Wikipedia

Minitietokone

Minitietokone on vanhahtava käsite, jolla tarkoitetaan etenkin 1960- ja 1970-luvuilla suunniteltuja tietokoneita, joiden toteutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota pieneen kokoon ja yksinkertaisuuteen.[1] Käsitteenä tämä tarkoittaa suurtietokonetta fyysisesti pienempää laitetta: suurtietokoneet olivat erillisissä huoneissa etäällä käyttäjistä kun taas minitietokoneet olivat suoraan ja henkilökohtaisesti ohjelmoijan ulottuvilla.[2] Minitietokoneet erosivat suurtietokoneista hinnan, toiminnallisuuden, koon, käytön ja markkinointimenetelmien suhteen.[2] Suurtietokoneiden maksaessa jopa 1 000 000 dollaria minitietokoneet maksoivat huomattavasti alle 100 000 dollaria.[2]

PDP-8 -sarjan tietokoneita (PDP-8F, PDP-8 ja PDP-8S) pöydällä.
Nokia Mikko 3/36.
PDP-8/E näytteillä vuonna 2014. Etupaneelin takana olevat moduulit ovat esillä.

Minitietokoneiden myötä tietokoneita valmistettiin teollisessa mittakaavassa eikä enää yksittäiskappaleina.[3] Suurempi mittakaava valmistuksessa vaikutti hintojen laskuun ja pienempiin eroihin arkkitehtuurissa tietyllä aikavälillä johtaen parempaan yhteensopivuuteen.[3] Yhteensopiva arkkitehtuuri saman mallisarjan sisällä sanotaan olevan eräs kolmannen sukupolven tietokoneen tunnusmerkki: aiemmin eri mallistoissa oli eri arkkitehtuuri ja malliston tietokoneet eivät olleet yhteensopivia.[4]

Historia muokkaa

Digital Equipment Corporationin (DEC) PDP-8 oli ensimmäinen laite, josta käytettiin minitietokone-sanaa.[5] Ensimmäinen minitietokoneena markkinoitu oli Interdatan tietokone.[5]

Minitietokoneet ajoittuvat samalle aikakaudelle mikropiirien yleistymiseen.[2] Mikropiirien käyttö verrattuna transistoreihin teki pienempiä ja nopeampia laitteita sekä lisäsi luotettavuutta ja kulutti vähemmän virtaa.[3] Lisäksi piirien valmistusta voitiin automatisoida, joka teki niistä laajemmin saatavia merkittävästi alemmalla hinnalla.[3]

Varhaiset minitietokoneet käyttivät suorittimena piirilevyjä, joilla oli erillisiä mikropiirejä ja ALU-yksiköt koostuivat suurista määristä yksinkertaisia portteja.[6] Maaliskuussa 1970 Texas Instruments julkaisi 74181:n, joka sisälsi 4-bittisen ALU-yksikön mikropiirillä.[6] 74181 oli käytössä useissa minitietokoneissa kuten PDP-11 ja Xerox Alto.[6] Vaikka mikropiireistä koostuvat tietokoneet olivat paljon pienempiä kuin aikaisemmat tietokoneet ne tarvitsivat silti useita piirilevyjä, joilla oli satoja mikropiirejä.[7] 1960-luvun loppuun mennessä MOS-tekniikkaan perustuva mikropiiri sisälsi yli sata logiikkaporttia joista jokainen koostui useista transistoreista.[7]

Yritykset käyttivät mikro-ohjelmointia tai AMD Am2900 -sarjan bit-slice-suorittimia omien arkkitehtuurien kehittämiseen.[2][8] Kehitys johti edelleen mikroprosessorin kehittämiseen ja tietokoneiden pienentymiseen mikrotietokoneiksi: mikroprosessorin käyttöä pidetään yhtenä mikrotietokoneen määritelmänä.[9] DEC:in VAX-sarja vakiinnutti 32-bittisen arkkitehtuurin ja asetti minitietokoneet kilpailemaan 32-bittisten suurtietokoneiden kanssa kuten IBM S/360:n kanssa.[2] VAX toi tieteelliseen laskentaan tarkoitetun suurtietokoneen suorituskyvyn yritysten insinööriosastoille.[10] Vuonna 1979 esitelty Motorola 68000 osui minitietokoneiden markkinoille ja se otettiin käyttöön Unix-pohjaisissa työasemissa.[2] 32-bittiset mikroprosessorit mahdollistivat vakiintuneille minitietokoneiden valmistajille kolme kehitysuuntaa: ensinnä halvempia mikrotietokoneita; toiseksi työasemia uudelle markkinalle; kolmanneksi skaalautuvia moniprosessointia tukevia tietokoneita.[2] Tietokoneiden uusi luokka eli työasema syntyi 1980-luvulla ja perustui edulliselle mikroprosessorille.[10]

Superminitietokone oli 1970-luvun lopulla käytetty termi, jolla DEC, Prime Computer ja Data General pyrkivät erottamaan 32-bittiset arkkitehtuurinsa aiemmista 12- ja 16-bittisistä arkkitehtuureista.[11] Varmuutta termin esittäjästä tai sen täsmällisestä tarkoituksesta ei ole, mutta konsensus on että se tarkoittaa tehokkaamman luokan minitietokonetta.[11]

Minitietokoneiden myötä yleistyi interaktiivinen tietojenkäsittely ja niiden mukana tuli osituskäyttöjärjestelmä.[3] Ennen 1970-lukua käyttöjärjestelmät olivat konekohtaisia.[3] Unix oli ensimmäinen siirrettävä käyttöjärjestelmä, joka oli 1970-luvun puoliväliin mennessä saatavilla eri laitealustoille ja yhteiset työkalut olivat helposti siirrettävissä eri alustoille.[3]

Minitietokoneet ajavat muun muassa UNIXin tai VMS:n kaltaista monen käyttäjän käyttöjärjestelmää, jota käytetään koneeseen liitettyjen päätteiden avulla.

