Mihail Larionov

Mihail Fjodorovitš Larionov (ven. Михаи́л Фёдорович Ларио́нов; 3. kesäkuuta (J: 22. toukokuuta) 1881 Tiraspol, Venäjän keisarikunta – 10. toukokuuta 1964 Fontenay-aux-Roses, Ranska) oli venäläinen avant-garde-taidemaalari.

Mihail Larionov
Mihail Larionov
Henkilötiedot
Syntynyt	3. kesäkuuta 1881 Tiraspol, Venäjän keisarikunta
Kuollut	10. toukokuuta 1964 (82 vuotta) Fontenay-aux-Roses, Ranska
Kansalaisuus	venäläinen
Taiteilija
Ala	taidemaalari, pukusuunnitelu, lavastesuunnittelu kuvitus
Taidesuuntaus	neoimpressionismi ja rayonismi
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämä

Larionov syntyi Tiraspolissa lähellä Odessaa Venäjän keisarikunnassa. Vuonna 1989 hän aloitti opinnot Moskovan maalaus-, veisto- ja rakennustaiteen opistossa Isaak Levitanin ja Valentin Serovin alaisuudessa. Hänet erotettiin kolme kertaa liian radikaalien näkemystensä vuoksi. Vuonna 1900 hän tapasi Natalja Gontšarovan, jonka kanssa hän solmi elinikäisen suhteen.

Vuodesta 1902 alkaen hänen tyylinsä oli impressionismi. Vierailtuaan Pariisissa vuonna 1906 hän siirtyi kohti Jälki-impressionismia ja sen jälkeen kohti uusprimitiivistä tyyliä, joka oli kehittynyt venäläisistä niinipuupiirroksista. Vuonna 1908 hän järjesti Moskovassa näyttelyn Kultainen talja, jossa esiteltiin kansainvälisten avant-garde-taiteilijoiden, kuten Henri Matissen, André Derainin, Georges Braquen, Paul Gauguinin ja Vincent van Goghin, maalauksia. Muut hänen pitämänsä yhteisnäyttelyt esittelivät Vladimir Tatlinin, Marc Chagallin ja Kazimir Malevitšin teoksia.

Larionov oli kahden merkittävän venäläisen taiteilijaryhmän, Ruutusotamiehen (1909–1911) ja radikaalimman Aasinhännän, perustajajäseniä, ja hän antoi molemmille nimen. Hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä oli yhden päivän mittainen Moskovassa vuonna 1911. Georgialainen taiteilija Niko Pirosmani vaikutti Larionoviin.

Vuonna 1913 Larionov perusti rayonismin, joka oli ensimmäinen lähes abstrakti taidesuuntaus Venäjällä. Hän piti yhden miehen esityksen Omega-työpajassa. Vuonna 1915 hän jätti Venäjän ja työskenteli Pariisissa Sergei Djagilevin Ballets russes -seurueen produktioissa. Hän vietti loppuelämänsä Ranskassa, ja hän ja Gotšarova saivat Ranskan kansalaisuuden vuonna 1939. Hän kuoli 82-vuotiaana Pariisin esikaupungissa Fontenay-aux-Rosesissa.

Teoskuvia

• 
  Omakuva (1910)
• 
  Tanssijat liikkeessä (1915)
• 
  Nainen viuhkan kanssa (1916)