Mihail Nikolajevitš Romanov
Mihail Nikolajevitš (25. lokakuuta (J: 13 lokakuuta) 1832 Pietarhovi, Venäjän keisarikunta – 18. joulukuuta 1909 Cannes, Ranska) oli Romanov-hallitsijasukuun kuulunut venäläinen suuriruhtinas, kenraalikuvernööri ja sotamarsalkka.[1]
| Mihail Nikolajevitš | |
|---|---|
| Venäjän suuriruhtinas | |
 | |
| Syntynyt |
Mihail Nikolajevitš Romanov 25. lokakuuta (J: 13. lokakuuta) 1832 Pietarhovi, Venäjä |
| Kuollut |
18. joulukuuta 1909 (77 vuotta) Cannes, Ranska |
| Puoliso |
Olga Fjodorovna ( 1857; 1891) |
| Lapset | 7 |
| Suku | Romanov |
| Isä | Nikolai I |
| Äiti | Aleksandra Fjodorovna |
| Uskonto | Venäjän ortodoksi |
Suku muokkaa
Mihail Nikolajevitš oli keisari Nikolai I:n ja keisarinna Aleksandra Fjodorovnan seitsemäs lapsi ja neljänneksi vanhin poika. Hän oli Aleksanteri II:n nuorempi veli.[1]
Virkaura muokkaa
Suuriruhtinas Mihail Nikolajevitš palveli vuosina 1862–1882 Transkaukasian kenraalikuvernöörinä Tbilisissä. Venäjän–Turkin sodassa vuosina 1877–1878 hän palveli Venäjän Kaukasuksen joukkojen ylipäällikkönä ja sai sotamarsalkan arvon vuonna 1878. Aleksanteri II:n kuoltua ja Aleksanteri III:n noustua valtaan vuonna 1881 Mihail Nikolajevitš nimitettiin Venäjän valtakunnanneuvoston puhemieheksi epäsuosioon joutuneen vanhemman veljensä Konstantin Nikolajevitšin sijaan. Tätä virkaa hän hoiti vuoteen 1905 asti.
Mihail Nikolajevitš oli puheenjohtajana vuoden 1899 salaisessa neuvottelukunnassa, joka valmisteli Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeneen helmikuun manifestin.[2]
Perhe muokkaa
Mihail Nikolajevitš avioitui vuonna 1857 Badenin prinsessan Cäcilian kanssa, joka oli Badenin suurherttuan Leopold I:n ja Ruotsin prinsessan Sophien tytär. Cäcilia otti nimen Olga Fjodorovna, ja he saivat seitsemän lasta, jotka muodostivat Mihailovitšeina tunnetun Romanovien sukuhaaran.[1]
Ei tiedetä, kuinka suuriruhtinas Mihail Nikolajevitš ja prinsessa Cäcilie tapasivat, mutta heidän liittonsa oli rakkausavioliitto ja he olivat onnellisia yhdessä. Nikolai I]n neljästä pojasta ainoastaan Mihail pysyi uskollisena aviopuolisolleen koko elämänsä. Cäcilie oli kihlajaisten aikaan 16-vuotias. Mihail kertoi kälylleen Maria Aleksandrovnalle Cäcilien valinneen nimekseen Olga Fjodorovna, koska Mihail ei pitänyt Cäcilie-nimestä. Heidät vihittiin Pietarissa Talvipalatsin kappelissa 16. (J: 28.) elokuuta 1857.
Suuriruhtinas Mihail rakasti vaimoaan syvästi koko ikänsä ja oli tämän vahvan vaikutuksen alainen; he olivat toistensa vastakohtia, ja tämä näytti vain vahvistavan heidän liittoaan. Mihail Nikolajevitš oli kiltti, rauhallinen ja melko tylsä mies, joka olisi mielellään omistautunut vain tykistölle ja perheelleen, eikä hän loistanut poikkeuksellisella älyllä. Suuriruhtinatar Olga Fjodorovna oli eloisa, teräväkielinen ja nokkela seurapiirinainen, joka piti kovasti ilkeistä tarinoista ja juoruista – joidenkin hänen aikalaistensa mukaan juorut olivat hänen pääasiallinen olemassaolon syynsä.
Mihail Nikolajevitš ja Olga asuivat omassa suuressa asunnossaan Pietarissa, Mihailovskin uudessa palatsissa, joka valmistui heille vuonna 1861. Siellä oli ajalle poikkeuksellisesti viemäröinti, kuumailmalämmitys ja vuodesta 1889 lähtien myös sähkövalo. Heillä oli myös kesäasunto Mihailovskoje Pietarhovissa ja Gruševska, suuri asuinhuvila Krimillä.[3]
Mihailovitšit olivat suvun kolmen nuorimman haaran suurin perhe. Suuriruhtinatar Olga, joka oli miestään vahvempi persoonallisuus, oli perheen hallitseva voima. Hän kasvatti kaikki lapsensa rautaisella kädellä, kuten hänet itsensäkin oli kasvatettu. Hän vaati lapsiltaan täydellistä tottelevaisuutta.[4]
Lapset muokkaa
- Nikolai Mihailovitš Romanov (1859–1919), teloitettiin Pietari-Paavalin linnoituksessa, naimaton, ei jälkeläisiä
- Anastasia Mihailovna Romanova (1860–1922), avioitui vuonna 1879 Mecklenburg-Schwerinin suurherttua Fredrik Frans III:n (1851–1897) kanssa; heille syntyi 1 poika, 2 tytärtä.
- Mihail Mihailovitš Romanov (1861–1929), avioitui vuonna 1891 Sofie Nikolajevna Merenbergin, kreivitär de Torbyn (1868–1927) kanssa; heille syntyi 1 poika ja 2 tytärtä.
- Georgi Mihailovitš Romanov (1863–1919), avioitui vuonna 1900 Olga Konstantinovnan tyttären, Kreikan ja Tanskan prinsessa Marian (1876–1940) kanssa; heille syntyi 2 tytärtä, teloitettiin Pietari-Paavalin linnoituksessa
- Aleksandr Mihailovitš Romanov (1866–1933), avioitui vuonna 1894 keisari Aleksanteri III:n tyttären, suuriruhtinatar Xenia Aleksandrovnan (1875–1960) kanssa; heille syntyi 1 tytär, ja 6 poikaa
- Sergei Mihailovitš Romanov (1869–1918), teloitettiin vallankumouksen aikana Alapajevskissa, naimaton, ei jälkeläisiä
- Aleksei Mihailovitš Romanov (1875–1895), kuoli tuberkuloosiin naimattomana, ei jälkeläisiä
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c H. K K. Mikael Nikolajevitsh. Suomalainen Wirallinen Lehti, 21.12.1909, nro 295, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.07.2015.
- ↑ Pieni Tietosanakirja (1927), s. 140 Runeberg.org. Viitattu 27.8.2023.
- ↑ Beéche, Arturo: The Grand Dukes, Eurohistory, 2010. Ss. 83-84. ISBN 978-0-9771961-8-0
- ↑ Cockfield, Jamie H: White Crow. Praeger, 2002. Ss. 9-12, 15-17, 29, 64-65. ISBN 0-275-97778-1