Minitietokoneiden loppuun vaikutti muun muassa CMOS-tekniikan suurempi kehitysnopeus kuin suurtietokoneissa käytettyjen bipolaaritransistorien ja useimmat yritykset arvioivat väärin muutoksen.[2] Vuonna 1991 64-bittinen MIPS R4000 toi työasemiin suorituskyvyn, joka vastasi supertietokoneen suorituskykyä vuonna 1975.[2] Usean CMOS-suorittimen käyttö moniprosessoinnissa jaetun muistin kanssa ohitti minitietokoneet ja suurtietokoneet 1990-luvulla sekä muodosti peruskomponentin supertietokoneille.[12] Useiden tietokoneiden verkottaminen klustereiksi jatkoi kehitystä yleiskäyttöisen tekniikan yleistymiseen.[12]

Ennen mikrotietokoneita minitietokoneet hoitivat laskenta- ja ohjaustehtäviä hyvin yksinkertaisista ongelmista suurtietokoneiden alarajalle asti.[13]

Nykyään puhekielessä minitietokoneella tarkoitetaan toisinaan yhden piirilevyn tietokonetta.lähde?

Markkinat muokkaa

Alle kahdessa vuosikymmennessä minitietokoneista tuli 2,5 miljardin dollarin arvoista liiketoimintaa, jossa suurin vuonna 1977 oli Digital Equipment Corporation (40 prosenttia markkinoista), toiseksi suurin oli Data General (15 prosenttia) ja kolmas oli Hewlett-Packard (11 prosenttia).[14]

Minitietokoneita käytettiin muun muassa teollisuusautomaatiossa ja laboratorioissa, joissa suurtietokone olisi ollut liian kömpelö ja kallis.[14]

Vaikutus muokkaa

Minitietokoneiden hinnat olivat yksi tekijä vaikuttamassa siihen, että kaupallisten tietokoneavusteisen suunnittelun (CAD) järjestelmistä tuli kannattavaa liiketoimintaa.[15] Minitietokoneita käytettiin useisiin sovelluskohteisiin, mutta ne myös loivat perustan laitteiston arkkitehtuurikehitykselle ja vaikuttivat käyttöjärjestelmien, ohjelmointikielien ja interaktiivisen tietojenkäsittelyn kehitykseen.[16]

Muutamia minitietokoneita muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ When a Minicomputer becomes a Micro: the DGC microNOVA mN601 and 602 Cpushack. Viitattu 30.8.2017.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Gordon Bell: Rise and Fall of Minicomputers ethw.org. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g Georg Wittenburg: The Minicomputers of the 70s inf.fu-berlin.de. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
  4. ↑ William Arms: The IBM 360 and its Clones cs.cornell.edu. 2015. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
  5. ↑ a b Frequently Asked Questions homepage.divms.uiowa.edu. Viitattu 26.7.2017.
  6. ↑ a b c Ken Shirriff: Inside the vintage 74181 ALU chip: how it works and why it's so strange righto.com. Viitattu 23.8.2021. (englanniksi)
  7. ↑ a b Ken Shirriff: The Surprising Story of the First Microprocessors spectrum.ieee.org. 30.8.2016. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Ken Shirriff: Inside the Am2901: AMD's 1970s bit-slice processor righto.com. Viitattu 23.5.2022. (englanniksi)
  9. ↑ Micral N of François Gernelle history-computer.com. Viitattu 25.7.2017.
  10. ↑ a b Paul E. Ceruzzi: A History of Modern Computing. Second edition. MIT Press, 1998. ISBN 0-262-53203-4. (englanniksi) 
  11. ↑ a b Connolly, James (September 30, 1985). "Superminis: Dynamic machines evolving to new uses". “No one can say with certainty who coined the word 'superminicomputer' and to what systems he meant it to apply, but consensus is emerging that a supermini is nothing more than a minicomputer — a high-end mini, but a mini nonetheless.” 
  12. ↑ a b Gordon Bell: Bell’s Law For The Birth And Death Of Computer Classes (PDF) gordonbell.azurewebsites.net. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
  13. ↑ Microprocessor and Microcomputer Technology, s. 3. Macmillan Press, 1981. ISBN 978-1-349-16651-0. (englanniksi)
  14. ↑ a b Stanley Klein: The Maxigrowth of Minicomputers nytimes.com. 2.10.1977. Viitattu 4.11.2022. (englanniksi)
  15. ↑ David E. Weisberg: Computervision (PDF) cadhistory.net. Arkistoitu 27.1.2013. Viitattu 31.3.2022. (englanniksi)
  16. ↑ Andrew Hudson: A brief tour of the PDP-11, the most influential minicomputer of all time arstechnica.com. 14.3.2022. Viitattu 3.4.2022. (englanniksi)
  17. ↑ The Birth of the Minicomputer? Computer History Museum. Viitattu 31.7.2017.
  18. ↑ Experimental Minicomputer project
  19. ↑ PB-250 rcsri.org. Viitattu 30.8.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Minitietokone&oldid=21640966”