Muistisairaus
Muistisairaus on ihmisellä esiintyvä muistamista vaikeuttava sairaus. Kun muistihäiriöt ovat jatkuvia eikä ihminen enää selviydy kunnolla itsenäisesti arkipäivän toimista, kysymyksessä saattaa olla jokin muistisairaus. Muistisairaudet voidaan jaotella ohimeneviin, parannettaviin, pysyviä jälkitiloja jättäviin tai eteneviin muistisairauksiin.
Monet tekijät vaikuttavat uuden oppimiseen ja muistin toimintaan. Esimerkiksi stressi, uupumus, univaje, runsas alkoholin käyttö ja sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, epilepsia, masennus tai skitsofrenia, voivat heikentää muistin toimintaa. Yleisimmät dementiaoireita aiheuttavat etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti (noin 60–70 %), verisuoniperäinen muistisairaus (noin 15–20 %), Lewyn kappale -tauti ja otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus.
Muistin vaikeudet ovat yleisiä, eivätkä ne suinkaan aina merkitse etenevää muistisairautta. Toimintakykyä haittaava ja itseä tai omaisia huolestuttava muistihäiriö on kuitenkin syytä aina selvittää hakeutumalla tutkimuksiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä parempia ovat hoitotulokset.
Yleisyys muokkaa
On arvioitu, että Suomessa lievää muistisairautta sairastaisi noin 35 000 ihmistä. Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta puolestaan potisi osapuilleen 85 000 ihmistä.[1] Arvioidaan, että vuonna 2015 syntyneistä tytöistä 40 prosenttia ja pojista 30 prosenttia tulee ikääntyessään sairastumaan muistisairauteen.[2]
Ehkäisy muokkaa
Joka kolmas muistisairaus olisi ehkäistävissä. Tässä keskeisessä osassa ovat yhdeksän eri seikkaa. Ensinnäkin lapsuudessa ja nuoruudessa olisi tärkeää pysyä koulutuksessa ainakin 15 ikävuoteen asti. Mikäli toisen asteen koulutus jää käymättä, aivoihin kehittyy vähemmän kognitiivista reserviä, joka vahvistaa aivojen verkostoja. Vahva verkosto puolestaan ehkäisee muistisairauden kehittymistä.[3]
Myöhemmin elämässä tulisi harrastaa mieltä virkistäviä asioita, kuten lukemista, vapaaehtoistyötä tai pelaamista. Vilkas sosiaalinen elämä sekä elokuvissa, ravintoloissa ja urheilutapahtumissa käyminen ehkäisevät myös sairastumista.[3]
Muistisairauden puhkeamisen ehkäisemiseksi kuulon suojeleminen on tärkeää keski-iässä. Kuuleminenkin rakentaa kognitiivista reserviä, jota huono kuulo voi puolestaan vähentää.[3]
Keski-iässä muistisairauden riskiä nostavat ylipaino, korkea verenpaine ja kuulon heikkeneminen. Eläkeiässä niin tekevät tupakointi, masennukseen ja diabetekseen sairastuminen sekä yksinäisyys tai eristäytyminen. Liikunta ja sosiaalinen aktiivisuus puolestaan vähentävät vaaraa.[3]
Lähteet muokkaa
- Muisti ja muistisairaudet / Muistiliitto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Terveyskirjasto[vanhentunut linkki]
Viitteet muokkaa
- ↑ http://www.aka.fi/fi/Apropos/Artikkelit/Tieteessa-nyt/Muistisairaat-jatetaan-toimintaa-tukevien-teknologioiden-ulkopuolelle/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Muistisairaus joka kolmannen kohtalo yle.fi. Viitattu 29.2.2016.
- ↑ a b c d Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa Helsingin Sanomat. 20.7.2017. Viitattu 20.7.2017.