Mike Taylor
Michael "Mike" J. C. Taylor (24. huhtikuuta 1934 – 4. huhtikuuta 2017) oli brittiläinen F1-kuljettaja.[1] Hän osallistui kahteen F1-osakilpailuun kausina 1959–1960.[2] Hän keskeytti toisessa ja karsiutui toisessa, eikä saavuttanut pisteitä.[2] Hän osallistui myös useisiin MM-sarjaan kuulumattomiin kilpailuihin.[3]
| Mike Taylor | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Kansalaisuus |
 Iso-Britannia |
| Formula 1 -ura | |
| Aktiivivuodet | 1959-1960 |
| Talli(t) | Cooper, Lotus |
| Kilpailuja | 2 (1 lähtö) |
| Maailmanmestaruuksia | 0 |
| Voittoja | 0 |
| Palkintosijoja | 0 |
| Paalupaikkoja | 0 |
| Nopeimpia kierroksia | 0 |
| MM-pisteitä | 0 |
| Ensimmäinen kilpailu | Britannian GP 1959 |
| Viimeinen kilpailu | Belgian GP 1960 |
Taylorin ura kilpa-ajajana alkoi 1950-luvulla tämän ajaessa urheiluautoluokissa, mm. 1100-kuutioisten luokissa MG:n, Jaguarin ja Lotuksen autoilla.[1] Hänen saavutuksensa kyseisessä luokassa Goodwoodin järjestämissä ajoissa huomioitiin Motor Sport Brooklands Memorial Trophy-palkinnolla.[1] Hän jakoi Le Mansin 24 tunnin ajoissa autonsa Innes Irelandin kanssa johtaen kilpailua 1100-kuutioisten luokassa, kunnes autoon iski teknisiä vikoja.[1] Myöhemmin Taylorille tarjottiin mahdollisuutta ajaa Alan Brownin Formula 2-luokan Cooper-autoa, jolla sijoittui neljänneksi Berliinin osakilpailussa AVUSin radalla.[1] Vuonna 1959 hän kilpaili myös Formula 1 -sarjan Britannian osakilpailussa, mutta kyseinen kilpailu päättyi keskeytykseen.[1]
Taylorin kilpailu-ura loppui ennenaikaisesti hänen jouduttua onnettomuuteen vuoden 1960 Belgian GP:n harjoituksissa.[2] Hän paiskautui ulos autostaan 160 mailin tuntinopeudella, vieri mäkeä alas ja osui puuhun murtaen useita luita.[4] Stirling Moss joutui samanlaiseen onnettomuuteen ja halvaantui, mutta terapian avulla pystyi kävelemään.[4] Taylor haastoi Lotuksen oikeuteen ja voitti käsittelyn saaden korvausrahoja, mutta kärsi myöhemmin kiinteistöyritystoiminnassa miljoonien puntien tappiot yhtiön ajautuessa taloudellisiin vaikeuksiin vuonna 1977.[2][4]
Vuonna 1980 Taylor meni naimisiin Stirling Mossin ex-vaimon Elaine Barberinon kanssa.[2] Heidän perheensä koostui Luke-pojasta, Emma-tyttärestä sekä Allison-tytärpuolesta.[1] Taylor kuoli vuonna 2017 taisteltuaan pitkään syöpää vastaan.[1]
F1-tilastot muokkaa
| Vuosi | Talli | Valmistaja | Moottori | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | Sijoitus | Pisteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1959 | Alan Brown Equipe | Cooper T45 (F2) | Climax S4 | MON | 500 | NED | FRA | GBR Kesk. |
GER | POR | ITA | USA | - | 0[3][2] | |
| 1960 | Taylor-Crawley Racing Team |
Lotus 18 | Climax S4 | ARG | MON | 500 | NED | BEL DNS |
FRA | GBR | POR | ITA | USA | - | 0[3][2] |
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Notice of Death - Michael J C Taylor (1934-2017) News. 5.4.2017. The British Racing Drivers' Club. Viitattu 1.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Mike Taylor - Great Britain ESPN. Viitattu 1.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Mike Taylor ChicaneF1.com. Viitattu 1.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Alonso Fights off Charging Schumacher - What Happened on April 24 in Formula 1 History? ESPN. Viitattu 1.7.2017. (englanniksi)