Wikipedia

Mikko Kärnä

suomalainen poliitikko

Mikko Kärnä (s. 8. joulukuuta 1980 Espoo)[1] on suomalainen poliitikko ja virkamies. Ennen nousuaan eduskuntaan varasijalta Kärnä työskenteli Enontekiön kunnanjohtajana vuodesta 2012.[2] Hän aloitti 1. joulukuuta 2023 Rautavaaran kunnanjohtajana.[3] Hän oli ehdolla keskustan listalta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Lapin vaalipiiristä, mutta jäi varasijalle. Hän nousi eduskuntaan europarlamentaarikko Paavo Väyrysen päätettyä jatkaa Euroopan parlamentissa.[4] Kärnä joutui jättämään eduskuntapaikkansa 11. kesäkuuta 2018[5] Väyrysen palattua eduskuntaan kesäkuussa 2018.[6] Kärnä valittiin kansanedustajaksi Lapin vaalipiiristä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 6 480 äänellä.[7] Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa hän ei aikonut asettua ehdokkaaksi vastalauseena Paavo Väyrysen ehdokkuudelle samasta vaalipiiristä.[8] Kärnä aloitti Rautavaaran kunnanjohtajana vuonna 2023.[9]

Mikko Kärnä
Henkilötiedot
Syntynyt8. joulukuuta 1980 (ikä 43)
Espoo
Poliitikko
Puolue keskusta
Asema kansanedustaja (2015–2018, 2019–2023)
Vaalipiiri Lapin vaalipiiri
Aiheesta muualla
Virallinen sivu

Koulutus ja työura muokkaa

Kärnä varttui Puolangalla Kainuussa.[10] Lapsena hän on kertonut harrastaneensa muun muassa ansalangalla metsästystä[11], joka on nykyisin laitonta lukuun ottamatta riekon ja kiirunan metsästystä Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kuntien alueella[12]. Hän valmistui ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta vuonna 1998 ja suoritti varusmiespalveluksensa Kainuun rajavartiostossa vuonna 1999.[1] Vuonna 2004 Kärnä valmistui upseeriksi Helsingin Maanpuolustuskorkeakoulusta. Hän työskenteli Lapin rajavartiostossa vuosina 2004–2010 ja eteni kapteeniksi ollessaan Ivalon rajavartiostossa. Vuosina 2010–2011 Kärnä työskenteli Inarissa Kalottikeskuksen vs. toiminnanjohtajana. Vuodesta 2011 hän on työskennellyt Enontekiön kunnalla, ensin kehittämispäällikkönä ja sitten vs. kunnansihteerinä ja kunnanjohtajana.[1]

Poliittinen toiminta muokkaa

Keskustan Enontekiön kunnallisjärjestö esitti Kärnää ehdokkaaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleihin[13] ja Keskustan Peräpohjolan piiri nimesi hänet ehdokkaaksi syyskokouksessaan 18. lokakuuta 2014.[14] Kärnä sai vaaleissa 3 205 ääntä.[15]

Eduskunnassa Kärnä työskenteli vuosien 2015 ja 2018 välillä hallintovaliokunnan, ympäristövaliokunnan ja lakivaliokunnan jäsenenä sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsenenä ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenä.[16] Lisäksi Kärnä oli Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston jäsen[17] ja poliisiasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja.[18] Hän on ollut myös Enontekiön neuvottelukunnan jäsen[19] ja toiminut aiemminmilloin? Lapin elokuvakomission johtoryhmän jäsenenä.[1] Kärnä osallistui keskustan kansanedustajana hallitusneuvotteluihin kunta-asioissa yhdessä Matti Vanhasen kanssa.[20]

