Naantali

Naantali (ruots. Nådendal) on kaupunki Suomessa. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 19 993 ihmistä ja sen pinta-ala on 688,24 km², josta 3,86 km² on sisävesiä. Väestötiheys on 63,96 asukasta/km². Kaupungin asukkaista suomenkielisiä on 97,6 % ja ruotsinkielisiä 1,7 %.

Naantali Nådendal
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°28′05″N, 022°01′35″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turun seutukunta
Kuntanumero	529
Hallinnollinen keskus	Naantalin keskustaajama
Perustettu	1443
Kuntaliitokset	Naantalin mlk (1964) Merimasku (2009) Velkua (2009) Rymättylä (2009)
Pinta-ala ilman merialueita	316,43 km² 234:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	688,24 km² 175:nneksi suurin 2022
– maa	312,57 km²
– sisävesi	3,86 km²
– meri	371,81 km²
Väkiluku	19 993 54:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	63,96 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	14,8 %
– 15–64-v.	58,8 %
– yli 64-v.	26,3 %
Äidinkieli	2022
– suomenkielisiä	95,3 %
– ruotsinkielisiä	1,4 %
– muut	3,3 %
Kunnallisvero	6,40 % 300:nneksi suurin 2024
Työttömyysaste	7,0 % (2019)
Kaupunginjohtaja	Laura Leppänen
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2021–2025  • Kok.  • SDP  • PS  • Kesk.  • Vihr.  • KD  • Vas.	16 9 6 5 4 2 1
www.naantali.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Naantalissa sijaitsee tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta.

Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimi ja vaakuna säilyivät ennallaan. Osakuntaliitos 1.1.2011 siirsi Livonsaaren ja Lempisaaren alueet Maskusta Naantaliin. Liitosten jälkeen asukasluvuksi tuli vajaat 20 000. Liitetyt alueet kasvattivat kaupungin pinta-alaa yhteensä noin 50 neliökilometriä, maata alueesta on runsaat 27 km², loput vesialuetta.

Taloustutkimuksen vuoden 2008 kuntien imagotutkimuksen mukaan Naantalilla on kokoluokkansa (alle 20 000 as.) kunnista paras imago.

Maantiede

Naantalin keskusta on mantereen puolella. Tämän lisäksi Naantaliin kuuluvat Luonnonmaan ja Otavan saaret sekä suuri määrä pienempiä saaria, kuten Kailo, Livonsaari ja Palva. Saarten alue on enimmäkseen metsää ja maaseutua, kun taas manner on enimmäkseen taajamaa.

Naantalin naapurikunnat ovat Parainen, Masku, Raisio, Taivassalo ja Turku.

Naantalista on Turkuun matkaa 16 kilometriä.

Historia

Naantalin kirkko

Naantali on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Se perustettiin keskiajalla birgittalaisluostarin ja sen kaupunkia edelleen hallitsevan kirkon ympärille. Kaupungin perusti kuningas Kristofer Baijerilainen, joka siirsi alun perin Maskun Karinkylään perustetun (1438) luostarin Naantalin kirkon yhteyteen vuonna 1443. Luostarille myönnettiin oikeudet kaupankäyntiin, ja kaupunki alkoi kasvaa sen ympärille. Kaupungista tuli myös merkittävä pyhiinvaellusten kohde. Naantalin vaakunan kirjaimet vg tulevat Karinkylässä sijainneen luostarin synnyinpaikan latinankielisestä nimestä Vallis gratiae (Nådendal, ’Armon laakso’).

Luostari suljettiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen jälkeen. Tämä merkitsi kaupungille suurta lama-aikaa, jonka aikana se tunnettiin luostarin perintönä lähinnä kudotuista sukistaan. Lamaa kesti 1700-luvun puoleen väliin saakka. Tällöin kaupunki sai tullipuomin ja tullikamarin.

Naantalin kuntaliitokset.

