Muinaisen Egyptin kalenteri

Egyptiläinen kalenteri jakaa vuoden kahteentoista kuukauteen, ja kunkin kuukauden kolmeenkymmeneen päivään. Koska 12 kertaa 30 on yhtä kuin 360 ja vuodessa tiedettiin olevan 365 päivää, jäi jäljelle viisi päivää, niin kutsutut epagomena (epagomenē) -päivät, jotka muodostivat eräänlaisen jäännöskuukauden vuoden loppuun.[1] Lisäksi jokainen kuukausi jaettiin kolmeen kymmenenpäiväiseen jaksoon. Karkausvuotta ei tunnettu, ja se tarkoitti käytännössä sitä, että kalenteri siirtyi neljässä vuodessa yhden vuorokauden.

Vuodenaikoja oli kolme: tulva (akhet), kylvö (peret, joka oikeastaan tarkoittaa sitä, Joka-Tulee-Näkyviin) ja sato (shemu). Koirantähti Siriuksen niin kutsutun heliakkisen nousun eli toisen ilmestymisen aamutaivaalle ennen auringonnousua piti oikeastaan ennustaa tulvan alkua[2], joka osuu meidän kalenterissamme heinäkuun puoliväliin. Heinäkuun puolivälistä marraskuun puoliväliin pellot pysyivät veden peitossa. "Näkyviin tulemisella" tarkoitettiin, että Niili vetäytyi ja maa paljastui jälleen veden alta. Tähän vuodenaikaan, meidän kalenterimme mukaan marraskuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin, maanviljelivät työskentelivät pelloillaan. Kuiva vuodenaika kesti maaliskuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.

Vuosi alkoi tulva-ajalla, joka - kuten muutkin vuodenajat - kesti neljä kuukautta, joissa kussakin oli 30 päivää. Tulva tarkoitti Niilin vuotuista ja elintärkeää paisumista yli äyräiden. Siriuksen eli Koirantähden heliakkisen nousun piti alkujaan osua vuoden vaihteeseen, mutta koska kalenterin uusivuosi osui joka vuosi 1/4 päivää aiemmaksi kuin "oikea" uusivuosi, niin kalendaarisen ja oikean uudenvuoden välille kasvoi vuosi vuodelta suurempi kuilu. Kalendaarinen ja oikea uusivuosi osuivat yhteen joka 1460. vuosi (= 4 x 365). Tätä 1460 vuoden jaksoa kutsutaan Sothis-jaksoksi (Sothis on Siriksen kreikkalainen nimi, egyptiksi Sopdet).

Kuukaudet muokkaa

Nro. Vuodenaikojen mukainen nimitys Nimi keskimmäisen valtakunnan aikana Nimi uuden valtakunnan aikana Kreikkalainen nimi[3] Koptinkielinen nimi Arabiankielinen nimi
Latinalainen transkriptio Arabialainen kirjoitusasu
I Akhetin ensimmäinen Tekh Dhwt Θώθ, Thoth Thout Tout توت
II Akhetin toinen Menhet Pa-n-ip.t Φαωφί/Φαῶφι, Faōfi Paopi Baba بابه
III Akhetin kolmas Hwt-hwr Hwt-hwr Ἀθύρ, Athyr Hathor Hatour هاتور
IV Akhetin neljäs Ka-hr-ka Ka-hr-ka Χοιάκ/Χοίακ, Khoiak Koiak Kiahk (كياك (كيهك
V Peretin ensimmäinen Sf-bdt Ta-'b Τυβί/Τῦβι, Tybi Tobi Touba طوبه
VI Peretin toinen Rekh wer Myr Μεχίρ/Μεχείρ, Mekhir/Mekheir Meshir Amshir أمشير
VII Peretin kolmas Rekh neds Pa-n-amn-htp.w Φαμενώθ, Famenōth Paremhat Baramhat برمهات
VIII Peretin neljäs Renwet Pa-n-rnn.t Φαρμουθί/Φαρμοῦθι, Farmūthi Paremoude Baramouda برموده
IX Shemun ensimmäinen Hnsw Pa-n-ns.w Παχών, Pakhōn Pashons Bashans بشنس
X Shemun toinen Hnt-htj Pa-n-in.t Παϋνί/Παῦνι, Payni Paoni Ba'ouna بئونه
XI Shemun kolmas Ipt-hmt Ipip Ἐπιφί/Ἐπείφ, Epifi/Epeif Epip Abib أبيب
XII Shemun neljäs Wep-renpet Msw-r' Μεσορή, Mesorē Mesori Mesra مسرا

Alkuperä muokkaa

 
Kalenteri Senenmutin haudan (TT353) katossa, Egyptin 18. dynastia.

