Minyalaiset olivat helladisella kaudella eli Kreikan pronssikaudella Boiotian ja Thessalian alueella Kreikassa elänyt kansa. Se on saanut nimensä kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvän alueen kuningas Minyaan mukaan.[1]

Minyalainen amfora Mykenen haudasta Y, n. 1700–1600 eaa. Mykenen arkeologinen museo.

Minyalainen kulttuuri kukoisti alueella keskisellä ja myöhäisellä helladisella kaudella noin 2000–1550 eaa., alkuvaiheessaan ennen mykeneläistä kulttuuria ja loppuvaiheessaan samaan aikaan sen kanssa yhtenä mykeneläisistä kuningaskunnista. Kulttuuri tunnetaan minyalaisesta keramiikasta, joka oli pronssikautisen Manner-Kreikan ensimmäistä dreijalla tehtyä keramiikkaa. Keramiikka oli pääosin harmaata ja myöhemmässä vaiheessaan myös keltaista.[1]

Kulttuurin keskuspaikka oli Boiotian Orkhomenos.[2] 1300-luvulla eaa. minyalaiset kuivattivat Boiotian Kopaisjärven viljelymaaksi. Kuivatushanke oli Euroopan varhaisin ja jopa nykyaikaan nähden suurikokoinen hanke. Syntyneen tasangon laidalle minyalaiset rakensivat Glan linnoituksen ilmeisesti yhdessä Theban kanssa.[3][4][5]

Kreikkalaisessa mytologiassa minyalaiset liittyvät kertomukseen argonauteista.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Minyalainen keramiikka, minyalaiset”, Antiikin käsikirja, s. 345. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Orkhomenos (1)”, Antiikin käsikirja, s. 388. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. Glas Glas Excavations. Viitattu 16.1.2017.
  4. Kopais drainage ITIA. Viitattu 16.1.2017.
  5. Mycenaean Gla Greece - Athens - Aegean. Viitattu 16.1.2017.

Aiheesta muualla muokkaa