Kylpylätoiminta Naantalissa alkoi jo 1723 kun Viluluodon terveyslähde avattiin. Toiminta vakiintui kuitenkin vasta 1863, kun kylpylä siirrettiin kaupungin rantaan kirkon alapuolelle. 1868 valmistui edelleen toimiva ravintola Kaivohuone. Vanhan kylpylän toiminta päättyi kysynnän vähennyttyä 1863. Vuonna 1922 Luonnonmaalla sijaitsevasta Kultarannasta tuli tasavallan presidentin kesäasunto.

Vuonna 1933 Naantalissa järjestettiin pohjoismainen piispainkokous arkkipiispa Lauri Ingmanin toimiessa isäntänä.

Kaupungille koitti parempi aika 1950-luvulla, kun se taloutta hallitsevat raskaan teollisuuden yksiköt perustettiin. Vuonna 1964 kaupungin asukasluku kasvoi huomattavasti, kun Naantali ja väkiluvultaan suurempi Naantalin maalaiskunta yhdistettiin. Vuonna 1984 turkulaisten yrittäjien, Ritva ja Pekka Niemen yhtiö Kuntoutusyhtymä Oy rakennutti Kalevanniemelle uuden ja ajanmukaisen kylpylän. Tämä kohotti kaupungin mainetta matkakohteena.

Liikenne

S/S Ukkopekka Naantalissa vuonna 2004.

Naantaliin johtava päätie on Armonlaaksontie eli kantatie 40 eli E18. Saaristoon johtava tie on Rymättyläntie eli seututie 189 ja mantereesta erottava silta on Naantalinsalmen silta. Ukko-Pekan silta sen vieressä on kevyelle liikenteelle.

Raision keskustan kautta kulkeva vanha Naantalintie on Turun ja Naantalin välisen tiheän bussiliikenteen pääreitti. Kaupunkiin johtaa myös rautatie Raisiosta, mutta sillä ei ole enää henkilöliikennettä. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen satama. Naantalista 15 kilometrin säteellä Turussa sijaitsevat Turun lentoasema, kolme rautatieasemaa (satama, päärautatieasema ja Kupittaa) sekä Turun satama.

Kesäisin Turun ja Naantalin väliä liikennöi kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva, S/S Ukkopekka.

Elinkeinoelämä

Nesteen omistama Naantalin öljynjalostamon satama on osa Naantalin satamaa.

Turismin lisäksi Naantalin merkittävimmät elinkeinot ovat sähkötuotteiden valmistus, öljynjalostus, muu teollisuus ja palvelut. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin tavarasatama. Satamassa on myös Suomen Viljavan Naantalin viljasiilot, Fortumin Naantalin voimalaitos, joka muun muassa tuottaa vesikaukolämpöä Turun alueen asukkaille, Nesteen Naantalin jalostamo ja Exxon Mobilin Naantalin voiteluainetehdas. Luonnonmaalla sijaitsee Turun Korjaustelakka Oy, joka on Pohjois-Euroopan suurin kuivatelakka.

Suurimmat työnantajat ovat Neste, Fortum, Tata Steel Naantali Steel Service Centre, Finnfeeds Finland, Turun Korjaustelakka, Naantalin Kylpylä, Naantalin kaupunki, Muumimaailma, Boyfood, Terhi Oy ja Cityvarasto Oyj.^lähde? Yritystoimipaikkoja kaupungissa on 936.^milloin?

Elinkeinorakenne: palvelut 59,0 % jalostus 34,4 % alkutuotanto 0,3 % muu tai tuntematon 6,3 %

Kylpylätoiminta

Naantalin kaupungilla on pitkät kylpyläperinteet. Naantalin kehittyminen kylpyläkaupungiksi sai alkunsa Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen löytymisestä. 1700-luvulla lähdettä käytettiin terveyslähteenä ja lähteelle rakennettiin pieni kaivohuone. Vuonna 1863 Nunnalahdelle rakennetun kylpylän hoitoihin kuului mm. Viluluodon 'ihmeitä tekevän' terveysveden juonti ja savihoidot. Myöhemmin kylpylätoiminta tyrehtyi, kunnes se herätettiin jälleen henkiin 1984, kun Naantalin Kylpylä perustettiin.