Egyptin 1. dynastian faarao Djerin ajalta noin 3000 eaa. on peräisin taulu, josta varhaiset egyptologit päättelivät, että jo tuohon aikaan egyptiläiset olisivat yhdistäneet Siriuksen heliakkisen nousun vuodenvaihteeseen. Kuitenkin tämän kuvitetun taulun myöhempi tarkempi analysointi on asettanut kyseenalaiseksi, viittaako taulu lainkaan Sothikseen.[4]. Kalenterin käytöstä näin varhaisena aikakautena ei olekaan varmaa tietoa.

On mahdollista, että Egyptissä oli alkujaan käytössä kuukalenteri, mutta koska se ei riittävän hyvin soveltunut hallinnollisiin ja käytännön tarkoituksiin, otettiin käyttöön kalenteri, joka perustui Niilin vuotuisiin tulviin. Ensimmäinen kalenterin mukainen tulva havaittiin Egyptin ensimmäisessä pääkaupungissa, Memfiksessä samaan aikaan kuin Siriuksen heliakkinen nousu. Vuosi jaettiin kolmeen vuodenaikaan, jotka olivat akhet (tulva-aika, peret (talvi) ja shemu (kesä).

Karkausvuosien puuttumisen vuoksi Siriuksen heliakkinen nousu sattui kuitenkin vuodenvaihteeseen vain joka 1460. vuosi. Tämän ajan kuluttua ero kalenterivuoden ja todellisten vuodenaikojen välillä oli kasvanut kokonaisen vuoden pituiseksi. Toisaalta egyptiläiset tiesivät, että 309 synodista kuukautta oli likipitäen 9125 vuorokautta eli 25 vuotta egyptiläisen kalenterin mukaan, mihin perustui toissijaisesti käytössä ollut kuukalenteri.

Roomalaisen Censorinuksen mukaan egyptiläinen uudenvuodenpäivä olisi sattunut heinäkuun 20. päiväksi eli yhteen Siriuksen heliakkisen nousun kanssa vuonna 139 jaa., ellei aleksandrialaista kalenterinuudistusta olisi suoritettu. Tästä voidaan laskea, että näin oli kaksi edellistä kertaa sattunut vuosina 1322 eaa. ja 2782 eaa. Viimeksimainittua vuosilukua onkin yleisesti pidetty egyptiläisen kalenterin käyttöönoton ajankohtana. Koska kuitenkin Djer oli hallinnut jo tätä ennen, ovat jotkut tutkijat olettaneet kalenterin tulleen käyttöön jo yhtä Sothis-jaksoa aikaisemmin eli vuonna 4242 eaa.

Alkujaan egyptiläisen kalenterin kuukausilla ei ollut nimiä, vaan niistä käytettiin järjestysnumeroita, erikseen kunkin vuodenajan kuukausille. Kuitenkin jo keskimmäisen valtakunnan aikana kuukausilla oli nimet. Nimet muuntuivat aikojen kuluessa, kunnes ne hellenistisenä aikoina saivat ne muodot, joissa ne esiintyvät esimerkiksi Ptolemaioksen teoksessa Almagest. Nykyajan egyptiläiset kuitenkin käyttävät niistä tavallisimmin järjestyslukuja, jotka merkitään roomalaisilla numeroilla.

