Milan Rastislav Štefánik
Milan Rastislav Štefánik 
kuuntele ääntämys (ohje) (21. heinäkuuta 1880 Košariská, Itävalta-Unkari – 4. toukokuuta 1919 Ivanka pri Dunaji, Tšekkoslovakia) oli tšekkoslovakialainen poliitikko, diplomaatti ja tähtitieteilijä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Štefánik toimi Ranskan armeijan kenraalina ja oli yksi tärkeimmistä Tšekkoslovakian syntymiseen vaikuttaneista tekijöistä yhdessä Edvard Benešin ja Tomáš Garrigue Masarykin kanssa.
| Milan Rastislav Štefánik | |
|---|---|
 |
|
| Tšekkoslovakian sotaministeri | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. heinäkuuta 1880 Košariska, Unkarin kuningaskunta, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 4. toukokuuta 1919 (38 vuotta) Ivanka pri Dunaji, Tšekkoslovakia |
| Ammatti | Tähtitieteilijä, sotilas |
Elämä muokkaa
Štefánik syntyi luterilaisen papin suurperheeseen nykyisen Länsi-Slovakian alueella. Hän aloitti opintonsa kotikylässään, mutta muutti jo 9-vuotiaana Šamoríniin, jossa hän opiskeli unkariksi. Valmistuttuaan hän muutti Prahaan opiskelemaan rakennusinsinööriksi, mutta vaihtoi pian alansa tähtitieteeseen.[1]
Prahassa Štefánik liittyi slovakialaiseen Detvan-yhdistykseen, jonka sihteeriksi hänet valittiin vuonna 1898. Vuonna 1904 hän kuitenkin muutti Ranskaan ja omistautui tähtitieteelle. Ranskan akatemian tukemana Štefánik matkusti ympäri maailmaa ja oli muun muassa todistamassa vuoden 1911 auringonpimennystä Vavaʻun saarella. Tänä aikana hänelle myönnettiin myös Ranskan kansalaisuus. Ecuadorin lennätinverkon rakentamiseen liittyneiden ansioidensa myötä Štefánik sai Ranskan kunnialegioonan ritarin ristin tieteellisistä ja diplomaattisista saavutuksistaan.[1]
1. maailmansota ja Tšekkoslovakian perustaminen muokkaa
Ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen Štefánik liittyi Ranskan armeijaan ja yleni nopeasti yliluutnantiksi. Hän palveli Italian ja Serbian rintamilla tiedustelulentäjänä.[1]
Rintamakomennuksensa jälkeen Štefánik palasi Pariisiin, jossa hän tutustui tšekkiläiseen Edvard Benešiin, jonka kanssa hän alkoi organisoimaan uutta tšekkien ja slovakkien yhteistä valtiota. Štefánik otti kontolleen uuden tšekkoslovakialaisen armeijan perustamisen. Hänen onnistui värvätä tuhansia vapaaehtoisia Romaniasta, Venäjältä sekä Yhdysvalloista. Ranskan hallitus myönsi luvan itsenäisen Tšekkoslovakian armeijan perustamiselle 16. joulukuuta 1917.[1]
Kuolema muokkaa
Hän kuoli lento-onnettomuudessa lähellä Bratislavaa, kun hänen lentokoneensa, Caproni 450 syöksyi maahan. Štefánikin lisäksi onnettomuudessa kuoli kaksi italialaista.
Kunnianosoitukset muokkaa
Vuonna 2019 Štefánik äänestettiin Slovakian yleisradioyhtiön järjestämässä kyselyssä kaikkien aikojen suurimmaksi slovakiksi.[2]
Bratislavan lentokenttä on nimetty Štefánikin mukaan. Slovakian viiden tuhannen korunan setelissä oli kuvattuna sekä Štefánik, että hänen hautansa.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d PhDr. Milan Rastislav Štefánik Česká televize. Viitattu 1.6.2023. (tšekiksi)
- ↑ Anketu Najväčší Slovák vyhral Milan Rastislav Štefánik 1.5.2019. Sme.sk. Viitattu 27.3.2023. (slovakiksi)
