Wikipedia

Mujejärvi

kaupunkikunta Mujejärven piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä
Tämä artikkeli käsittelee paikkakuntaa Venäjän Karjalassa. Myös Suomen Nurmeksessa on Mujejärven kylä.

Mujejärvi eli Muujärvi[1][2] (ven. Муезе́рский, Mujezerski; karjalaksi Mujejärvi[3]) on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Mujejärven piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä. Se sijaitsee Muujoen pohjoisrannalla[4] 375 kilometriä Petroskoista luoteeseen[5]. Taajamassa on 3 300 asukasta (vuonna 2012)[6].

Mujejärvi, Muujärvi
Муезерский, Mujezerski
Mujejärven kunta Mujejärven piirin kartalla.
Mujejärven kunta Mujejärven piirin kartalla.
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Mujejärvi, Muujärvi

Koordinaatit: 63°57′30″N, 31°59′30″E

Valtio Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Mujejärven piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunkimainen taajama
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 316 km²
Väkiluku (2012) 3 300
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Suuntanumero(t) +781455









Maantiede ja ilmasto muokkaa

Mujejärven kunnan pinta-ala on 1 316 neliökilometriä[7]. Se rajoittuu pohjoisessa Mujejärven piirin Lietmajärven, idässä Rukajärven, etelässä Voloman ja lännessä Repolan kuntiin sekä kaakossa Karhumäen piiriin. Pinta-alasta suurin osa on metsää ja suota. Seudulla virtaa Muujoki (ven. Mujezerka), joka saa alkunsa Hietajärvestä (Hedo) ja virtaa Muujärven (Mui) kautta laskien Tširkkakemiin[8]. Kunnan alueelle suunnitellaan 900 hehtaarin laajuista koskemattomien metsien luonnonmuistomerkkiä[9]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat gabro-diabaasi, kvartsi, rauta, magnetiitti, hiekka ja turve[10].

Seudulla vallitsee lauhkea mannerilmasto, jossa on meri-ilmaston piirteitä. Tammi-helmikuun keskilämpötila on –12 … –13 °C ja heinäkuun +13 … +14 °C. Vuotuinen sademäärä on 500 millimetriä. Lumi peittää maan 170–190 päivää vuodessa. Sen paksuus on avoimilla paikoilla keskimäärin 35–55 ja metsässä 50–70 senttimetriä.[11]

Asutus muokkaa

Mujejärven taajama on kunnan ainoa asutuskeskus[12]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan sen asukkaista 71 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 12 % valkovenäläisiä, 8 % karjalaisia, 3 % ukrainalaisia ja 1 % suomalaisia[13].

Historia muokkaa

Venäjän keisarikunnassa seutu kuului Aunuksen kuvernementin Repolan kuntaan. Samannimisen järven rannalla sijainnut Muujärvi oli 1800-luvulla Lieksan ja Rukajärven välisen reitin kievarikylä. Vuonna 1850 paikkakunnalla oli 53 asukasta, vuonna 1904 asukkaita oli 95.[14]

Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen jälkeen vuosina 1918–1920 Repola liittyi lyhyeksi aikaa Suomeen ennen Tarton rauhan solmimista. Jatkosodassa vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä. Muujärven kylä tuhoutui sodan aikana[15].

Nykyinen taajama on perustettu vuonna 1963. Vuonna 1965 se sai kaupunkimaisen taajaman statuksen ja seuraavana vuonna siitä tuli hallintopiirin keskus.[4]

Liikenne, talous ja palvelut muokkaa

Mujejärveltä on yhteys Repolan ja valtatie M18:n väliselle A134-maantielle. Taajamasta on linja-autoreitit Repolaan, Kiimavaaraan ja Lentieraan sekä Tiiksiin, Rukajärvelle ja Ontajärvelle. Mujejärven lounaislaidalla on huoltoasema.[12]

Taajaman kautta kulkee Suojärven ja Jyskyjärven välinen rautatie (Muujoen asema, ven. Mujezerka), josta haarautuu rata Kostamuksen kautta Suomeen. Lähin lentokenttä on Petroskoissa.[12]

Talous perustuu Mujejärven metsäteollisuuspiirin harjoittamaan puunhankintaan. Lähes 70 % puutavarasta menee vientiin. Lisäksi tuotetaan rakennuskiveä ja sepeliä. Pienimuotoinen maatalous tuottaa lihaa ja maitoa. Kunnan alueella on myös kolme lohenkasvattamoa.[10]

Mujejärvellä toimii kaksi lastentarhaa, keskikoulu, lasten harrastuskeskus, musiikki- ja urheilukoulut. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluu poliklinikka, piirisairaala, palvelukeskus ja lastenkoti. Kulttuurilaitoksia ovat kulttuuritalo, kirjasto ja vapaa-ajankeskus.[16] Paikallislehtenä ilmestyy kerran viikossa Mujezerskles[17].

Kaupunkikuva ja nähtävyydet muokkaa

Taajama koostuu etupäässä yksi–kolmekerroksisista usean perheen asuintaloista sekä omakotitaloista[18]. Kunnan alueella sijaitsevia kulttuuriperintökohteita ovat vuonna 1941 kaatuneiden neuvostoliittolaisten rajavartijoiden ja sosialistisen työn sankarin Viktor Polynskin haudat[9].

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 152. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.2.2013).
  2. ↑ Hramtsova, O. & Troitskaja, Je.: Finskije sootvetstvija nazvani naseljonnyh punktov Respubliki Karelija, s. 46. Petrozavodsk: , 2008. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.5.2015).
  3. ↑ Respublika Karelija: Spisok nazvani naseljonnyh punktov na russkom, karelskom i vepsskom jazykah (v mestah kompaktnogo proživanija karelov i vepsov, s. 9. Petrozavodsk: Ministerstvo Respubliki Karelija po voprosam natsionalnoi politiki i svjazjam s religioznymi objedinenijami, Respublikanskaja termino-orfografitšeskaja komissija, Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra RAN, 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.5.2015).
  4. ↑ a b Karelija, s. 239.
  5. ↑ Materialy, s. 15
  6. ↑ Materialy, s. 16
  7. ↑ Materialy, s. 66
  8. ↑ Materialy, s. 12
  9. ↑ a b Materialy, s. 35
  10. ↑ a b Materialy, s. 23
  11. ↑ Materialy, s. 7–9
  12. ↑ a b c Materialy, s. 29
  13. ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  14. ↑ Martikainen, Unto: Muujärven kievarikylä Repolassa. Repolainen, 2010, nro 51, s. 17. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.2.2013. [vanhentunut linkki]
  15. ↑ Karelija, s. 240.
  16. ↑ Materialy, s. 26–27
  17. ↑ Administratsija Mujezerskogo munitsipalnogo raiona RK: Raionnaja gazeta ”Mujezerskles” muezersky.ru. Arkistoitu 22.9.2012. Viitattu 15.2.2013. (venäjäksi)
  18. ↑ Materialy, s. 25

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mujejärvi&oldid=21824564”