Monacon Grand Prix 1981

Monacon Grand Prix 1981
	6 osakilpailu 15 osakilpailusta kaudella 1981.
Päivämäärä	31. toukokuuta 1981
Sijainti	Monacon katurata, Monte Carlo, ; Monaco
Ratatyyppi	Katurata
Radan pituus	3,312 km
Kilpailun pituus	76 kierrosta, 251,712 km
Paalupaikka
Kuljettaja	Nelson Piquet
Paaluaika	1.25,710
Palkintokoroke
Voittaja	Gilles Villeneuve ; (Ferrari)
Toinen	Alan Jones ; (Williams)
Kolmas	Jacques Laffite ; (Ligier)
Nopein kierros
Kuljettaja	Alan Jones ; (Williams)
Kierrosaika	1.27,47 (kierroksella 48)
	Infobox OK

Monacon Grand Prix 1981 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 31. toukokuuta 1981 Monacon katuradalla Monacossa. Kilpailun voitti Ferrarilla ajanut Gilles Villeneuve, jolle voitto oli kauden ensimmäinen.

Kilpailu^[1] muokkaa

Radan lähistöllä olleessa hotellissa syttynyt tulipalo viivästytti kilpailun alkua tunnilla. Järjestäjät eivät uskaltaneet päästää autoja liikkeelle, koska hotellin keittiöstä alkanut palo levitti savua radalla olleeseen tunneliin. Paalupaikalta startannut Nelson Piquet ryntäsi kärkeen ja hänen viereltään lähtenyt Gilles Villeneuve pääsi kakkoseksi Nigel Mansellin seuratessa tuntumassa. Mario Andretti ja Andrea de Cesaris kolaroivat jo avauskierroksella, joten kilpailijoiden määrä väheni kahdestakymmenestä kahdeksaantoista. Nigel Mansell ja Carlos Reutemann nahistelivat keskenään sillä seurauksella, että Mansellin auton taka-akseli vaurioitui, mikä johti keskeyttämiseen, ja Reutemann joutui vaihdattamaan pyöränsä jääden kierroksella perään.

Piquet oli 20 kierroksen aikana kuronut muihin kahdeksan sekunnin kaulan. Alan Jones kiilasi kolmanneksi ja ohitti hetken kuluttua myös toisena olleen Villeneuven. Piquet'n johto oli 41. kierroksella enää kaksi sekuntia Jonesin ja Villeneuven seuratessa perässä. 50 kierroksen jälkeen enää viisi kuljettajaa oli samalla kierroksella. He olivat Piquet, Jones, Villeneuve, Jacques Laffite ja John Watson. Nelson Piquet'n ohittaessa hitaampaa autoa hän törmäsi kaiteeseen 23 kierrosta ennen maalia ja matka loppui siihen.

Jones siirtyi kärkeen ja Villeneuve jatkoi hurjaa takaa-ajoaan. Jones joutui tekemään polttoainevaikeuksien vuoksi varikkokäynnin seitsemän kierrosta ennen maalia, jolloin hänen johtonsa kaventui 30 sekunnista seitsemään. Neljä kierrosta ennen ruutulippua Villeneuve ohitti Jonesin ja hankki näin Ferrarin uudelle turbomallille ensimmäisen osakilpailuvoiton. Suomen Keijo Rosberg karsiutui aika-ajossa, eikä päässyt lainkaan mukaan kilpailuun.

Tulokset muokkaa

^[2]

