Moskovan alue
Moskovan alue (ven. Московская область, Moskovskaja oblast) on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä maan pääkaupungin Moskovan ympärillä. Se rajoittuu koillisessa Jaroslavlin ja Vladimirin alueisiin, kaakossa Rjazanin alueeseen, etelässä Tulan ja Kalugan alueisiin, lännessä Smolenskin alueeseen ja luoteessa Tverin alueeseen.[6] Moskovan kaupungin alue sijaitsee alueen keskellä ja on sen hallintokeskus, mutta on hallinnollisesti oma yksikkönsälähde?.
| Moskovan alue Московская область |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Moskovan alueen sijainti Venäjän federaation kartalla |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Perustettu | 14. tammikuuta 1929 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Moskova (ei kuulu alueeseen) |
| – suurin kaupunki | Balašiha (228 567 as.) |
| – kuvernööri | Andrei Vorobjov |
| Pinta-ala | 46 058 km² |
| Väkiluku (2010) ([1]) | 7 095 120 |
| – väestötiheys | 154,05 as./km² |
| Kielet | venäjä |
| BKT (2010) | 1 796 535,6 milj. RUB[2] |
| – asukasta kohti |
253 207 RUB, noin 6 203 EUR[3] |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK)[4][5] |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | 50, 90, 150, 190 |
| – ISO 3166 | RU-MOS |
| www.mosreg.ru | |
Maantiede muokkaa
Moskovan alueen länsiosa kuuluu Keski-Venäjän ylänköön ja itäosa Itä-Euroopan tasankoon. Alueen pinta-alasta on metsää 45 prosenttia ja vesistöjä kolme prosenttia. Alueen merkittävimmät joet ovat pohjoisrajaa sivuava Volga, alueen eteläosien poikki kulkeva Volgan sivujoki Oka ja alueen keskiosien kautta virtaava Okan haara Moskvajoki.[6]
Väestö muokkaa
Moskovan alue on väestöltään pääkaupungin jälkeen maan toiseksi suurin federaatiosubjekti eli hallinnollinen alue. Alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 7 095 120 ja väestötiheys 154,05 asukasta neliökilometrillä. Kaupungistumisaste on korkea: asukkaista 80,1 prosenttia oli kaupunkilaisia eli asui kaupungeissa tai kaupunkimaisissa taajamissa. Alueen väestöstä noin puolet asuu Moskovan metropolialueella eli aivan pääkaupunkiseudun tuntumaan sijoittuvissa satelliittikaupungeissa.
Oheisissa taulukoissa on lueteltu Moskovan alueen yli 50 000 asukkaan kaupungit asukaslukuineen.[1][7] Näiden kaupunkien sekä muidenkin Moskovan alueen kaupunkipiirikuntien ja piirikeskuksen sijainti käy ilmi seuraavasta kartasta.
|
|
Hallinto muokkaa
Moskovan alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti). Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri ja alueduuma.lähde?
Hallinnollinen jako muokkaa
Moskovan alue jakaantuu 38 kaupunkipiirikuntaan sekä 36 piiriin, jotka jakaantuvat edelleen kaupunki- tai maalaiskuntiin. Alueella on yksi suljettu kaupunki (Krasnoznamensk) ja neljä suljettua kaupunkimaista taajamaa.[8] Kaikkiaan alueella sijaitsee yhteensä 378 hallinnollis-alueellista paikkakuntaa (OKATO).lähde?
Kaupunkipiirikunnat muokkaa
|
|
Piirit muokkaa
Talous muokkaa
Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Moskovan alueen bruttokansantuote 1 796,5 miljardia ruplaa vuonna 2010, joka muodosti 4,8 prosenttia koko Venäjän BKT:stä.[2] BKT:lla mitattuna Moskovan alue oli maan kolmanneksi merkittävin federaatiosubjekti Moskovan (22,5 prosenttia) ja Tjumenin alueen Hanti-Mansian (5,3 prosenttia) jälkeen; neljäntenä oli Pietari 4,5 prosentin osuudellaan Venäjän BKT:stä. Henkeä kohti laskettu BKT oli Moskovan alueella 253 200 ruplaa eli noin 6 203 euroa (EKP:n vuoden 2010 viimeisen päivän vaihtokurssilla).[3] Tämä oli lähellä (97 prosenttia) Venäjän keskimääräistä arvoa henkeä kohti.lähde?