Kannanottoja muokkaa

Vuosina 2008–2009 Kärnä kirjoitti tekstejä maahan­muuttaja- ja saamelais­vastaiseen Lapinleuku-nimiseen blogiin. Blogissa olivat esillä perussuomalaisten, Hommaforumin ja Suomen Sisun tunnukset. Sen teksteissä mm. syytettiin Saamelaisneuvostoa rasistiseksi ja etnosentriseksi järjestöksi. Kun Jussi Jalonen paljasti Kärnän blogin kirjoittajaksi, Kärnä puolustautui väittämällä, että tekstien takana oli ollut useiden kirjoittajien ”kollektiivi”, vaikka blogin kirjoittaja oli antanut ymmärtää olevansa yksittäinen kirjoittaja, jonka ikä, asuinpaikka ja harrastukset olivat samat kuin Kärnällä.[21]

Kärnä kertoo ole­van­sa "ta­pak­ris­tit­ty" ja luo­kit­te­lee it­sen­sä ag­nos­ti­kok­si. Hän katsoo, että kou­lu­jen jou­lu­juh­lat, suvivirsi ja muut pe­rin­teet ovat osa suo­ma­lais­ta kulttuuriperintöä. Hänen mukaansa kir­kol­la on tär­keä yh­teis­kun­nal­li­nen teh­tä­vä.[22]

Kärnä on vaatinut purutupakan myynnin laillistamista Suomessa. Hänen mukaansa use­at EU-maat kier­tä­vät uni­o­nin nuuskan­myyn­ti­kiel­toa myy­mäl­lä nuuskaa pu­ru­tu­pak­ka­na. Kärnän mielestä ei ole järkevää, että verotulot menevät Ruotsiin, mut­ta Suomi mak­saa nuus­kan ai­heut­ta­mat hai­tat.[23]

Kärnä haluaisi metsästäjätutkinnon osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa ja katsoo, että eränkäynnin opettaminen sekä metsästäjätutkinnon suorittamisen mahdollistaminen peruskouluissa tukisivat lasten elävää luontosuhdetta. Kärnä on kannustanut kuntia ottamaan mallia Rovaniemestä ja Oulusta, jossa on tehty aloitteet metsästyksen ottamisesta mukaan peruskoulun opetussuunnitelmaan.[24]

Amazonin suurten metsäpalojen yhteydessä vuonna 2019 Kärnä vaati, että Euroopan unioni asettaa brasilialaisen soijan ja lihan tuontikieltoon. Brasilian sademetsissä harjoitettava kaskiviljely on hänen mielestään uhka koko ihmiskunnan tulevaisuudelle. Kärnä pitää Brasilian presidentin Jair Bolsonaron lausuntoja asiasta käsittämättöminä.[25]

Kärnä vaati marraskuussa 2019 viranomaisilta tehokkaampaa ravintolaruuan alkuperävalvontaa, ja nosti esiin uhkasakon mahdollisuuden.[26]

Kärnä vastustaa Jyväskylän kaupungin suunnitelmia vesihuollon osittaiseksi yksityistämiseksi. Hänen mielestään suunnitelma on järjenvastainen ja vaarallinen. Kärnä katsoo että vesimonopolin myynti johtaa väistämättä kustannusten kasvuun ja päätösvallan valumiseen pois kunnalta. Hän on todennut että vettä pitää ajatella myös turvallisuuspolitiikan kannalta.[27]

Helsingin Sanomat on kutsunut Kärnää hänen julkisen esiintymisensä pohjalta Suomen provosoivimmaksi poliitikoksi. Kärnän mukaan hän itse kokee provosoinnin ja sen synnyttämät reaktiot hyödyksi.[28]

Yksityiselämä muokkaa

Kärnä oli naimisissa vuoden 2008 heinäkuusta lähtien Miia Kärnän kanssa, mutta he jättivät toukokuussa 2019 avioerohakemuksen.[29] Heillä on vuonna 2009 ja 2012 syntyneet pojat. Kärnä avioitui tammikuussa 2023 Varsinais-Suomen keskustanaisten puheenjohtaja Anna Sirkiän kanssa.[30] Kärnä harrastaa metsästystä ja kalastusta.[31] Kärnällä on kertomansa mukaan diagnosoitu ADHD.[32]

