Motor Sitš
Motor Sitš (ukr. Мотор Сiч) on ukrainalainen, vuonna 1907 perustettu lentokone- moottoreiden ja voimaloiden kaasuturbiinien valmistaja. Sen kotipaikka ja päätoimipiste sijaitsee Zaporižžjassa.[5][4] Vuonna 2012 yhtiöllä oli yhteensä runsas 25 000 työntekijää.[2]
| Motor Sitš | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Osake | Ukrainan pörssi MSICH [1]. Osakepääoma on jaettu 2 077 990 nimellisarvoltaan UAH 135 osakkeeseen.[2] |
| Puheenjohtaja | Vjatšeslav Boguslajev (venäjäksi)[3] |
| Kotipaikka |
(venäjänkielestä): АО Motor Sitš, pr. Motorostroitelei 15, 69068 Zaporižžja,  Ukraina[4] |
| Tuotteet | kaasuturbiinit sotilas- ja siviili-ilmailulle, voimalaitokset (kaasuturbiinivoimalat, kaasunpumppausyksiköt, yhdistetyt lämpö- ja sähkövoimalaitokset), helikopterien modernisointi[2] |
| Henkilöstö | 25 267 (2012)[2] |
| Kotisivu |
www |
.jpg)
Yhtiön pääasiakkaana ovat pitkään olleet Venäjällä ja kaukoulkomailla toimivat lentokone- ja helikopteritehtaat. Yhtiön valmistamia kaasuturbiineja ja pientuulivoimaloita käytetään puolestaan energiantuotannossa.[2] Yhtiön johto ilmoitti keväällä 2014 jatkavansa moottoritoimituksia venäläisille asiakkailleen; toimitukset jatkuivat myös kesällä 2014.[6]
Yhtiön talousvaikeudet ovat tuoneet sille ulkomaisia ostajaehdokkaita. Vuonna 2017 kiinalainen Skyrizon tarjoutui ostamaan yrityksen 250 miljoonalla dollarilla. Huhtikuussa 2018 kävi ilmi että kiinalaiset sijoittajat olivat hankkineet yli puolet yhtiön osakkeista vapailta markkinoilta. Tuolloin Ukrainan viranomaiset keskeyttivät yhtiön osakkeiden kaupan. Kaksi kiinalaista yhtiötä mukaan lukien Skyrizon pääsivät elokuussa 2019 sopimukseen Ukrainan Ukroboronpromin kanssa Motor Sitšin ostamisesta. Yhdysvaltain Trumpin hallinnon John Bolton varoitti vierailullaan samassa kuussa "Kiinan epäreilusta kaupanteosta". Ja ilmoitti Yhdysvaltain olevan sitä vastaan, että yksi maailman suurimmista lentokoneiden ja ohjusten moottorien valmistajista päätyisi kiinalaisten käsiin.[7]
Heinäkuussa 2019 Ukrainan turvallisuuspalvelu (SBU) havaitsi, että Venäjän nukkevaltion, ns. Donetskin kansantasavallan alueelle jäänyt Motor Sitšin tytäryhtiö (Snižnen koneenrakennustehdas) oli rahoittanut tämän "kansantasavallan" toimintaa kahden vuoden ajan. Tehdas oli myös antanut tarvikkeita ja materiaaleja ilmaiseksi tälle Ukrainan terrorijärjestönä pitämälle nukkehallinnolle.[8]
Helmikuussa 2021 presidentti Volodymyr Zelenskyi määräsi pakotteita Skyrizonille ja sen johtaja Wang Jingille ja kolmelle muulle kiinalaiselle yritykselle, jotka olivat kiinnostuneita ostamaan yrityksen. Kiinan ulkoministeriö ilmaisi huolensa tästä toimesta. Zelenskyi ilmoitti myös että yhtiö kansallistetaan takaisin ukrainalaiseen omistukseen.[9][10] Kiinalaiset omistajat veivät Ukrainan valtion Haagiin välimiesoikeuteen vaatien 4,5 miljardin korvauksia omistuksiensa menetyksestä, väittäen sen rikkovan Kiinan ja Ukrainan välillä 1992 solmittua investointisuojasopimusta.[11]
Elokuussa 2022, Venäjä pommitti Motor Sitšin moottoritehdasta Zaporižžjassa osana osana hyökkäyssotaansa. Tehtaalla korjattiin ukrainalaisia helikoptereita.[12]
