Miinanraivaaja DR-10
Miinanraivaaja DR-10 oli alun perin Yhdysvalloissa Normandian maihinnousua varten rakennettu hinaaja.
Valmistus muokkaa
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
ST-87 tilattiin John E. Matton and Sonsilta Choesista New Yorkista. Se valmistui 1943.[1]
Alustyyppi oli 150 tonnin uppoamainen, 21 metriä pitkä, 6,2 metriä leveä ja syväys 2,6 metriä. Koneena oli 400 hevosvoiman Atlas Imperial -diesel suoralla kytkimellä; alustyypin erikoisuus oli se, ettei siinä ollut alennusvaihteita eikä edes peruutusta, vaan peruutusta varten kone piti sammuttaa ja käynnistää uudelleen päinvastaiseen suuntaan. Suomessa useimpiin näihin aluksiin asennettiin säädettävät KaMeWa-potkurit, joilla suunnanvaihto tuli mahdolliseksi konetta pysäyttämättä.
Palvelus muokkaa
Suomen kansanhuoltoministeriö osti 12. kesäkuuta 1946 Yhdysvaltain asevoimien selvittelyelimeltä kahdeksantoista ST-luokan hinaajaa sodanjälkeiseen miinanraivaukseen.[2]
Kansanhuoltoministeriön hinaaja No. 10 vuokrattiin 21. marraskuuta 1945 merivoimille miinanraivaajaksi nimellä DR-10. Alus selvisi ilman vaurioita operaatiosta, jonka päätyttyä siitä tuli Helsingin laivastoaseman hinaaja nimellä Purha. Alus oli myös Mäkiluodon linnakkeen yhteysaluksena ja hinasi tarvittaessa laivaston sukeltajakurssin majoitusproomua, joka kantoi epävirallista nimeä MUSTA NUOLI.
Purha osallistui 9. tammikuuta 1965 jäävaurioiden johdosta Porkkalan selällä uponneen troolari Gurlin etsintöihin. Hinaajan päällikkönä oli pursimies Pekka Kurki, joka kaapelilaiva Putsaaren päällikkönä johti karilleajossa 30. syyskuuta 1978 Hangon sisääntuloväylällä uponneen moottorivene Viikingin nostoa.
Syksyllä 1981 alus myytiin yksityiselle omistajalle, kun uusi Valas-luokan sukeltajaemälaiva Mursu otti tehtävät hoitoonsa.
Se oli jonkin aikaa Helsingin Hernesaaressa tilausaluksena. 1980-luvun lopulla alus vaihtoi uudelleen omistajaa ja siirrettiin Porvoonjoelle. Talven 2009 se oli Sompasaaren kalasatamassa. 2010-luvulla aluksen laituripaikaksi vakiintui Jätkäsaaren Hietalahden puoleinen laituri.
Lähteet muokkaa
- Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
- Kämäräinen, Juha: Pienet hinaajat Suomessa : M/S Alpo Normandiasta Ouluun ja takaisin. Toppilan Pukseeri ry, 2005. ISBN 952-91-8695-9.