Natriumkloraatti

kemiallinen yhdiste

Natriumkloraatti (NaClO3) on positiivisista natriumioneista (Na+) ja negatiivista kloraatti-ioneista (ClO3-) koostuva suola. Sen on voimakas hapetin ja lievästi hygroskooppinen aine.[1] Kiinteässä olomuodossa natriumkloraatti on valkoista kiteistä ainetta, mutta vesiliuoksena se on väritöntä.

Natriumkloraatti
Tunnisteet
CAS-numero 7775-09-9
PubChem CID 516902
Ominaisuudet
Molekyylikaava NaClO3
Moolimassa 106,44 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen kiinteä aine
Sulamispiste 248 °C
Kiehumispiste n. 300 °C (hajoaa)
Tiheys 2,5 g/cm3 (kiinteänä)
Liukoisuus veteen 101,0 g / 100 ml (20 °C)

Valmistus muokkaa

Natriumkloraattia voidaan valmistaa kuumasta natriumkloridiliuoksesta elektrolyysin avulla, jolloin katodin on oltava ruostumatonta terästä ja anodin grafiittia. Tällöin tapahtuva reaktio on seuraava:

NaCl + 3H2O → NaClO3 + 3H2

Tällöin jännitteen on oltava mahdollisimman pieni, mutta virran suuri. Vaihtoehtoisesti sitä voidaan valmistaa johtamalla kloorikaasua kuumaan natriumhydroksidiin.

Natriumkloraatti hajoaa herkästi kuumennettaessa noin 250 asteeseen. Tällöin siitä lohkeaa happea ja jää jäljelle natriumkloridia.

Terveysvaikutukset muokkaa

Natriumkloraatti ärsyttää elimistöä joutuessaan iholle, nenään tai silmiin. Aineen nieleminen tai hengittäminen voi aiheuttaa mm. pahoinvointia, ripulia, oksentelua ja syanoosia. Suuret natriumkloraattiannokset voivat aiheuttaa munuais-, maksavaurioita, kouristuksia ja kuoleman.

Lähteet muokkaa

  1. OVA-ohje: NATRIUMKLORAATTI (pdf) (Kappale 1.1) 2008. Työterveyslaitos. Arkistoitu 26.6.2015. Viitattu 3.6.2009.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.