Lokakuussa 2022 ilmoitettiin, että Motor Sitšin hallituksen puheenjohtaja Vjatšeslav Boguslajev, joka on aiemmin ollut myös Ukrainan kansanedustaja, on pidätetty epäiltynä maanpetturuudesta ja yhteistyöstä venäläisten, esimerkiksi aseteollisuuskonserni Rostehin kanssa. Samalla Motor Sitšin ulkomaantoimintojen talousjohtaja pidätettiin. Yhtiön epäiltin myötävaikuttaneen siihen, että venäläiset olisivat saaneet miehitettyä osan neljästä Ukrainan alueesta. Yhtiön epäiltiin esimerkiksi toimittaneen varaosia venäläisiin Mil Mi-8, Kamov Ka-52, ja Mil Mi-28 -helikoptereihin, joita Venäjän asevoimat on käyttänyt laajasti hyökätessään Ukrainaan.[13][14]
Sotilas- ja siviili-ilmailun moottorit muokkaa
Yhtiö valmistaa, korjaa ja ylläpitää 55 eri tyyppiä tai mallia olevaa moottoria, mitä käytetään 61 erityyppisessä lentokoneessa tai helikopterissa, mitä käytetään 109 eri maassa. Yhtiö on yhteistyössä moskovalaisen koneenrakennusyritys Saljutin, Permin moottoritehtaan ja tieteellis-teknisen instituutti Saturnin kanssa. Yhtiön valmistamia potkuriturbiinimoottorityyppejä ovat muun muassa AI-20, AI-24 ja TVZ-117VMA-SBM1.
Tunnettuja lentokonetyyppejä, missä käytetään Motor Sitšin moottoreita ovat:lähde?
- L-39, K-8J (AI-25TL)
- Mil, Kamov (TV-3-117)
- Mil Mi-26, Mil Mi-26T (D-136)
- Antonov An-8 (AI-20)
- Antonov An-12 (AI-20)
- Antonov An-24 (AI-24)
- Antonov An-26 (AI-24)
- Antonov An-30 (AI-24)
- Antonov An-32 (AI-20)
- Antonov An-32V-200 (AI-20)
- Antonov An-72(D-436)
- Antonov An-74(D-436)
- Antonov An-124 Ruslan (D-18T)
- Antonov An-225 Mrija (D-18T)
- Antonov An-140 (ТV3-117-VМА-SBМ1)
- Berijev Be-12 (AI-20)
- Berijev Be-200 (D-436)
- Iljušin Il-18 (AI-20)
- Iljušin Il-38 (AI-20)
- Jakovlev Jak-42M (D-436)
- Jakovlev Jak-130 (AI-222-25)
- Kamov Ka-226, Mil Mi-2, Ansat (AI-450)
- Mil Mi-17, Mil Mi-28, Mil Mi-35M, Kamov Ka-50, Kamov Ka-52(VK-2500)
- Tupolev Tu-134M (D-436)
- Hongdu JL-10 (AI-322)
Yhtiöllä on teollista yhteistyötä FGUP Zavod imeni Klimova:n kanssa Antonov An-3:ssa, Antonov An-38:ssa ja Beriev Be-132:ssa käytettävän VK-1500-moottoriin ja sen helikopteriversioihin ja uusiin VK-800, VK-2500 ja VK-3500 liittyen.
Mil Mi-17:ssä käytetyn uuden (TV-3-117) pystyttiin Intian armeijan ja kašmirilaisten välisessä taistelussa 1999 Mi-17:ää käyttämään tulitukena kahden kilometrin korkeuteen saakka ja Himalajalla tehdyissä kokeissa uuden (VK-2500)-moottorin avulla saavutettiin Mil Mi-17:llä 7 500 metrin lakikorkeus.lähde? Vuonna 2014 yhtiö raportoi uudesta helikoptereiden korkeusennätyksestä (9 150 m) Mil Mi-8MSB kopterin modernisoidulla versiolla.[15]
Motor Sitšin valmistaa D-436- ja AI-222-25-moottoreita yhteistyössä moskovalaisen Saljutin ja Ufan moottoritehtaan kanssa.[16] D-436:a käytetään prototyyppivaiheen Tupolev Tu-334 ja Berijev Be-200 koneissa.[16] [17] Kahdessa prototyyppivaiheen Tu-334-matkustajakoneessa käytettiin D-436T1-moottoreita.[16] Ensimmäisissä, Venäjälle toimitetuissa Berijev Be-200 -koneissa on kaksi Motor Sitšin calmistamaa ZMKB Progress D-436TP-moottoria. Kone voi ottaa sammutustehtävää varten kyytiinsä 310 000 litraa vettä. Länsimarkkinoita varten vaihtoehtoiseksi moottoriksi suunniteltiin Rolls-Royce BR715:ta.[17]
Motor Sitš osallistuu myös Antonov An-70:n jatkokehittämiseen. Siinä käytetään moottoria D-27.