Moskovan alueen tärkeimmät elinkeinot ovat teollisuus, liikenne ja rakentaminen. Alueen merkittävimmät luonnonvarat ovat turve ja fosfaatti (18 prosenttia koko Venäjän fosfaattivaroista). Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus sekä tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuus, jotka käsittävät noin puolet alueen tuotannosta. Muita merkittäviä teollisuudenaloja ovat metallurgia, lannoitteiden ja sementin tuotanto sekä posliiniteollisuus.lähde?
Alueen maatalous on heikosti kehittynyt. Maatalousmaata on 39 prosenttia alueen pinta-alasta. Maatalous tuottaa vihanneksia, perunoita ja kananmunia, joista suuri osa toimitetaan Moskovan kaupunkiin.lähde?
Liikenneyhteydet muokkaa
Moskovan alueen ja pääkaupungin liikenneverkko on Venäjän tihein.[6][9]
Alueella on 15 valtatietä, 11 sähköistettyä rautatielinjaa, neljä suurta lentokenttää ja kolme jokisatamaa.lähde?
Rautatiet, etenkin paikallisliikenne, on hyvin keskeisessä asemassa pääkaupungin ja sitä ympäröivän Moskovan alueen taajamien välisessä päivittäisessä henkilöliikenteessä. Alueen rataverkko asemineen kuuluu pääosin Venäjän rautateiden alueellisen osan, Moskovan rautateiden, vastuulle. Pietarista saapuva päärata on kuitenkin Venäjän luoteisista radoista vastaavan Lokakuun rautateiden vastuulla.[9]
Navigointikelpoisista vesiväylistä merkittävimpiin kuuluvat Volgan sivujoki Oka, sen haara Moskvajoki sekä alueen pohjoisosasta Volgalta (Dubna) Moskvajoelle (Moskova) ulottuva Moskovan kanava.[6]
Uskonto muokkaa
Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Moskovan alueen asukkaista oli oman ilmoituksensa mukaan:[10][11][12]
- 45 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
- 29 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei konkreettisesti tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
- 9 % ateisteja, ei usko jumalaan,
- 3 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja,
- 2 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
- 1 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä šiioja,
- 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
- < 1 % sunnilaisen islaminuskon kannattajia,
- monia vanhauskoisia,
- monia šiialaisen islaminuskon kannattajia ja
- 1 % jotain muita.
Historia ja kulttuuriperintö muokkaa
Moskovan alueen historia liittyy läheisesti Moskovan kaupungin historiaan. Alue on perustettu 14. tammikuuta 1929.lähde?
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 27.1.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 27.1.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 27.1.2013. (englanniksi)
- ↑ Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yle uutiset. Viitattu 26.10.2014.
- ↑ Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ a b c Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) ISBN 978-5-902339-98-4. 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. Viitattu 2.3.2012. (venäjäksi)
- ↑ Pravitelstvo Moskovskoi oblasti. Kontakty. Munitsipalnyje obrazovanija mosreg.ru. Viitattu 17.10.2008. (venäjäksi)
- ↑ a b Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
- ↑ Geografija Vybor Duha 27.8.2012. Kommersant. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 29.1.2013. (venäjäksi)
- ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56 900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva atlas siitä, mihin Venäjä uskoo. Moskovan alueen yhteenveto s. 193. Tämä 240-sivuinen teos ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 21.12.2012. sreda.org. Viitattu 29.1.2013. (venäjäksi)
- ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laajan, 56 900 henkilölle tehdyn Venäjän uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 18.12.2012. sreda.org. Viitattu 29.1.2013. (venäjäksi)
