Muuntorangaistus
Muuntorangaistus tarkoittaa Suomen lainsäädännössä rangaistusta, jonka sakkoon tuomittu joutuu kärsimään vankeutena, jos hän ei ole maksanut sakkoja.
Vankeudeksi voidaan muuntaa vain tuomioistuimen määräämät sakot, ei poliisin rangaistusmääräysmenettelyssä antamia sakkoja. 1.1.2021 lähtien rangaistusmääräystä ei kuitenkaan voida käyttää, jos henkilö on vuoden sisällä saanut sakon rangaistusmääräyksenä kuudesta samanlaisesta rikoksesta. Tällöin seitsemäs rikos käsitellään tuomioistuimessa, jolloin sakko voidaan muuntaa vankeudeksi.[1][2]
Lyhyin muuntorangaistuksen pituus on viisi päivää ja enimmäismäärä muuntorangaistusta on 40 päivää. Neljä päiväsakkoa vastaa yhtä päivää vankeudessa. Kun uhkasakko muunnetaan vankeudeksi, jokaista täyttä 30 euron määrää vastaa yhden päivän vankeus. [3]
Jos vankilassa oleva määrätään kärsimään muuntorangaistusta, ennen sen täytäntöönpanoa sakon maksamiselle voidaan myöntää maksuaikaa enintään kaksi kuukautta. Maksuaikaa ei saa myöntää niin pitkäksi ajaksi, että muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa ei voitaisi aloittaa ennen vangin vapautumista vankilasta. Jos sakon muuntorangaistus on jo pantu toimeen, on tuomitulla viisi arkipäivää vankilaan saapumispäivästä laskien aikaa maksaa sakko kokonaisuudessaan pois, jolloin muuntorangaistus raukeaa. [4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Sakon muuntorangaistuksen käyttöä laajennetaan 2021 alkaen Oikeusministeriö 28.3.2019.
- ↑ Laki sakon ja rikesakon määräämisestä 27.8.2010/754 Finlex.
- ↑ Lisätietoja sakoista ja muista seuraamusmaksuista Oikeusministeriö, viitattu 17.4.2022
- ↑ Finlex Vankeuslaki II osa 2. luku 7 § (23.9.2005/767)
Aiheesta muualla muokkaa
- Sakkojen, liikennevirhemaksujen ja muiden seuraamusten täytäntöönpano Oikeusrekisterikeskus 3.12.2019.
- Sakon muuntorangaistuksen käyttöä laajennetaan 2021 alkaen Oikeusministeriö 28.3.2019.
- Sakkojen muuntaminen vankeudeksi pitäisi lopettaa Helsingin Sanomat 17.1.2015.
- Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä Oikeusministeriö.