Milja Sarkola

suomalainen näytelmäkirjailija ja ohjaaja

Milja Sarkola (s. 22. maaliskuuta 1975 Helsinki) on suomalainen teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija.[1] Hänen teoksensa käsittelevät muun muassa perhesuhteita, seksuaalisuutta, julkisuutta ja yksityisyyttä.[2][3][4]

Ura ja teokset muokkaa

Sarkola valmistui ohjaajaksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 2006. Hän toimi Teatteri Takomon taiteellisena johtajana yhdessä Pauliina Feodoroffin kanssa vuosina 2008–2012. Hän on ohjannut useita näytelmiä eri näyttämöille sekä suomeksi että ruotsiksi. Hänen ensimmäinen oma näytelmänsä, Perheenjäsen, sai ensi-iltansa Teatteri Takomossa 2011. Sarkola paitsi kirjoitti myös ohjasi teoksen. Perheenjäsen palkittiin Thalia-palkinnolla.[2][3]

Muita Sarkolan kirjoittamia näytelmiä ovat Kivet suuhun (2006, yhdessä Heini Junkkaalan kanssa), Jotain toista – Henkilökohtaisen halun näyttämö (Q-teatteri 2015) sekä Allt som sägs (Teater Viirus 2016).[2][5]

Keväällä 2020 ilmestyi Sarkolan esikoisromaani Pääomani. Q-teatterissa esitettiin ilmestymisaikaan myös samannimistä näytelmää.[6] Romaani oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana.[7]

Teosten teemoista muokkaa

Sarkolan työstä on sanottu, että hänen kimmokkeensa kirjoittamiseen löytyy ”tarpeesta lausua asioita ääneen, halusta tavoittaa jokin havainto tai kokemus kielen kautta mahdollisimman tarkasti”.[2]

Sarkolan esikoisnäytelmä Perheenjäsen on omakohtainen kuvaus teatteriperheestä, jonka jäsenet omistautuvat työlleen eivätkä tunne toisiaan. Teos käsittelee myös teatterin tekemistä ja liikkuu erilaisilla kerronnan tasoilla: esityksessä valmistetaan esitystä ja puhutaan siitä.[4]

Jotain toista käsittelee seksuaalista halua ja sen tuottamaa puhetta. Sarkola kertoo, että kirjoittaessa aiheeksi tarkentui estyneen ihmisen suhde haluun. Näytelmän pääosassa on homoseksuaalinen nainen, teatteriohjaaja, joka valmistaa esitystä halusta ja tuo näyttämölle omat seksuaaliset kokemuksensa.[3][8]

Allt som sägs on kasvukertomus, jonka ensimmäinen puolisko kuvaa täydellisyyteen pyrkivän tytön lapsuutta ja teini-ikää, toinen aikuisen naisen itsereflektointia. Esitys käsittelee muun muassa yksinäisyyttä ja paljastumisen ja torjutuksi tulemisen pelkoa.[5][9][10]

Perhe muokkaa

Milja Sarkolan isä on näyttelijä ja teatterinjohtaja Asko Sarkola ja äidinisä kirjailija Olof Enckell. Hänen veljensä on näyttelijä Sampo Sarkola[11] ja puolisonsa teatteritieteen maisteri Pauliina Feodoroff.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 822. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. a b c d Milja Sarkola Näytelmät. Viitattu 8.3.2017.
  3. a b c Jansson, Janina: I det homosexuella begärets tecken 24.9.2016. Svenska Yle. Viitattu 8.3.2017. (ruotsiksi)
  4. a b Viitaniemi, Tuula: Perheenjäsen tekee yksityisestä yleistä Yle Kulttuuri. 23.11.2011. Viitattu 8.3.2017.
  5. a b Kytölä, Laura: Milja Sarkola jatkaa perheen analysointia uutuusnäytelmässään Helsingin Sanomat. 8.11.2016. Viitattu 8.3.2017.
  6. Kantokorpi, Mervi: Milja Sarkolan esikoisromaanilla on nihkeä aihe: taiteen ja rahan suhde HS.fi. 1.3.2020. Viitattu 24.10.2021.
  7. Majander, Antti: Kuka saa Helsingin Sanomien esikois­kirja­palkinnon? Tässä ovat kymmenen ehdokasta HS.fi. 18.10.2020. Viitattu 24.10.2020.
  8. Saario, Kaisa: Milja Sarkola, ujo aktivisti Image. 5.3.2015. Viitattu 8.3.2017.
  9. Pettersson, Christel: Teaterrecension: En duktig flickas självrannsakan 6.11.2016. Svenska Yle. Viitattu 8.3.2017. (ruotsiksi)
  10. Garoff, Lasse: Skarpt och avgränsat om vardag och skam Ny Tid. 9.11.2016. Viitattu 8.3.2017. (ruotsiksi)
  11. Saloranta, Emilia: Asko Sarkolan raskas roolityö ja talousvaikeudet johtivat masennukseen Apu. 10.9.2014. Viitattu 8.3.2017.