Sija	Nro	Kuljettaja	Talli	Kierrokset	Aika/keskeytys	Lähtöruutu	Pisteet
1	27	Gilles Villeneuve	Ferrari	76	1.54.23,38	2	9
2	1	Alan Jones	Williams-Ford	76	+ 39,91	7	6
3	26	Jacques Laffite	Ligier-Matra	76	+ 1.29,24	8	4
4	28	Didier Pironi	Ferrari	75	+ 1 krs.	17	3
5	3	Eddie Cheever	Tyrrell-Ford	74	+ 2 krs.	15	2
6	14	Marc Surer	Ensign-Ford	74	+ 2 krs.	19	1
7	33	Patrick Tambay	Theodore-Ford	72	+ 4 krs.	16
Kesk.	5	Nelson Piquet	Brabham-Ford	53	Ulosajo	1
Kesk.	7	John Watson	McLaren-Ford	52	Moottori	10
Kesk.	4	Michele Alboreto	Tyrrell-Ford	50	Kolari (Giacomelli)	20
Kesk.	23	Bruno Giacomelli	Alfa Romeo	50	Kolari (Alboreto)	18
Kesk.	15	Alain Prost	Renault	45	Moottori	9
Kesk.	2	Carlos Reutemann	Williams-Ford	33	Vaihdelaatikko	4
Kesk.	11	Elio de Angelis	Lotus-Ford	32	Moottori	6
Kesk.	16	René Arnoux	Renault	32	Ulosajo	13
Kesk.	29	Riccardo Patrese	Arrows-Ford	29	Vaihdelaatikko	5
Kesk.	12	Nigel Mansell	Lotus-Ford	15	Jousitus	3
Kesk.	30	Siegfried Stohr	Arrows-Ford	14	Polttoaineen syöttö	14
Kesk.	8	Andrea de Cesaris	McLaren-Ford	0	Kolari (Andretti)	11
Kesk.	22	Mario Andretti	Alfa Romeo	0	Kolari (de Cesaris)	12
DNQ	20	Keke Rosberg	Fittipaldi-Ford
DNQ	25	Jean-Pierre Jabouille	Ligier-Matra
DNQ	6	Hector Rebaque	Brabham-Ford
DNQ	21	Chico Serra	Fittipaldi-Ford
DNQ	32	Piercarlo Ghinzani	Osella-Ford
DNQ	31	Beppe Gabbiani	Osella-Ford
DNQ	10	Slim Borgudd	ATS-Ford
DNQ	18	Derek Daly	March-Ford
DNQ	17	Eliseo Salazar	March-Ford
DNQ	35	Brian Henton	Toleman-Hart
DNQ	36	Derek Warwick	Toleman-Hart

Muuta muokkaa

^[3]

Paalupaikka: Nelson Piquet – 1.25,710
Nopein kierros: Alan Jones – 1.27,47 (kierroksella 48)
Alan Jonesin 10:s kilpailun nopein kierros
Ferrarin 80:s voitto

Tilanne kuljettajien MM-sarjassa muokkaa

Sija	Kuljettaja	Pisteet
1	Carlos Reutemann	34
2	Alan Jones	24
3	Nelson Piquet	22
4	Gilles Villeneuve	12
5	Jacques Laffite	11
6	Riccardo Patrese	10
7	Elio de Angelis	5
	Eddie Cheever	5
	Didier Pironi	5
10	Nigel Mansell	4
	Alain Prost	4
	Marc Surer	4
13	Mario Andretti	3
	Hector Rebaque	3
15	René Arnoux	2
16	Andrea de Cesaris	1
	Patrick Tambay	1

Lähteet muokkaa

↑ Helsingin Sanomat 1.6.1981
↑ The Official Formula 1 Website FIA. Viitattu 15. lokakuuta 2007. (englanniksi)
↑ Merkkipaalut F1-ruutu. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 15. lokakuuta 2007.

Formula 1 -luokan Monacon Grand Prix’t

1950-luku	1950	1951	1952	1953	1954	1955	1956	1957	1958	1959
1960-luku	1960	1961	1962	1963	1964	1965	1966	1967	1968	1969
1970-luku	1970	1971	1972	1973	1974	1975	1976	1977	1978	1979
1980-luku	1980	1981	1982	1983	1984	1985	1986	1987	1988	1989
1990-luku	1990	1991	1992	1993	1994	1995	1996	1997	1998	1999
2000-luku	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009
2010-luku	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
2020-luku	2020	2021	2022	2023	2024
Radat	Circuit de Monaco (1950, 1955–2019, 2021–)

Formula 1 -kausi 1981

Yhdysvallat	Brasilia	Argentiina	San Marino	Belgia
Monaco	Espanja	Ranska	Iso-Britannia	Saksa
Itävalta	Hollanti	Italia	Kanada	Las Vegas

[1] Helsingin Sanomat 1.6.1981

[2] The Official Formula 1 Website FIA. Viitattu 15. lokakuuta 2007. (englanniksi)

[3] Merkkipaalut F1-ruutu. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 15. lokakuuta 2007.

[1]

[2]

[3]