Tammikuussa 2021 yhtiö teki Kiinan Kansanvapautusarmeijan kanssa 800 miljoonan US-dollarin sopimuksen 400 moottorin toimittamisesta Hongdu JL-10 -suihkuharjoituskoneisiin.[18]
Lähteet muokkaa
- ↑ Motor Sich, JSC, Common (MSICH)Motor Sitš (MSICH) Ukrajinska birža (УКРАЇНСЬКА БІРЖА), ux.ua. Viitattu 16.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Annual report 2012 (pdf) Motor Sitš, motorsich.com. Arkistoitu 2.6.2014. Viitattu 16.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Prezident (johtokunnan pj) Motor Sitš, motorsich.com. Arkistoitu 16.8.2014. Viitattu 16.8.2014. (venäjäksi)
- ↑ a b Kontakty Motor Sitš, motorsich.com. Arkistoitu 23.10.2012. Viitattu 16.8.2014. (venäjäksi)
- ↑ About (Arkistoitu – Internet Archive) Motor Sitš, motorsich.com, viitattu 23.7.2014, (englanniksi)
- ↑ Lehti: Ukraina vie edelleen aseita Venäjälle 16.8.2014. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 16.8.2014. (venäjäksi)
- ↑ Selling Motor Sich to the Chinese: The Political Significance of the Business Transaction Warsaw Institute. 31.8.2019. Viitattu 25.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Motor Sich funded 'DPR' for two years - SBU ukrinform.net. 19.7.2019. Viitattu 23.10.2022. (englanniksi)
- ↑ China, Ukraine in row over An-225 engine maker Motor Sich www.aerotime.aero. 4.2.2021. Viitattu 25.8.2022. (englanniksi)
- ↑ GDC: Ukraine To Nationalize Jet Engine Producer Motor Sich From Chinese Skyrizon Global Defense Corp. 15.7.2021. Viitattu 25.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Laura Zhou: China’s Skyrizon takes Ukraine to The Hague over failed Motor Sich bid South China Morning Post, scmp.com. 1.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Adam Schrader: Russia strikes engine factory as shelling continues near Ukraine nuclear plant 28.8.2022. upi.com. Viitattu 23.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Ukraine plane engine builder head held on treason charges, media report 23.10.2022. Reuters, reuters.com. Viitattu 23.10.2022. (englanniksi)
- ↑ SBU detains Motor Sich head suspected of supplying military equipment to Russia Kyiv Independent, kyivindependent.com. 23.10.2022. Viitattu 23.10.2022. (englanniksi)
- ↑ New World Record (Arkistoitu – Internet Archive), motorsich.com, (englanniksi), viitattu 23.7.2014
- ↑ a b c Tu-334 globalsecurity.org. Viitattu 23.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Beriev Be-200 aerospace-technology.com. Viitattu 23.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Dylan Malyasov: Ukraine’s Motor Sich awarded $800 million contract to support Chinese JL-10 trainer fleet defence-blog.com. 17.1.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Motor Sitš Wikimedia Commonsissa
- Konserniin kuuluva lentoyhtiö (englanniksi) (flymotorsich.com)
- Motor-Sich (englanniksi) (globalsecurity.org)
- Ukraine factories equip Russian military despite support for rebels (8/2014) (englanniksi) (washingtonpost.com)
- A. McLees, E. Rumer: Saving Ukraine’s Defense Industry (7/2014) (englanniksi) (carnegieendowment.org)
- Break the business relationship between Ukrainian factory "Motor-Sich" and Russia will lead to serious problems (7/2014) (englanniksi) (businessaviation.com)
- Motor Sich may stop supplying helicopter engines to Russia (6/2014)[vanhentunut linkki] (englanniksi) (inukraebusiness.com.ua)
- Evan Ostryzniuk/ Kyiv Post: Motor Sich poking around Poland (6/2014) (englanniksi) (kyivpost.com)
- M. Roman: Arming the Enemy (5/2014) (englanniksi) (ukrainianweek.com)
- Jan Cienski/ FT: Russia’s reliance on Ukraine for military hardware raises fears (4/2014) (englanniksi) (ft.com)
- Russian Helicopters signs $1.2 bln engine deal with Ukraine's Motor Sich (englanniksi) (ria.ru)
- Vysokoe nebo OAO Motor Sitš (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- AI-20 (Arkistoitu – Internet Archive), AI-24 (Arkistoitu – Internet Archive), tv3-117 (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)