Käyttö Ptolemaiosten ja roomalaisaikana muokkaa

Vuonna 238 eaa. Ptolemaios III antoi määräyksen (Canopus-dekreetin), jonka mukaan joka neljäntenä vuonna oli oltava 366 päivää. Määräys herätti kuitenkin ankaraa vastustusta, ja muutos saatiin toteutetuksi vasta, kun Augustus vuonna 26 tai 25 eaa. määräsi, että näin korjattu ns. aleksandrialainen kalenteri oli otettava käyttöön. Karkauspäivä eli kuudes epagomena-päivä oli ensimmäisen kerran vuonna 22 eaa. Tällöin vuoden alku, Thot-kuukauden ensimmäinen päivä, käytännössä lakkasi kiertämästä vuodenaikojen ympäri ja oli tästä lähtien aina samana päivänä kuin 29. elokuuta Roomassa jo tuolloin käytetyn juliaanisen kalenterin mukaan, paitsi juliaanista karkausvuotta edeltävänä vuonna, jolloin kuudes epagomena-päivä oli 29. elokuuta ja Thot-kuukauden ensimmäinen päivä 30. elokuuta.[5] Koska ero juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin välillä on nykyään 13 vuorokautta, egyptiläisen ja koptilaisen kalenterin mukainen uusivuosi on nykyisin gregoriaanisen kalenterin mukaan 11. syyskuuta paitsi karkausvuotta edeltävänä vuonna 12. syyskuuta.

Antikytheran kone, joka valmistettiin noin 150–100 eaa., piti sisällään muun muassa egyptiläisen kalenterin näytön. Tämä osoittaa kalenterin olleen käytössä tähtitieteen alalla kreikkalaisessa maailmassa. Koneessa egyptiläisten kuukausien nimet oli kirjoitettu kreikkalaisin kirjaimin.[3]

Koptilainen kalenteri muokkaa

Pääartikkeli: Koptilainen kalenteri

Augustuksen uudistamassa muodossa egyptiläinen kalenteri on edelleen käytössä koptilaisen kirkossa sekä laajalti muutoinkin egyptiläisten keskuudessa, varsinkin talonpoikien, fellahien keskuudessa, sillä maanviljelijöiden tarpeisiin se soveltuu paljon paremmin kuin islamilainen kuukalenteri. Koptit ovat kuitenkin ottaneet käyttöön Diokletianuksen aikaisten kristillisten marttyyrien kuolemasta, vuodesta 284 jaa. alkavat vuosiluvut. Muinaisten egyptiläisten tavoin nykyisetkin egyptiläiset maanviljelijät jakavat vuoden kesään, talveen ja tulva-aikaan. Koptilaisten uskonnollisten juhlien ohella tähän kalenteriin perustuvat myös eräät paikalliset vuotuiset juhlat kuten vanha kevätjuhla sham en nisim.

Vaikutus muihin kalentereihin muokkaa

Etiopialainen kalenteri perustuu egyptiläiseen kalenteriin, mutta kuukausilla on amharankieliset nimet ja vuosiluvut alkavat eri ajankohdasta. Ranskan vallankumouskalenteri muistutti myös egyptiläistä kalenteria, mutta vuosi alkoi syyspäiväntasauksesta.

Vaikka Euroopassa oli keskiajalla käytössä juliaaninen kalenteri, tähtitieteilijät käyttivät laskelmissaan usein vanhaa egyptiläistä kalenteria sen matemaattisen yksinkertaisuuden vuoksi. Näin teki myös esimerkiksi Nikolaus Kopernikus laatiessaan taulukot planeettojen liikkeestä.

Lähteet muokkaa

  1. Oja, Heikki: Aikakirja, 6. painos, s. 26–27. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio.
  2. Oja, s. 28
  3. a b Freeth, Tony & Jones, Alexander & Steele, John M. & Bitsakis, Yanis: Calendars with Olympiad and Eclipse Prediction on the Antikythera Mechanism: Supplementary Notes. Nature, 31 July 2008, nro 454, s. 614-617. Artikkelin verkkoversio.
  4. Clagett, Marshall: Ancient Egyptian Science: A Source Book (1989) 10–11.
  5. Alexandrian reform of the Egyptian calendar (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta muokkaa

  • Grimal, Nicolas. A History of Ancient Egypt. Oxford: Blackwell Publishers, 1997.
  • Shaw, Ian. ed. The Oxford Illustrated History of Ancient Egypt. Oxford: Oxford University Press, 2000.
  • Watterson, Barbara. The Egyptians. Oxford: Blackwell Publishers. 1997.
  • Youssef, Ahmad Abdel-Hamid. From Pharaoh's Lips: Ancient Egyptian Language in the Arabic of Today. Cairo: American University in Cairo Press, 2003.

Aiheesta muualla muokkaa