Urheilu

Naantalin tunnetuimmat urheiluseurat ovat Naantalin Löyly (lajeina maastohiihto ja yleisurheilu) sekä VG-62 (lajeina jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, ringette, yksinluistelu ja muodostelmaluistelu). Näiden seurojen toiminta keskittyy Kuparivuoren mäelle, jossa sijaitsee yleisurheilukenttä ja kaksi jäähallia, vuonna 2002 avattu 500-katsomopaikkainen Aurinkoareena ja 1986 avattu Kuparivuori-halli. Koripallossa Naantalia edustaa Naantalin Koripalloilijat (NaKo).

Golf

Naantalissa on kaksi golfkenttää. Vuonna 2006 avattiin Aurinko Golf Venkaan ja 2007 Kultaranta Golf Luonnonmaalle. Molemmilla kentillä on täysimittainen 18-reikäinen golfkenttä; Aurinko Golf:issa on lisäksi tasoituskelpoinen 9 reiän kenttä ja Kultaranta Golf:issa par 3- ja par 2-kentät. Molemmilta kentiltä löytyy myös klubitalo palveluineen.

Salibandy

Jääkiekon ja jalkapallon jälkeen harrastajamäärältään Suomen kolmanneksi suurin laji, salibandy, on myös Naantalissa vahvasti edustettuna. Naantalin salibandyseura on SB Naantali. Joukkueita on naisissa, miehissä ja junioreissa.

Lentopallo

Lentopalloa pelataan miehissä ykkössarjassa, kaksi joukkuetta kolmossarjassa sekä viitossarjassa. Naisissa sarjana on nelossarja. Joukkue on VG-62. Lisäksi kaupungissa on aktiivista lentopallopuulaakitoimintaa, joukkueita siinä on talvella yli kaksikymmentä, kesällä beach-puulaakissa hieman enemmän.

Ringette

Naantalilla on pitkät perinteet ringetessä. Jo Suomen ensimmäisessä ringetteturnauksessa 1980 oli mukana kaksi joukkuetta Naantalista. Nykyään Naantalin VG-62 on SM-sarjan menestynein ringettejoukkue.

Nähtävyydet

Tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta Luonnonmaan saarella.

Naantalin vanhaa kaupunkia (2012)

Naantalin vierasvenesatamaa, ja Risto Räppääjä -elokuvista tuttu ”Elvi-tädin kioski”

Muumi- ja Hemulin talo Muumimaailmassa.

Karvetin kaupunginosa.

Naantalin vanha kaupunki on vanha puutaloalue, joka on nähtävyys jo itsessään. Miljöö on tuttu myös Risto Räppääjä -elokuvista. Meritse kesällä, kahdesti päivässä, yhteyttä Naantalin ja Turun välillä pitää höyrylaiva S/S Ukkopekka.

Kaupungissa on useita tunnettuja matkailunähtävyyksiä. Näitä ovat luostarikirkon lisäksi Kailon saaressa sijaitseva Muumimaailma sekä presidentin kesäasunto Kultaranta. Vilkas venesatama, lukuisat ravintolat ja kahvilat sekä pienet putiikit ja galleriat ovat kaupungin matkailullisia vetovoimatekijöitä.

Naantalissa järjestettäviä tapahtumia ovat kesäkuussa järjestettävät Naantalin Musiikkijuhlat (vuosittain lähes 18 000 konserttikävijää) sekä heinäkuussa vietettävä Unikeonpäivä.

Suomen Asuntomessujen hallitus päätti 19.4.2018 kaupungin hakemuksesta, että vuoden 2022 asuntomessut järjestetään Naantalin Luonnonmaalla.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Naantalissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Merimaskun seurakunta
• Naantalin seurakunta
• Rymättylän seurakunta

Nämä seurakunnat muodostavat Naantalin seurakuntayhtymän.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Naantalissa toimii Naantalin helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Naantalin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Naantalin kaupungin nykyisellä alueella:

• Velkuan seurakunta (liitetty Naantalin seurakuntaan 2005)

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Naantalin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			11 328
1985			13 246
1990			14 622
1995			15 854
2000			16 743
2005			17 788
2010			18 596
2015			18 961
2020			19 301
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Naantalissa oli 19 167 asukasta, joista 16 284 asui taajamissa, 2 641 haja-asutusalueilla ja 242:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Naantalin taajama-aste on 86,0 %. Naantalin taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Turun keskustaajama*	14 064
2	Järvensuu	1 014
3	Rymättylän kirkonkylä	772
4	Isokylä	228
5	Poikko	206

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Naantalin keskustaajama/kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Naantalin lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle. Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä.

