Nürnbergin puoluepäivät
Nürnbergin puoluepäivät (saks. Parteitag, vuodesta 1933 Reichsparteitag) olivat Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen puoluekokouksia, joita järjestettiin vuosien 1923–1938 välisenä aikana. Tapahtuma pidettiin Nürnbergissä niin sanotulla ”puoluepäiväalueella” (Reichsparteitagsgelände). Puoluepäivillä pidettiin puheita, järjestettiin marsseja ja tarjottiin näytöksiä, joiden tarkoitus oli tehdä vaikutus kotimaiseen yleisöön ja ulkomaisiin vierailijoihin sekä antaa kuva kansallissosialistisen puolueen ja sen johtajan Adolf Hitlerin voimasta ja vaikutusvallasta. Natsien valtaannousun jälkeen 1933 tapahtumasta oli tarkoitus tehdä jokavuotinen, mutta vuoden 1938 puoluepäivä jäi viimeiseksi. Seuraavaksi vuodeksi suunniteltu kokous peruttiin lyhyellä varoitusajalla. ”Rauhan puoluepäiväksi” nimetty tapahtuma oli aiottu järjestää 1. syyskuuta, päivänä jolloin Saksa aloitti toisen maailmansodan hyökkäämällä Puolaan.
Alkuperä ja tarkoitus muokkaa
Ensimmäiset kansallissosialistisen puolueen puoluepäivät pidettiin 1923 Münchenissä ja Nürnbergissä sekä vuonna 1926 Weimarissa. Vuodesta 1927 ne järjestettiin aina Nürnbergissä. München oli toiminut natsipuolueen synnyinsijana, mutta Nürnberg valittiin kokouskäyttöön käytännön syistä: Se sijaitsi keskellä Saksaa ja sieltä löytyivät sopivan suuret tilat joukkokokouksille. Kaupungin poliisikin suhtautui natsipuolueeseen myönteisesti jo kauan ennen Hitlerin valtaannousua. Vuoden 1933 jälkeen tilaisuus järjestettiin syyskuun alkupuoliskolla nimikkeen Reichsparteitage des deutschen Volkes (Valtakunnalliset Saksan kansan puoluepäivät), jonka tarkoitus oli symboloida saksalaisten ja natsipuolueen yhtenäisyyttä. Puoluepäivien osallistujamäärä kasvoi vuosi vuodelta yltäen lopulta noin 1–1,5 miljoonaan henkilöön.
Nürnbergin puoluepäivät muokkaa
Jokaisella kokouksella oli oma teemansa. Nimen tarkoitus oli sitoa puoluepäivä ajankohtaisiin puolueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin:
- 1923 – 1. puoluepäivä; München 27. tammikuuta 1923
- 1923 – ”Saksalaisuuden päivän puoluekokous”, Nürnberg 1. syyskuuta 1923
- 1926 – 2. puoluepäivä; Uudelleenperustamiskokous, Weimar 4. heinäkuuta 1926; Ensimmäinen puoluepäivä sitten epäonnistuneen Münchenin oluttupavallankaappauksen.
- 1927 – 3. puoluepäivä; Heräämisen päivä, Nürnberg 20. elokuuta 1927; Kokouksesta tehtiin propagandaelokuva Eine Symphonie des Kampfwillens (Taistelutahdon sinfonia).
- 1929 – 4. puoluepäivä; Itsevarmuuden päivä, Nürnberg 2. elokuuta 1929;
- 1933 – 5. puoluepäivä; ”Voiton puoluepäivä” (Reichsparteitag des Sieges); Natsien vallanoton juhla. Leni Riefenstahl teki puoluepäivästä dokumentaarisen propagandaelokuvan Der Sieg des Glaubens (Uskon voitto).
- 1934 – 6. puoluepäivä; Aluksi tällä kokouksella ei ollut nimeä. Myöhemmin sille annettiin useita nimiä: ”Yhtenäisyyden ja voiman puoluepäivä” (Reichsparteitag der Einheit und Stärke), Voiman puoluepäivä (Reichsparteitag der Macht) ja ”Tahdon puoluepäivä” (Reichsparteitag des Willens). Tämän puoluepäivän aikana Leni Riefenstahl kuvasi kuuluisan dokumentaarisen propagandaelokuvansa Tahdon riemuvoitto. Yhtenäisyydellä viitattiin pitkien puukkojen yön aikana kukistetun ”salaliiton” jälkeiseen yhtenäisyyteen.
- 1935 – 7. puoluepäivä; ”Vapauden puoluepäivä” (Reichsparteitag der Freiheit). Vapaudella tarkoitetaan uudelleenaloitettua yleistä kutsuntaa asepalvelukseen, joka tarkoitti osan Versailles’n rauhansopimuksen pykälistä kieltävää itsemääräämisoikeutta. Leni Riefenstahl kuvasi elokuvan Tag der Freiheit: Unsere Wehrmacht tämän kokouksen aikana. Täällä Hermann Göring esitteli myös Nürnbergin rotulait, jotka ”saksalaisen veren suojaamiseksi” poistivat juutalaisilta kansalaisoikeudet ja asettivat näille joukon kieltoja.
- 1936 – 8. puoluepäivä; ”Kunnian puoluepäivä” (Reichsparteitag der Ehre). Demilitarisoidun Reininmaan valtaaminen takaisin tarkoitti puolueen mielestä saksalaisten kunnian palautusta. Tästä ja vuoden 1937 puoluepäivistä Riefenstahl teki elokuvan Festliches Nurnberg.
- 1937 – 9. puoluepäivä; ”Työn puoluepäivä” (Reichsparteitag der Arbeit) viittasi työttömyyden vähentymiseen sitten natsien valtaannousun jälkeen. Albert Speer suunnitteli 134 valonheittimen muodostaman ”valotemppelin” Zeppelinfeld-kentän ympärille.
- 1938 – 10. puoluepäivä; ”Suur-Saksan puoluepäivä” (Reichsparteitag Großdeutschland) sai nimensä, kun Itävalta oli liitetty Saksaan.
- 1939 – 11. puoluepäivä; ”Rauhan puoluepäivän” (Reichsparteitag des Friedens) tarkoitus oli osoittaa sekä saksalaisille että muiden maiden kansalaisille Saksan rauhantahtoisuutta. Se peruutettiin vain päivää ennen syyskuun 1. päivää, jolloin Saksa hyökkäsi Puolaan aloittaen toisen maailmansodan.
Ohjelma muokkaa
Puoluepäivien keskeisin hahmo oli Adolf Hitler. Vielä vuoden 1933 puoluepäivillä Hitler esiintyi puoluepäivillä yhdessä Ernst Röhmin kanssa, mutta seuraavana vuonna Röhm oli jo teloitettu. Hitler nautti lähes uskonnollisesta palvonnasta. Väkijoukot kerääntyivät kuuntelemaan Hitlerin puheita, vannomaan tälle uskollisuuttaan ja marssimaan tämän edessä. Puhuttiin jopa Führerwetteristä, hyvästä säästä joka tuntui seuraavan Hitleriä ulkoilmajuhlallisuuksiin.
Marssit olivat tärkeä osa puoluepäiviä. Niissä esiteltiin useiden eri natsijärjestöjen kuten Wehrmacht, SS, SA, Reichsarbeitsdienst ja Hitler-Jugend muodostelmia ja joukkomarsseja. Myös kansallissosialistiset naisjärjestöt pitivät omat juhlansa Nürnbergin puoluepäivien yhteydessä.
