Neuvostotasavaltojen liput

Wikimedia-luetteloartikkeli

Neuvostoliiton neuvostotasavaltojen liput olivat kaikki pääasiassa johdettu varsinaisesta Neuvostoliiton lipusta eli sirppi ja vasara-punalipusta, jossa oli kultareunainen viisisakarainen punatähti. Viimeiset ennen Neuvostoliiton lakkauttamista vuonna 1991 voimassa olleet liput olivat seuraavat:

Muiden tasavaltojen liput muokkaa

 
Valko-Venäjän lippu (2012 uusittu malli)
 
Separatistisen Transnistrian lippu

Myös autonomisten tai entisten neuvostotasavaltojen liput olivat em. kaltaisia. Nykypäivänä ainoastaan Moldovasta yksipuolisesti itsenäiseksi julistautunut Transnistria on ainut valtio, joka käyttää suoraan neuvostasavallan aikaista eli tässä tapauksessa Moldavian SNT:n lippua sosialistisine symboleineen. Transnistrian vuonna 1990 venäläisjoukkojen tukemana itsenäiseksi julistautunut slaavialue ei suostunut käyttämään Romanian/Moldovan trikoloria, vaan suosi Moldavian SNT:n lippua. Vuonna 2000 siitä tehtiin tämän itsejulistautuneen valtion virallinen lippu. Transnistrian lippu on käytännössä sama kuin Moldavian SNT:n, vaikkakin sen värisävyjä on hieman muutettu. Vuosina 1991–1995 Valko-Venäjän lippuna toimi vanha kansallinen valkopunavalko-lippu, mutta vuonna 1995 Lukašenkan hallinto palautti käyttöön vuoden 1951 neuvostotasavallan lipun, josta oli ainoastaan poistettu punatähti, sirppi ja vasara. Reunan ornamenttikuvion väritys tehtiin käänteiseksi neuvostolippuun nähden. Vuonna 2012 Valko-Venäjä muutti hieman lippunsa värisävyjä tummemmiksi ja ornamenttikuvion leveämmäksi pitäen sen muuten ennallaan.

Autonomisten tasavaltojen lippuja käytettiin harvoin ja olivat lähinnä vain emo-SNT:n lippuja, joihin oli kirjoitettu autonomisen tasavallan nimi sen kansallisella ja/tai kansallisilla nimillä. Näitä ei ole kuitenkaan esitelty tässä:

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Nimestään huolimatta Abhasian SNT:n ei ollut varsinainen Neuvostoliiton osatasavalta, vaan sillä oli erikoinen "sopimustasavallan" asema Gruusian sosialistisessa neuvostotasavallassa, jonka kautta se kuului Transkaukasian SFNT:an
  2. Buharan sosialistinen kansantasavalta oli lyhytaikainen neuvostotasavalta entisen Buharan emiraatin alueella Lokakuun vallankumouksen jälkeen. Vuonna 1924 sen nimi muutettiin Buharan SNT:ksi ja seuraavan vuonna se jaettiin uusien Uzbekistanin SNT:n ja Turkmenistanin SNT:n kesken.
  3. Karjalais-suomalainen tasavalta perustettiin 1940 yhdistämällä Suomelta talvisodassa vallatut alueet Karjalan ASNT:n kanssa. Hanke liittyi Moskovan Neuvosto-Suomi-suunnitelmiin. Vuonna 1956 Karjalan ASNT palautettiin ja alistettiin Venäjän SFNT:lle.
  4. Horezmin sosialistinen kansantasavalta perustettiin Hivan kaanikunnan seuraajaksi vuonna 1920. Vuonna 1923 nimi muuttui Horezmin SNT:ksi ja vuotta myöhemmin se jaettiin Uzbekistanin ja Turkmenistanin neuvostotasavaltojen sekä Karakalpakian autonomisen alueen kesken.
  5. Ukrainan SNT:an kuulunut Moldavian autonominen alue korotettiin ASNT:ksi 1925. Se koostui nykyisestä Transnistriasta sekä osista Ukrainaa. Vuonna 1940 Neuvostoliiton miehitettyä Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan alueet osana Molotov-Ribbentrop-sopimusta nämä uudet alueet liitettiin yhdessä Moldavian ASNT:n kanssa Moldavian SNT:ksi.
  6. Tadžikistanin ASNT oli osa Uzbekistanin SNT:a. Viisi vuotta myöhemmin sen asema korotettiin SNT:ksi.
  7. Vuonna 1922 Armenian, Azerbaidžanin ja Gruusian SNT:t yhdistettiin yhdeksi federatiiviseksi SNT:ksi. Vuonna 1936 ne palautettiin erillisiksi Neuvostoliiton osatasavalloiksi
  8. Keskiaasialainen Turkestanin ASNT kuului Venäjän SFNT:an. Vuonna 1924 se jaettiin Turkmenistanin SNT:n, Uzbekistanin SNT:n, Tadžikistanin ASNT:n, Karakirgiisien autonomisen alueen ja Karakalpakian autonomisen alueen kesken.

Aiheesta muualla muokkaa