Metsäkeskus
Suomen metsäkeskus on välillisen valtionhallinnon organisaatio, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisena. Metsäkeskuksen tehtävä on edistää kestävää metsätaloutta ja alan elinkeinoja sekä neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä. Metsäkeskus myös kerää ja jakaa tietoja Suomen yksityismetsistä sekä valvoo metsälainsäädännön noudattamista.
Metsävaratiedot muokkaa
Suomalainen yksityinen metsänomistaja voi melko vapaasti päättää itse, miten hän käyttää omaa metsäänsä. Metsänkäyttöä ohjaa metsälaki.[1]
Metsäkeskus tuottaa ajantasaista tietoa Suomen metsistä metsänomistajien päätöksenteon tueksi. Metsäkeskuksen metsävaratietokanta on maailman laajin. Kuviotason metsävaratietoa yksityismetsistä on tällä hetkellä 13,5 miljoonaa hehtaaria, ja se kattaa 95 prosenttia koko Suomen yksityismetsien pinta-alasta.
Uusi metsien inventointikierto alkoi keväällä 2020 ja sen myötä kartoitettavan metsän määrä kasvaa.
Metsävaratieto pitää sisällään tietoa muun muassa metsien kasvupaikoista ja puustosta, erityisen tärkeistä elinympäristöistä sekä metsien käytöstä.
Metsävaratiedot metsän laadusta ja puumäärästä voivat olla osin puutteellisia, sillä ne perustuvat laserkeilaamalla kerättyyn kaukokartoitustietoon tai vanhempaan, maastossa kerättyyn ja ajantasaistettuun metsäsuunnittelutietoon. Siksi metsänomistajan kannattaa käydä aina tarkistamassa metsänsä tiedot myös maastossa.
Oman tilan metsävaratiedot ovat metsätilojen omistajien käytettävissä maksuttoman Metsään.fi-palvelun kautta.
Metsään.fi-palvelu muokkaa
Metsäkeskuksen tärkein asiointipalvelu metsänomistajille on Metsään.fi-palvelu. Metsään.fi-palvelusta löytyvät metsänomistajan metsätilan kartat, ilmakuvat sekä luontokohteet. Palvelu näyttää myös ajankohtaiset hoitotyö- ja hakkuuehdotukset.
Metsään.fi-palvelussa metsänomistaja voi hakea tukea metsänhoitoon ja tehdä metsäänsä ja metsänkäyttöönsä liittyviä ilmoituksia.
Palvelun kautta metsänomistaja voi etsiä myös oman alueensa puunostajat ja metsätöiden tekijät. Metsänomistaja voi jakaa omat metsätietonsa valitsemilleen metsäpalveluiden tarjoajille ja ottaa heihin yhteyttä.
Metsäalan toimija näkee palvelusta niiden metsänomistajien yhteystiedot, jotka ovat antaneet luvan tietojensa näyttämiseen hänelle. Hakujen ja erilaisten toimintojen avulla toimija voi löytää itselleen palvelusta uusia mahdollisia työkohteita.
Palvelun käyttö on maksutonta metsänomistajille ja metsäalan toimijoille. Palvelua voi käyttää sekä suomen- että ruotsinkielisenä.
Avoin metsätieto muokkaa
Valtaosa Metsäkeskuksen keräämästä aineistosta on sähköisessä muodossa avoimesti kaikkien saatavilla metsätietolain perusteella.[2]
Avointa metsätietoa on saatavilla kolmessa eri muodossa: karttapalveluina, paikkatietoaineistoista muodostettuina tiedostopaketteina ja rajapintoina.
Metsäkeskus.fi-verkkosivujen kautta jaettavan avoimen metsätiedon yhteydessä ei luovuteta metsänomistajien henkilö- tai yhteystietoja. Mikäli tiedon hyödyntäjä yhdistää avointa metsätietoa omistajatietoihin, on hänen huolehdittava henkilötietojen suojaa koskevien velvoitteiden noudattamisesta.
Metsäkeskukseen on mahdollista toimittaa metsätietoa, jolla Metsäkeskuksen tietoa voidaan päivittää tai täydentää.
Metsän- ja luonnonhoidon tuet muokkaa
Metsäkeskus rahoittaa yksityismetsänomistajien metsän- ja luonnonhoitotöitä valtion budjettirahoituksen avulla. Rahoitus perustuu laissa säädettyihin tukimuotoihin, joista tärkein on metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmän mukainen metka-tuki. Aiemmin myönnettiin kestävän metsätalouden rahoituslakiin perustuvaa kemera-tukea.[3]
Metsien suojelua Metsäkeskus tukee Metso-ohjelman kautta myöntämällä metsätalouden ympäristötukea ja rahoittamalla luonnonhoitohankkeita. Metsien pysyvää suojelua hallinnoivat ELY-keskukset.
