Mielivaltaisuudella tarkoitetaan yksilön vapautta valintoihin ja tekoihin täysin omien mielipiteidensä tai mieltymystensä mukaan.

Mielivaltainen päätöksenteko ei välttämättä tarkoita samaa kuin satunnainen valinta. Toisin sanoen, mielivaltainen valintafunktio ei ole välttämättä riippumaton, vaan saattaa riippua joistain lähtöarvoista. Esimerkiksi oppilaat on monesti jaettu opetusryhmiin sukunimensä alkukirjaimen mukaan, joka ei ole satunnainen vaikkakin mielivaltainen ja riippumaton jaottelu, ainakin kun sukunimen tietäminen on epäolennaista.

Laki ja politiikka muokkaa

Mielivaltaisuus, eng. arbitrary tulee latinan sanasta arbitrarius, josta tulee arbiter, joka tarkoittaa henkilöä jolle on annettu tuomiovalta jonkin asian suhteen.

Filosofia muokkaa

Mielivaltainen toiminta on keskeinen aihe teleologiaa, tarkoitusoppia. Päämäärättömät toiminnat ovat välttämättä mielivaltaisia. Ilman päämäärää jota saavuttaa ei voi olla myöskään tarkoitusta ja toimintamalleja, joten kaikki päätökset ovat yhtä todennäköisiä. On huomattava, että mielivaltaisia ja satunnaisia toimintoja ei välttämättä pidetä mielivaltaisina, jos ne palvelevat jotakin suurempaa tarkoitusta; esimerkiksi kuri koulussa tai tapahtunut oikeus oikeudenkäynnissä.

Nihilismi on ajatus siitä, että maailmankaikkeudella ei ole päämäärää, joten kaikki valinnat ovat mielivaltaisia. Nihilismin mukaan universumilla ei ole arvoa sinänsä ja on itsessään tarkoitukseton. Koska maailmankaikkeus ja kaikki sen osaset eivät sisällä päätavoitteita joista voisi johtaa alatavoitteita, myös ihmiselämä ja kokemukset ovat täysin mielivaltaisia. Ei ole oikeaa tai väärää valintaa, ajatusta tai oppia, ja miten ihminen ikinä valitseekaan, on se aina yhtä tarkoitukseton ja päämäärätön kuin mikä tahansa muukin mahdollinen valinta.

Monet teistiset opit ajattelevat, että mikään ei ole mielivaltaista. Kaikella on tarkoitus, koska Jumala loi universumin syystä, josta kaikki muut syyt ovat peräisin. Jopa kaikista satunnaisimmat teot ovat siis Jumalan tarkoittamia. Tämä liittyy läheisesti teleologiseen todistukseen Jumalan olemassaolosta; Jumala on olemassa, koska maailmankaikkeudesta voi löytää tarkoituksia.

Mielivaltaisuus liittyy myös etiikkaan, valinnantekojen filosofiaan. Vaikka jollakulla on päämäärä, hän voi valita yrittävänsä saavuttaa sen mielivaltaisen oloisin teoin. Rationalismi väittää että tietämystä kertyy älyllisen laskelmoinnin ja päättelyn avulla; moni rationalisti soveltaa tätä ajattelua myös moraalin harjoittamiseen. Kaikki päätökset pitäisi tehdä järjellisesti ja loogisesti, ei tuulen tai "fiiliksen" mukaan. Satunnaisuus on sallittua toisinaan pienissä mittakaavoissa, mutta ei yleisesti.

Matematiikka muokkaa

Matematiikan alueella mielivaltainen tarkoittaa normaalisti "mitä tahansa", esimerkiksi mielivaltainen osajoukko tai permutaatio joukosta. Mielivaltaisuus ilmaisee yleistä väitettä - "valitsetpa minkä tahansa vaihtoehdon, väite pitää paikkansa". Esimerkiksi väite "Kertomalla mielivaltaisen kokonaisluvun kahdella tuloksena on parillinen luku".