Muusa

kreikkalaisen mytologian jumalattaria

Muusat (kreik. Μοῦσαι) eli runottaret olivat kreikkalaisessa mytologiassa taiteiden ja tieteiden jumalattaria. Muusa on nykyään taiteellisen innoituksen symbolihahmo.[1]

Mytologia muokkaa

 
Gustave Moreau, Hesiodos ja muusa, 1891.

Hesiodoksen Jumalten synnyn mukaan muusat olivat ylijumala Zeuksen ja muistin jumalattaren Mnemosynen tyttäriä. Heidän johtajanaan toimi itse Apollon, Apollōn Mūsagetēs (Muusain Apollon).[1] Heidän syntymäpaikkansa oli Pierian lähde tai virta lähellä Olymposvuorta. Muusat olivat nymfejä, jotka elivät alkuaan vuorilla ja puroissa. Myöhemmin heidän asuinpaikkansa tarkentui Parnassos- ja Helikon-vuoriksi sekä Kastalian ja Hippokrenen lähteiksi.[1] Helikonin itäpuolella sijaitsi Muusien laakso, joka oli merkittävä muusille omistettu pyhäkköalue. Siellä vietettiin näiden kunniaksi Museia-juhlaa.

Muusien määräksi vakiintui yhdeksän. He olivat:

Klassisissa kouluissa opeteltiin muusien nimet niiden alkutavuista muodostetun hokeman avulla: “Klio–Me–Ter–Thal / Eu–Er–Ur–Po–Kal”.[1]

Maalaustaiteella, kuvanveistolla ja arkkitehtuurilla ei ollut omaa muusaa. Muusat kuvastavatkin aikansa kulttuuriarvoja.[2]

Museo-sana juontuu kreikkalaisesta sanasta museion, joka tarkoitti yhdeksälle muusalle omistettua paikkaa. Myöhemmin on käytetty sanaa muuso kuvaamaan miespuolista muusaa.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Biedermann, Hans: Suuri symbolikirja, s. 232. Suom. Pertti Lempiäinen. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.
  2. Emilia Karjula: Muusat kirjoittajan tukena., s. 155. Atena, 2014.

Aiheesta muualla muokkaa