Metsälain valvonta muokkaa
Metsäkeskuksen yksi tehtävä on valvoa Suomen metsälainsäädäntöä. Metsäkeskus tarkastaa metsänomistajien metsän- ja luonnonhoitotöiden toteutusta, metsäammattilaisten työnjälkeä metsissä ja julkisen rahoitustuen lainmukaista käyttöä. Työn perustana ovat muun muassa metsälaki, laki kestävän metsätalouden rahoituksesta] (Kemera) ja metsätuholaki.[4][5]
Metsäkeskuksen muut palvelut muokkaa
Metsäkeskus johtaa vuosittain kymmeniä ulkoisen rahoituksen hankkeita, joissa kehitetään elinkeinotoimintaa ja uusia palveluja metsä- ja puualan, metsänomistajien ja suomalaisen yhteiskunnan hyödyksi.[6]
Metsäkeskus palvelee myös metsä- ja puualan organisaatioita neuvomalla niitä metsäelinkeinoihin liittyvissä asioissa.
Lisäksi Metsäkeskus järjestää koulutuksia metsäammattilaisille ja metsänomistajille.
Metsälain ja Suomen metsäkeskuksen historia muokkaa
2024 Metsäkeskus toimii valtakunnallisesti ja erillisistä palvelualueista on luovuttu. Maakunnissa toteutetaan alueellisia metsäohjelmia. Metsäkeskuksessa työskentelee 433 henkilöä (vuonna 2024). Suomen metsäkeskuksen johtajana on vuodesta 2012 alkaen toiminut metsänhoitaja Ari Eini.
2015 Metsäkeskuksen organisaatiota uudistettiin ja muun muassa aiemmat 13 itsenäistä aluetta yhdistettiin viideksi palvelualueeksi.
2012 Otettiin käyttöön Laki Suomen metsäkeskuksesta ja uusi metsätietojärjestelmälaki. Näiden lakien myötä perustettiin Suomen metsäkeskus, joka muutettiin yhdeksi valtakunnalliseksi organisaatioksi. Metsäsuunnittelu, metsänparannustehtävät ja muu liiketoiminta siirtyivät erilliseen liiketoimintayksikköön, josta tuli Otso metsäpalvelut . Suomen metsäkeskuksen pääkonttori perustettiin Lahteen.
1999 Käynnistyivät FFC- ja PEFC-sertifioinnit.
1998 Valmistui ensimmäinen Kansallinen metsäohjelma, joka jatkui vuoteen 2010 saakka.
1997 Vahvistettiin uusi metsälaki.
1996 Metsälautakunnista tuli maakunnan metsäkeskuksia. Kolmentoista itsenäisen metsäkeskuksen toiminta kattoi koko maan.
1993 Tuli voimaan uusi metsäverolainsäädäntö, jonka myötä alkoi puun myyntitulojen verotus.
1987 Piirimetsälautakunnat ja keskusmetsälautakuntien metsänparannuspiirit yhdistyivät metsälautakunniksi.
1968 Metsänhoitolautakunnat muuttuivat piirimetsälautakunniksi.
1964 Vahvistettiin Laki metsänviljelyn edistämisestä.
1928 Otettiin käyttöön metsän hävittämisen kieltävä yksityismetsälaki ja metsänparannuslaki. Läänin metsänhoitolautakunnat vastasivat yksityismetsätalouteen liittyvistä valvonta- ja neuvontatehtävistä.
1922 Aloitettiin ensimmäinen Suomen metsien valtakunnallinen inventointi.
1917 Perustettiin Läänin metsänhoitolautakunnat valvomaan metsälakia.
1886 Säädettiin Suomen ensimmäinen metsälaki, johon koottiin yhteen kaikki metsiä koskevat säännökset. Lain tarkoituksena oli edistää metsän luontaista uudistumista. Tämän jälkeen metsälakia ja metsälainsäädäntöä on kehitetty yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti.
Lähteet muokkaa
- Metsäkeskus
- Metsään.fi-palvelu
- Otso (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ Metsälaki Finlex. 1996. Viitattu 30.5.2023.
- ↑ Laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä Finlex. Viitattu 30.5.2023.
- ↑ Metsätalouden tuet Metsäkeskus. Viitattu 30.5.2023.
- ↑ Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki Finlex. 2015. Viitattu 30.5.2023.
- ↑ Laki metsätuhojen torjunnasta Finlex. 2013. Viitattu 30.5.2023.
- ↑ Kehittämishankkeet Metsäkeskus. Viitattu 30.5.2023.