Kaupunginosat ennen kuntaliitosta 2009

Naantali on kaupunkisuunnittelua ja tilastointia varten jaettu 21 kaupunginosaan, joista 12 sijaitsee mantereella ja loput Luonnonmaalla. Mannerpuolella asuu 12 207 asukasta. Kaupunginosat ja asukasluvut:

Naantali 14 072 Mannerpuoli 12 207 Kantakaupunki 3 246 Viluluoto 367 Ruona 1 568 Karvetti 1 885 Taimo 1 149

Lietsala 1 425 Luikkio 605 Soininen 1 565 Ladvo-Venka 71 Murikko 118 Luolala 75 Humalisto-Satama 133

Luonnonmaa 1 697 Kultaranta 357 Viialanranta 218 Viiala 706 Kukola 16 Keitilä 115 Isokylä 115

Haijainen 49 Kirstilä 14 Käkölä 107 Kaivola 120 Muu 168

Ympäristö ja luonto

Naantalin edustan merialue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jossa erikokoiset salmet, selät ja saaret vaihtelevat. Turun-Naantalin edustan merialueen tilaa on systemaattisesti tarkkailtu 1960-luvun lopulta lähtien.

Naantalin merkittävin luontokohde on valtakunnallisesti arvokas luonnonsuojelualue, Tamminiemen luonnonsuojelualue, josta suurin osa on jalopuuvaltaista kuivaa lehtometsää.

Naantalin keskustasta kilometri itään sijaitsee Luolalanjärvi, joka on suosittu lintuvesi.

Naantalin lounaisosissa sijaitsee Pakinaisten saaristo, joka on 571 hehtaarin kokoinen, saaristoinen Natura 2000- ja luonnonsuojelualue. Naantalin keskiosissa Merimaskussa sijaitsee noin 11 hehtaarin kokoinen Villivuoren luonnonsuojelualue joka on maakuntakaavaluonnoksessa merkitty maakunnallisesti arvokkaana suojelukohteena luonnontieteellisin ja maisemallisin perustein. Villivuorella pesii uhanalainen kangaskiuru.

Luonnonmaan saaren länsirannalla sijaitsee Naantalin ainoa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Se on vanha ja kookas mänty, joka on maakunnallisesti arvokas luontokohde ja esitetty Turun seudun maakuntakaavassa.

Naantalin kaupungin nimikkokasvi on humala ja nimikkolintu on leppälintu.

Ystävyyskaupungit

• Vadstena, Ruotsi
• Nordfyn, Tanska
• Svelvik, Norja
• Vesturbyggð, Islanti
• Puck, Puola

Entiset ystävyyskaupungit

• Kirovsk, Venäjä

Kuuluisia naantalilaisia

• Pirkko Arhippa, kirjailija
• Aki-Petteri Berg, jääkiekkoilija
• Jöns Budde, Naantalin luostarin munkki ja kirjailija
• Bo Carpelan, kirjailija, kesäasukas
• Fredrika Wilhelmina Carstens, kirjailija
• Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja
• Axel Haartman, kuvataiteilija
• Lauri Hei, runoilija, kuvataiteilija
• Laila Hietamies, kirjailija, kesäasukas
• Joachim Hänsel (1906–1978), yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Vilhelm Junnila, kansanedustaja
• Einari Karvetti, kansanedustaja 1933–1945 ja maanviljelysneuvos
• Mauri Karvetti, vuorineuvos ja Raision Tehtaiden pääjohtaja 1973–1985
• Tapani Kiippa, kuvataiteilija
• Alfred Kordelin, liikemies ja mesenaatti, kesäasukas
• Birgitta Knutintytär Kurck, Naantalin luostarin viimeinen abbedissa
• Pertti Ylermi Lindgren, ”Kreivi”, naissankari
• Toivo Lyy (alk. Mähönen), runoilija, kääntäjä
• Muumit, satuhahmoja, kesäasukkaita
• Selim Palmgren, säveltäjä, kesäasukas
• Tauski Peltonen, iskelmälaulaja
• Raino Puottula, toimittaja
• Mikko Rönnholm, kansanedustaja 1979–1987 ja 1991–1995, Euroopan parlamentin jäsen 1995–1996
• Ida Maria Saarinen (Karke), kirjailija
• Pekka Siitoin, okkultisti ja uusnatsi
• Tuulikki Soini, kirjailija
• Aatos Tapala, laulaja
• Keijo Virtanen, kulttuurihistorioitsija ja Turun yliopiston rehtori 1997–2012
• Olavi Vuorisalo, Suomen ensimmäisen haamumailin juoksija eli 4 minuutin alittaja

