Monodia on harmonialla säestettyä yksiäänistä laulua, joka kehittyi renessanssipolyfoniasta.lähde? Monodiassa musiikin harmonia ei muodostunut enää kuoron eri äänien laulamista melodioista vaan siitä tuli itsenäinen musiikillinen elementti, jonka tarkoituksena oli tukea varsinaista melodiaa.[1] Monodia oli keskeinen barokin aikaisen musiikin keksintö, ja sen kehittyminen loi edellytykset resitatiivi laulutyylin kehitykselle ja siten mahdollisti oopperan syntymisen.lähde?

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.