Seiska uutisoi vuonna 2020, että Kärnä oli lähettänyt vuonna 2014 pubissa tapaamalleen naiselle itsestään alastonkuvia, joista kahdessa näkyy Kärnän sukupuolielin. Seiskan mukaan Kärnä lähetti naiselle tekstiviestejä kahden vuoden ajan. Kärnä pyysi viesteissään naista lähettämään kuvia itsestään, mutta nainen ei suostunut.[33]

Lokakuussa 2022 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Kärnän kunnianloukkauksesta 40 päiväsakon rangaistukseen. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojaselle 3 000 euroa kärsimyskorvauksia. Kärnä oli Twitter-viesteissään vihjaillut, että Ojanen olisi kirjoittanut vihreiden kansanedustajien Bella Forsgrénin ja Mari Holopaisen jättämän eriävän mielipiteen perustuslakivaliokunnan ratkaisuun. Ratkaisu koski ulkoministeri Pekka Haaviston toimintaa niin kutsutussa al-Hol-tapauksessa. Ratkaisussa perustuslakivaliokunta moitti Haaviston menettelyä, mutta ei nähnyt edellytyksiä virkasyytteen nostoon.[34] Kärnä valitti tuomiosta hovioikeuteen.[35]

Teokset muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d CV (Internet Archivessa, tallennettu 9.9.2018) Lapinpuolustaja.fi. Arkistoitu 9.9.2018. Viitattu 16.9.2019.
  2. ↑ Mikko Kärnä on Enontekiön uusi kunnanjohtaja yle.fi. 21.06.2012. Viitattu 03.08.2014
  3. ↑ Mikko Kärnästä kunnanjohtaja www.iltalehti.fi. Viitattu 23.10.2023.
  4. ↑ Väyrynen jatkaa Brysselissä, Kärnä eduskuntaan Suomenmaa.fi. 27.4.2015. Arkistoitu 28.4.2015. Viitattu 28.4.2015.
  5. ↑ Mikko Kärnä viimeistä päivää kansanedustajana, Paavo Väyrynen palaa tiistaina eduskuntaan Lapin Kansa. 11.6.2018. Viitattu 12.6.2018.
  6. ↑ Paavo Väyrynen palaa tänään eduskuntaan – Mikko Kärnä joutui tyhjentämään työhuoneensa Aamulehti. 12.6.2018. Arkistoitu 12.6.2018. Viitattu 12.6.2018.
  7. ↑ Valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 29.4.2019.
  8. ↑ Johannes Kotkavirta: Mikko Kärnä pitää lupauksensa ja jättää vaalit väliin: ”En kerää ääniä Venäjä-mielisten kanssa” Ilta-Sanomat. 23.8.2022. Viitattu 24.8.2022.
  9. ↑ Koponen, Jenni-Maarit: Suuttumusta ja seuraajia somessa keräävä Mikko Kärnä muutti korpeen ja aikoo pelastaa kuihtuvan kunnan somen voimin Yle Uutiset. 9.12.2023. Yle. Viitattu 27.2.2024.
  10. ↑ Heikkinen, Mikko-Pekka: Enontekiön kunnanjohtaja on Ylä-Lapin oma Stubb HS.fi. 28.7.2014. Viitattu 28.4.2015.
  11. ↑ Kansanedustaja Mikko Kärnän tyyli kuohuttaa pohjoisessa – mies on saanut jo tukun tappouhkauksia - Aamulehti Aamulehti. 31.7.2016. Arkistoitu 25.7.2018. Viitattu 18.11.2017.
  12. ↑ Finlex - Ajantasainen lainsäädäntö: Metsästysasetus 666/1993 Finlex. Edita Publishing Oy. Arkistoitu 18.1.2012. Viitattu 18.11.2017.
  13. ↑ Enontekiön keskusta nimesi Mikko Kärnän Suomenmaa. 12.03.2014. Viitattu 03.08.2014.
  14. ↑ Peräpohjolan keskusta valitsi viisi ehdokasta Suomenmaa. 18.10.2014. Viitattu 08.11.2014.
  15. ↑ Eduskuntavaalit 2015: Valitut ehdokkaat Lapin vaalipiiri Vaalit.fi. 22.4.2015 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 6.5.2015.