Naantali kulttuurissa

Naantalin kirkko ja ranta 1920-luvulla.

• Sanonnan mukaan jokin voi paistaa kuin Naantalin aurinko. Sanonta on peräisin noin vuonna 1750 rakennetusta Naantalin tullihuoneesta, jonka Tullikadun ja Kaivokadun kulmassa sijaitsevaa porttia koristi puinen, sädehtivä aurinko.

Ruokakulttuuri

Naantalin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinlohi, piparkakut sekä omenaviipaleilla täytetty hapanleipä, omenaleipä.

Kuvia Naantalista

Naantali nähtynä Muumimaailmasta. Vasemmalla Kailon saareen vievä ponttoonisilta, sen oikealla puolella Naantalin kirkko ja venesatamaa.

• 
  Naantalin vanhankaupungin rantaa kesäkuussa 2006
• 
  Näkymä Naantalin vanhankaupungin Mannerheiminkadulle
• 
  Vanhanajan kioski Naantalin vanhassakaupungissa
• 
  Naantalin vierasvenesatama heinäkuussa 2006
• 
  Höyrylaiva Ukko-Pekka Naantalin laiturissa vuonna 2006
• 
  Naantalin luostarikirkko (rak. 1442-1463) heinäkuussa 2006

Katso myös

• Luettelo Naantalin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Naantali Wikimedia Commonsissa

• Naantalin kaupunki
• Tilastokeskus: Naantalin avainluvut
• Naantalin matkailu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ylen Elävä arkisto – "Kuin Naantalin aurinko" -nettivideo
• Ylen Elävä arkisto – Naantali 500 vuotta -nettivideo
• Elävä muisti -verkkosivusto: Näkymiä Naantalista (lyhytelokuva, 1939)

Naantali

Naantalin kaupunginosat

• Haijainen
• Humalisto-Satama
• Isokylä
• Kantakaupunki
• Karvetti
• Keitilä
• Kirstilä
• Kukola
• Kultaranta
• Käkölä
• Ladvo-Venka
• Lietsala
• Luikkio
• Luolala
• Murikko
• Ruona-Pirttiluoto
• Soininen
• Taimo
• Viiala
• Viialanranta
• Viluluoto

Naantalin luonnonsuojelualueet

Huom! Ruotsalaisen lehdon luonnonsuojelualue, Pähkinäistenmaan luonnonsuojelualue ja Pakinaisten-Seilin saariston luonnonsuojelualue on sisällytetty laajempaan kokonaisuuten Pakinaisten saaristo.

Naantalin kaupunginjohtajat

Oskari Tervo (1930–1942) | Lasse Kangas (1943–1956 ja 1958–1959) | Osmo Suontila (1956–1959 vt. kaupunginjohtaja) | Jaakko Kalkas (1959–1975) | Mauno Holma (1975–1976 vt. kaupunginjohtaja)
Jorma Kallio (1976–2000) | Timo Kvist (2000–2014) | Martti Sipponen (2012–2014 vs. kaupunginjohtaja) | Jouni Mutanen (2014–2021) | Laura Leppänen (2021–)

Suomen keskiaikaiset kaupungit

• Turku
• Viipuri
• Ulvila
• Porvoo
• Rauma
• Naantali