kaduilla.[19][20]
  • Tanska kielsi burkat ja niqabit 2018. Ihmisoikeusjärjestöt tuomitsivat kiellon rikkomukseksi naisten oikeuksia vastaan.[13]

Burkan ja niqabin kieltäminen on kohdannut kiellon hyväksyneissäkin maissa poliittista vastarintaa. Tämän takia kielto on muotoiltu yleisemmäksi eli yleensä on kielletty kaikenlainen kasvojen peittäminen. Tämä on aiheuttanut hämmennystä esimerkiksi koronaepidemiaan liittyvien kasvomaskien käytössä. Länsimaissa burkan ja niqabin kieltoa ovat muslimien ohella vastustaneet ihmisoikeusjärjestöt. Johanna Latvala Ihmisoikeusliitosta toteaa, että ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International, ovat tuominneet burkakiellot yksiselitteisesti. Hänen mukaansa naiset käyttävät burkaa yleensä omasta tahdostaan.[2] Kyselyjen mukaan yli puolet muslimeista pitää huivia pakollisena musliminaiselle.[8]

Katso myös muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta niqab.

Lähteet muokkaa

  • Akar, Sylvia & Tiilikainen, Marja: Katsaus islamilaiseen maailmaan: Naiset, perhe ja seksuaaliterveys. Toimittanut Laura Lipsanen. Väestötietosarja 20. Helsinki: Väestöliitto, 2009. ISBN 978-952-226-044-4.
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
  • Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Anu Kerttula: Iranissa tuomioistuin tyrmää naisten huiviprotestit – kuva ilman huivia voi poikia jopa 10 vuoden vankeustuomion YLE Uutiset. Iran. 29.7.2019. Viitattu 15.9.2020.
  2. ↑ a b Johanna Latvala: Mikä burkassa pelottaa? Fingo. Suomalaiset kehitysjärjestöt. 25.5.2010. Arkistoitu 24.11.2020.
  3. ↑ Akar, Sylvia & Tiilikainen, Marja: Katsaus islamilaiseen maailmaan: Naiset, perhe ja seksuaaliterveys. Toimittanut Laura Lipsanen. Väestötietosarja 20, s. 41. Väestöliitto, 2009.
  4. ↑ Luxenberg, Chr.: ”Der Koran zum “islamischen Kopftuch””, C. Burgmer (toim.): Streit um den Koran, s. 88. Verlag Hans Schiler, 2007.
  5. ↑ Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 512 m2.3. amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ A woman has to veil her face at times of Fitnah Fatwa No: 61134. 2.9.2015. Islamweb.net.
  7. ↑ Ghazali: Councel for Kings (kääntänyt F.R.C. Bagley, s. 164. Oxford University Press, 1964. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) "The Lord, be He praised, punished women with eighteen things - - 10) The fact that she must keep her head covered inside the house"
  8. ↑ a b The World’s Muslims: Religion, Politics and Society 30.4.2013. PEW Research Center. (englanniksi)
  9. ↑ Eve Väyrynen: Musliminaiset kertovat: Tämän takia pidän huivia enkä kättele vieraita miehiä YLE Uutiset. YLEX. 23.11.2015. Viitattu 15.9.2020.
  10. ↑ Smith, Roff: Why Turkey Lifted Its Ban on the Islamic Headscarf National Geographic. 12.10.2013.
  11. ↑ Anu Kerrtula: Iranissa tuomioistuin tyrmää naisten huiviprotestit – kuva ilman huivia voi poikia jopa 10 vuoden vankeustuomion YLE Uutiset. Iran. 29.7.2019. Viitattu 15.9.2020.
  12. ↑ Akar & Tiilikainen 2009, s. 41.
  13. ↑ a b Sara Vainio: Kasvojen peittämis­kielto tuli voimaan Tanskassa – Sadat ihmiset osoittivat mieltään Kööpenhaminassa Helsingin Sanomat. Ulkomaat. 1.8.2018.
  14. ↑ Belgian alahuone hyväksyi burkakiellon YLE Uutiset. Ulkomaat. 29.4.2010.
  15. ↑ Espanja suunnittelee burkakieltoa koko maahan Iltalehti. 15.6.2010.
  16. ↑ YK:n ihmisoikeus­komitea: Ranskan päätös kieltää kasvot peittävät hunnut rikkoo ihmisoikeuksia – naisille pitäisi maksaa korvauksia hs.fi.
  17. ↑ Saara Niskanen: Haipukuun pukeutunut mies sai sakot ”burkakiellon” vuoksi Itävallassa – myös eläinasuihin pukeutuneita katumuusikoita varoitettu Helsingin Sanomat. Ulkomaat. 10.10.2017.
  18. ↑ Hanna Huhtamäki: Norja kieltää burqan ja niqabin käytön koulu- ja päivähoitolaitoksissa Helsingin Sanomat. Ulkomaat. 6.6.2018.
  19. ↑ HS-Reuters: Hollannissa hyväksyttiin osittainen burkakielto Helsingin Sanomat. Ulkomaat. 26.6.2018.
  20. ↑ Elisa Rimaila: Hollannissa tuli voimaan ”burkakieltolaki”, mutta poliisi ei aio valvoa kasvojen peittämistä Helsingin Sanomat. Ulkomaat. 1.8.209.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Niqab&oldid=22257597”