Nenälasit
Nenälasit eli pinnelasit ovat silmälasimalli, jossa laseja eivät kannattele sangat, vaan ne nipistetään kiinni nenänvarteen puristamalla nenätukea. Tästä juontuu lasien ranskankielinen nimitys pince-nez (pince ’nipistää’, nez ’nenä’), josta on lainautunut suomeenkin lasimallin nykyisin vanhahtava nimi pensnee.
Nenälaseja oli Euroopassa ollut käytössä 1400-luvulta, mutta muotiin ne tulivat 1800-luvun puolivälissä ja olivat suosituimmillaan niin sanotun uuden imperialismin aikana 1880-luvulta 1900-luvun alkuun. Laseja pitivät niin miehet kuin naisetkin. Niiden pitkäaikainen käyttö oli usein epämukavaa, mikäli nenätuen koko ei ollut täydellinen, ja muodinmukaista oli pujottaa nenälasit roikkumaan kaulasta narun varassa tai pitää laseja povitaskussa napinläpeen sidottuna, kun niitä ei tarvinnut.
Noina vuosikymmeninä kasvaneet jatkoivat nenälasien käyttämistä vielä myöhemminkin, ja 1930-luvulta eteenpäin pinnelaseja alettiinkin pitää ”vanhusten laseina” ja ne samaistettiin konservatismiin, menneen ajan arvoihin ja kuriin. Nenälasit eivät sittemmin ole kokeneet uutta renessanssia, ja nykyisin niiden käyttäjät ovat harvassa.
Populaarikulttuurin tunnetuin aisattomia laseja käyttävä henkilö lienee sarjakuvahahmo Roope Ankka. Lisäksi pinnelasit saivat pienimuotoista näkyvyyttä Matrix-tieteiselokuvan myötä vuonna 1999. Elokuvassa Laurence Fishburnen esittämä Morpheus käyttää heijastavia nenälaseja.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nenälasit Wikimedia Commonsissa
