NHL-kausi 1935–1936
Kausi 1935–1936 oli National Hockey Leaguen 19. kausi. Sen aikana kahdeksan joukkuetta pelasi kukin 48 ottelua. Stanley Cupin voitti Detroit Red Wings, joka kukisti Toronto Maple Leafsin loppuottelusarjassa voitoin 3–1.
Runkosarja muokkaa
Edellisellä kaudella Ottawa Senators oli yrittänyt selvittää taloudellisia vaikeuksiaan muuttamalla St. Louisiin ja vaihtamalla nimensä St. Louis Eaglesiksi. Lopulta ongelmat kuitenkin osoittautuivat ylivoimaisiksi, ja Eagles joutui lopettamaan toimintansa ainoastaan yhden St. Louisissa pelatun kauden jälkeen. Näin NHL supistui kahdeksan joukkueen sarjaksi. Eaglesin pelaajat levitettiin ympäri NHL:ää erityisessä hajautusvaraustilaisuudessa (”dispersal draft”).
Yli viisikymmentä vuotta myöhemmin, kaudella 1992–93, Ottawalle myönnettiin lupa toisen samannimisen NHL-joukkueen perustamiseen. St. Louis sai kuitenkin toisen toimilupansa jo aiemmin, sillä St. Louis Blues liitettiin viiden muun joukkueen ohella NHL:ään liigan 1967 tapahtuneen laajennuksen yhteydessä.
Kaudella 1935–36 Howie Morenz pelasi huonosti Chicagossa ja sai osakseen joukkueen omistajan Frederic McLaughlinin vihan. Morenz kaupattiin myöhemmin New York Rangersiin.
Kauden aikana New York Americans joutui talousvaikeuksiin, ja joukkue laitettiin myyntiin. Sekä Joseph Cattarinich että Leo Dandurand, joka oli myynyt osuutensa Montreal Canadiensiin, olivat kiinnostuneita. Cattarinich sanoi, että hän ostaisi joukkueen, mikäli hinta olisi sopiva. Myöhemmin kuitenkin ilmoitettiin, ettei sopimusta syntynyt, joten ilmeisesti hinta ei ollut sopiva.
Vuosi oli Detroitin. Joukkue kaappasi ensimmäisen sijan Yhdysvaltojen divisioonassa. Montreal Maroons puolestaan vei kärkipaikan Kanadan divisioonassa, mutta sen peleissä alkoi käydä yhä vähemmän faneja, mikä huolestutti Maroonsin toimitusjohtajaa, manageria ja valmentajaa Tommy Gormania. Eräässä vaiheessa Lionel Conacherin täytyi hoitaa joukkueen asioita Gormanin kärsiessä terveys- ja hermo-ongelmista. Kauden keskivaiheilla Toe Blake vaihdettiin Chicagossa pelikieltoon joutuneeseen, alasarjoissa pelaamisesta kieltäydyttyään Canadiensiin siirtyneeseen Lorne Chabot’hon, ja Chabot’n maalivahtityöskentelyn myötä joukkueen pelit kääntyivät voitokkaiksi.
Loppusijoitukset muokkaa
Lyhenteiden selitys: O = Ottelut, V = Voitot, H = Häviöt, T = Tasapelit, RM = Rangaistusminuutit
Huom: Pudotuspeleihin selviytyneet joukkueet on lihavoitu.
| Kanadan divisioona | O | V | H | T | Pisteet | Tehdyt maalit | Päästetyt maalit | RM |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Montreal Maroons | 48 | 22 | 16 | 10 | 54 | 114 | 106 | 504 |
| Toronto Maple Leafs | 48 | 23 | 19 | 6 | 52 | 126 | 106 | 579 |
| New York Americans | 48 | 16 | 25 | 7 | 39 | 109 | 122 | 392 |
| Montreal Canadiens | 48 | 11 | 26 | 11 | 33 | 82 | 123 | 317 |
| Yhdysvaltojen divisioona | O | V | H | T | Pisteet | Tehdyt maalit | Päästetyt maalit | RM |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Detroit Red Wings | 48 | 24 | 16 | 8 | 56 | 124 | 103 | 384 |
| Boston Bruins | 48 | 22 | 20 | 6 | 50 | 92 | 83 | 397 |
| Chicago Black Hawks | 48 | 21 | 19 | 8 | 50 | 93 | 92 | 411 |
| New York Rangers | 48 | 19 | 17 | 12 | 50 | 91 | 96 | 381 |
Pistepörssin parhaat muokkaa
Lyhenteiden selitys: O = Ottelut, M = Maalit, S = Syötöt, P = Pisteet, RM = Rangaistusminuutit
| Pelaaja | Joukkue | O | M | S | P | RM |
|---|---|---|---|---|---|---|
| David Schriner | New York Americans | 48 | 19 | 26 | 45 | 8 |
| Marty Barry | Detroit Red Wings | 48 | 21 | 19 | 40 | 16 |
| Paul Thompson | Chicago Black Hawks | 45 | 17 | 23 | 40 | 19 |
| Bill Thoms | Toronto Maple Leafs | 48 | 23 | 15 | 38 | 29 |
| Charlie Conacher | Toronto Maple Leafs | 44 | 23 | 15 | 38 | 74 |
| Reginald Smith | Montreal Maroons | 47 | 19 | 19 | 38 | 75 |
| Elwyn Romnes | Chicago Black Hawks | 48 | 13 | 25 | 38 | 6 |
| Art Chapman | New York Americans | 47 | 10 | 28 | 38 | 14 |
| Herbie Lewis | Detroit Red Wings | 45 | 14 | 23 | 37 | 25 |
| Lawrence Northcott | Montreal Maroons | 48 | 15 | 21 | 36 | 41 |
Pudotuspelit muokkaa
Montreal Maroonsin ja Detroit Red Wingsin välisen, hyvin tasaväkisiä kamppailuja sisältäneen ottelusarjan ensimmäinen peli muodostui Stanley Cup -pudotuspelihistorian pisimmäksi. Peli alkoi illalla klo 20.30 Montréalin Forumissa ja loppui yöllä klo 2.25. Peli oli maaliton, kunnes kuudennella jatkoajalla Mud Bruneteau sai ohitettua Maroonsin maalivahdin Lorne Chabot’n ja tehtyä näin ottelun ratkaisseen osuman. Seuraavassa pelissä Normie Smith torjui kaikki Maroonsin maalintekoyritykset. Tämän jälkeen Red Wings kukisti Maroonsin vielä kerran ja voitti ottelusarjan. Finaaleissa Detroit löi Toronton 3–1 ja vei Stanley Cupin.