  16. ↑ Kansanedustajat Eduskunta.fi. 30.4.2015. Eduskunta. Viitattu 24.3.2016.
  17. ↑ Hallintoelimet – Kemijoki Oy Kemijoki.fi. Kemijoki Oy. Viitattu 24.3.2016.
  18. ↑ Valtioneuvosto asetti uuden poliisiasiain neuvottelukunnan Valtioneuvosto.fi. 19.11.2015. Sisäministeriö. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 24.3.2016.
  19. ↑ Koskela ja Kärnä neuvottelukuntaan Enontekionsanomat.fi. 17.3.2016. Enontekiön Sanomat. Arkistoitu 28.10.2017. Viitattu 24.3.2016.
  20. ↑ Hallitusohjelma Lapin puolustajan näkökulmasta Uusisuomi.fi. 27.5.2015. Uusi Suomi. Viitattu 24.3.2016.
  21. ↑ Eduskunta | Mikko Kärnä tunnusti kirjoittaneensa vanhaan maahanmuuttaja- ja saamelaisvastaiseen blogiin Helsingin Sanomat. 23.11.2022. Viitattu 30.1.2023.
  22. ↑ Agnostikoksi itsensä luokitteleva Mikko Kärnä puolustaa kirkon tärkeää yhteiskunnallista tehtävää www.suomenmaa.fi. 9.11.2019. Viitattu 15.11.2019.
  23. ↑ Kärnä vaatii purutupakan myynnin laillistamista www.suomenmaa.fi. 23.9.2019. Viitattu 23.9.2019.
  24. ↑ Mikko Kärnä haluaa metsästäjätutkinnon osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa: "Tukee lasten elävää luontosuhdetta" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 23.9.2019.
  25. ↑ Kärnä vaatii tuontikieltoa brasilialaisille tuotteille ja latelee Bolsonarolle madonluvut: "Mies näyttää olevan niin kiero, että pipokin pitää ruuvata päähän" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 23.9.2019.
  26. ↑ Keskustan Kärnä vaatii viranomaisilta tehokkaampaa ravintolaruuan alkuperävalvontaa – väläyttää uhkasakkoja Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 15.11.2019.
  27. ↑ Kansanedustaja vaatii suomalaisen vesihuollon yksityistämisen estämistä: ”Järjenvastaista ja vaarallista” www.iltalehti.fi. Viitattu 19.1.2020.
  28. ↑ "Aina kun joku pahoittaa mielensä, hyvä." Suomen provosoivin poliitikko paljastaa, miksi hän on sellainen kun on. HS Visio. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.2.2022.
  29. ↑ Mikko Kärnä: Avioero! www.iltalehti.fi. Viitattu 29.10.2019.
  30. ↑ Kaskinen, Miikka: Kansanedustaja Mikko Kärnä meni naimisiin Ilta-Sanomat. 8.1.2023. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 8.1.2023.
  31. ↑ Lapin äänekäs puolustaja takoo etelän ihmisille pohjoisen elämän realiteetteja Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 29.10.2019.
  32. ↑ Kansanedustaja Mikko Kärnä avautuu elämästään ADHD:n kanssa – ”En ole maaninen enkä someta kännissä. Olen vain aikuinen, joka elää ADHD:n kanssa” www.iltalehti.fi. Viitattu 8.1.2021.
  33. ↑ Kohukansanedustajalta härskejä viestejä: Mikko Kärnä piinasi naista peniskuvillaan! | Seiska Seiska.fi. Viitattu 23.7.2022.
  34. ↑ Kerkelä, Lasse & Tyystjärvi, Ilona & Muhonen, Teemu: Oikeus tuomitsi kansanedustaja Mikko Kärnän kunnian­loukkauksesta HS.fi. 28.10.2022. Viitattu 4.1.2023.
  35. ↑ Laukkanen, Joona: USU: Mikko Kärnä valitti kunnian­loukkaus­tuomiostaan hovioikeuteen Ilta-Sanomat. 28.11.2022. Viitattu 4.1.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mikko_Kärnä&oldid=22223214”